Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautuisit jos läheisesi valitsee muut sinua tärkeämmäksi?
11.11.2012 |
Minulla oli erikoinen tilanne, kun lapseni olivat vielä ihan pieniä. Sukulaiseni, tätini, kävi meillä omasta tahdostaan jonkin aikaa, ja selvästi oli ihan hyvillä mielin kun tuli käymään. Sitten hän kuitenkin kertoi tavanneensa jonkun täysin vieraan ja tämän lapsen(samanikäisen kuin omani), ja pian minä ja lapseni saimme huomata, että tätini ei käynyt enää meillä. Hän siis selvästikin valitsi tämän vieraan ja hänen lapsensa auttamisen sen sijaan, että tuli meille. Ja ennen kuin vastaatte, tiedän, että jokainen saa valita ystävänsä ja sen ketä tapaa, mutta koska minun ja tädin välit olivat olleet aina todella hyvät, niin kieltämättä minua loukkasi tämä asia aika paljon. Lapsetkin kyselivät miksi täti ei enää käy. Nyt kun asiasta on jo kulunut aikaa, en enää osaa suhtautua tätiini kovinkaan lämpimästi, jotenkin hän mielestäni "hylkäsi" meidät tuolloin enkä pääse siitä yli. Koen, ettei hän enää ole minulle läheinen, ja annan asian vaan olla. Olen asiasta aika ajoin surullinen, mutta asiaa ei voi enää korjata, joten parasta kai on antaa olla ja keskittyä niihin, joita tässä lähellä vielä on, ja jotka haluavat viettää aikaa kanssamme.
Kommentit (6)
hän pahastui kun ihmettelin ääneen miksi hän alkoi hoitamaan täysin vierasta lasta kun omani olivat kummatkin alle 2 vuotiaita, ja apua olisin minäkin toisinaan mielelläni ottanut vastaan, varsinkin kun äitini asui kaukana ja anoppini on hyvin etäinen kaikille lapsilleen. Nyt kun asiasta useita vuosia, tätini puhuu tavatessamme minulle tästä vieraasta lapsesta, siitä kuinka edelleen auttaa tätä perhettä, ottaa lasta yökylään, ja vie harrastuksiin. Minun lapsille on lähes vieras nykyään. Olen jopa ajatellut itse "hyljätä" vanhan tätini, vaikka surullinen tästä kaikesta olenkin. Pistää vain miettimään mitkä motiivit tädilläni oli toimia näin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai vain luule, että tätisi teki noin tahalleen???
Sukuaan ei voi valita, ystävänsä voi. Eihän sille voi mitään, että tätisi tapasi uuden ihmisen, josta tuli hänelle läheinen ja on sitten alkanut auttamaan tätä ihmistä ja perhettään. Ei tuollaisesti oikeasti voi loukkaantua noin kovasti.
Olisi aika ihmeellistä, jos ei yhtään miltään tuntuisi jos ihminen joka on käynyt usein ei äkisti kävisi ollenkaan. Kyllähän lapsetkin osaavat kysellä tutuksi tullutta ihmistä. Kyllä ihminen ihan tietoisesti eli tahallaan tekee tällaisia ratkaisuja. Jos olisin ap, antaisin kyseise tädin olla enkä enää ottaisi yhteyttä.
että tätä tätiä on käytetty ilmaisena avustajana ja lastenhoitajana. Tämä menetetty läheisyys kuulostaa kovin yksipuoliselta. Ap:ta tuntuu harmittavan lähinnä se, että hoitoapu häipyi ja siirtyi auttamaan muuta lasta.
Saiko täti suhteesta mitään muuta kuin "antamisen iloa"? Kiititkö koskaan pyyteettömästä avusta?
sellaisesta kyläilystä. Tätini tuli kahville ja samalla juttelimme kuulumisia, ja tietenkin myös huomioimme lasten tuohuja. Mutta varsinaisesti hän ei hoitanut lapsia yksinään kuin muutaman kerran eli en koe että olisimme käyttäneet häntä lastenhoitajana. Ja aina kiitin häntä käynnistä. Mutta nyt hän on meille kovin etäinen, harmi, sillä hän on myös kummini, ja minulla on ollut lapsesta lähtien hänen kanssaan hyvät välit, ja näimme aika usein, en vain enää keksi mitään keinoa, jolla välit saisi ennalleen. Mutta pitänee vain luopua.ap
Miksi et, jos hän kerran oli niin läheinen?