Tekisi mieli ostaa tämä kyläkoulu (1h Hgistä). Millaiset ylläpitokustannukset?

Miehelle sopii ihan hyvin muutto ja kaikki tulee toimeen keskenään. Ja ei ole tarkoitus elää samasta keittiöstä vaan että kaikilla on omat asunnot.



Lapset ovat alle kouluikäisiä joten siksikin hyvä aika muuttaa olisi nyt. Ja kaksi autoa olisi tietty hyvä, tosin voisihan sitä ostaa yhteisen "kylällä käynti autonkin". Lapsia on minulla ja siskoilla nyt yhteensä 4 (tai neljäs syntyy vielä tänä vuonna) ja varmaankin pari lisääkin vielä tulee :). Kotona tulisi todennäköisesti olemaan joku meistä ainakin 5-6 seuraavaa vuotta. Harrastuksia varmasti löytyy kylältä ja vartissa tuolta ajais jo Riihimäellekin.



Me ollaan jo alustavasti sovittu että muutettaisiin lähekkäin, esim. samaan taloyhtiöön, mutta tuollainen kyläkoulukin kiehtoo. Ja maksaakin huimasti vähemmän (kun vertaa kolmeen asunto-osakkeeseen) mutta toki samalla pitää perustaa aika muhkea katastrofirahastokin yllätysten varalle.



ap

eli työmatkaan menee lähes tunti suuntaansa. Silti ehdin olla perheen kanssa, ehdin remontoimaan, ehdin harrastamaan jne. Asiantuntijatehtävissä on keksitty etäpäivät, niitä pidämn säännöllisesti. Lapsilla on matkaa kouluun vähän yli 5 km (vaan ei edes kuutta) ja maalla on oikeasti mukavampaa kuin kaupungissa.

Tai sitten lapset eivät harrasta mitään ja/tai heillä ei ole kavereita? Maalla on joo mukavaa pienten kanssa, mutta odotapas kun kasvavat isommiksi - kyllä se autonratti taas tulee sullekin tutuksi kun saat viettää illat harrastus- ja kaverikuskina...

ei jokainen onnistu hankkimaan asuntoa, josta on 500 m kouluun, päiväkotiin, kauppaan, jäähalliin, balettitunnille, muskariin ja jumppasalille. Suurin osa vanhemmista kuljettaa lapsiaan joka tapauksessa jopa kouluun, jos on valinnut muun kuin lähikoulun (ja usein sinnekin turvallisuussyistä).

Veli perheineen asuu maalla, ei heillä ole mitään kaverikuljetuksia erikseen vaan siellä lapset menee koulun jälkeen kaverille ja haetaan sieltä töistä palatessa kotiin.

eli työmatkaan menee lähes tunti suuntaansa. Silti ehdin olla perheen kanssa, ehdin remontoimaan, ehdin harrastamaan jne. Asiantuntijatehtävissä on keksitty etäpäivät, niitä pidämn säännöllisesti. Lapsilla on matkaa kouluun vähän yli 5 km (vaan ei edes kuutta) ja maalla on oikeasti mukavampaa kuin kaupungissa.

koska sinulla on mahdollisuus tehdä etätöitä, niin muillakin on ? Vai mikä tässä oli pointti..?

osalla meistä on mahdollisuus noukkia rusinat pullasta eli tehdä etätöitä, asua maalla unelmaansa ja elää onnellisena. Osa taas joutuu valitsemansa ammatin takia kökkimään koko ikänsä betonilähiös pienessä kolosessa, kunnes päätyy onnettoman elämänsä jälkeen sieltä pieneen tuhkauurnaan.

Siellä asuu jo vanha nainen joka tulee vain öisin esille

olen käynyt Tervakoskelta Sörnäisissä töissä ja kesäaikaan sinne ajoi alle tunnissa. Talvella 10min pidempään. Empä muista mitään suurempia ruuhkiakaan, ehkä 3-4krt vuodessa kun on ollut pääkallokelit on matkan teko venynyt yli puoli tuntiaa pidempään. Mies käy Myymäessä töissä ja sinne ajaa kolmessa vartissa.



Muutimme vuosi sitten Tampereelle ja kyllä on montaa asiaa Tervakoskelta jäänyt kaipaamaan. Sijainti on kyllä loistava, kun tunnissa tosiaan ajaa Helsinkiin, samassa ajassa Lahteen. Hämeenlinnaan 20min, Riihimäelle 15min ja Tampereelleehkä tunti 10min. Joku aika sitten siellä tuli myyntiin (halpoja!) tonttejakin kävelymatkan päässä motarin bussiliittymästä josta menee vähintään kerran tunnissa busseja Helsiinkiin ja Treelle. Yläasteelle sieltä on noin 1,5km. Me harkittiin sinne rakentamista ja tonttien sijainti olisi ollut meille tosi hyvä, mutta oltiin ehditty jo muuttaa pois kun tontit tuli myyntiin. Eikö kiinnostaisi kolmen talon rakentaminen/rakennuttaminen? Tai vaikka erillistaloja tai pikku rivari?

Tätä kyläkoulua tuskin kuitenkaan ostettaisiin sillä tämä tuli nyt vähän liian nopealla aikataululla, mutta tämän tyyppistä. Mutta jos on vielä puolen vuoden päästä myynnissä niin voisi hyvin onnistua. Veikkaan vain ettei ole.



Ja kyllä mahdollista olisi rakenuttaminenkin ja varmaan saisi varmaan rakennuttamisessakin hyvät alennukset kun pystyy pyytämään tarjouksia yhtä aikaa kolmeen taloon. Kolmen talon pihapiiri olisi ihan unelma, mutta tonttien hinnat on hurjia. Tietty jos tontti on edullinen niin silloin olisi varaa isompaan taloonkin. Tilaa kaipaan tällä hetkellä eniten.



ap

Mutta jos on vielä puolen vuoden päästä myynnissä niin voisi hyvin onnistua. Veikkaan vain ettei ole.ap

Ihana ihana ihana :) Jos oma asunto menisi pian kaupaksi, jätettäisiin tarjous heti!

Itse en uskaltaisi lähteä tuollaiseen sisarusteni tai kavereideni kanssa. Niin monta asiaa mitkä voi mennä pieleen tai synnyttää riitoja.

ja varmasti olisi lapsilla mukavaa touhuta pihalla yhdessä. Ihanat yhteiset joulut ja kesäjuhlat yms.



Mutta kieltämättä on aika monta riskiäkin edessä. Yhteisomistajuus ei ole mikään helppo juttu. Voi tulla kiistaa remonteista ja niiden tärkeysjärjestyksestä tai ajoituksesta. Joku sisaruksista on säästänyt monta vuotta ulkomaan reissuun eikä haluakaan käyttää niitä rahoja johonkin kiireelliseen remonttiin. Joku sisaruksista haluaa muuttaa viiden vuoden kuluttua pois ja mitä sitten - onko jäljelle jäävillä varaa lunastaa hänet pois ja jäädä tuonne asumaan? Halutaanko ottaa joku ulkopuolinen vuokralle tms...?

Melu, saateet...

itse tykkään siskostani, mutten ikinä muuttaisi samaan taloon sen kanssa. Siskoa on ihana nähdä 3-4krt vuodessa, mutta joka päivä näkeminn ja yhteisasuminen on eri juttu. Alkaa ärsyttää, tulee riitoja, huonot luonteenpiirteet koostuu. Ja teitä kun useampi, tulee liittoutumia, taisteluita, yksi asettuu toisen kanssa kolmatta vastaan jne. Se kuulostaa kivalta idylliltä, mutta yleensä toimii vai niin että ostatte mökin ja olette kesäloman kimpassa. Ei ympäri vuoden.



Sitten vielä miehet, nekään ei pitkässä juoksussa ehkä jaksa vaimon sukua, riitaantuvat keskenään remontesta ja huolloista, jos yksi on laiska ja muut joutuvat tekemään.



Ap on ilmeisesti ajatellut kritiikittömästi vain hyviä puolia. Kannattaa ajatella huonojakin. Riidaks menee sitten, kun yksi haluaakin lähteä ja myydä osansa jollekin ventoveraalle. Tulee eroa, pettämistä, riitaa. Elämä ei ole koskaan stabiilia, eli se mikä on teidän siskosten elämä nyt, ei ole sitä viiden vuoden päästä.

En ole pahanilmanlintu vaan koulutukseltani psykologi. Tiedän ihmisten käyttäytymisestä jotain, ja se kulminoituu siihen että sillointällöin tavatessa ihminen näyttää täysin eri puolen itsestään kuin yhdessä asuessa. Oma sisareni on raas muutaman päiän ajan ja jokapäiväisesti nähden raivostuttava. Ihan varmasti hän ajattelee minusta samoin.



Tuo on kallis hukkareissu, jos ostatte koulun, remppaatte 200 000e, huomaatte ettei toimi, ja ette saa myytyä sitä pois (tai korkeintaan alihintaan).



Suosittelen kokeilua vuokrausperiaatteella ensin tai sitten rakennatte uuden talon (jonka saa helposti myytyä).

Ne kasvaa tosi pian. Pienenä tuo iso piha on ihana mutta teini kärvistelee kilometrien päässä kavereista ja saatt aina olla kuskaamassa johonkin. Tämä vaan yksi pointti.



Ja itse en suostuisi asumaan toisen perheen kanssa yhdessä noin tiiviisti. Voi tietty sopia joillekin mutta kyllä se yhteinen aamupalapöytä ja oman rauhan puute jossain kohtaa lakaa nyppiä. Vai ajattelitteko rakentaa täysin omat osat, kaksi keittiötä jne? Keittiöstä ei muuten mitään kuvia....

Yhteinen piha - yhteiset pihatytöt - eri siisteyskriteerit. Pelkästään noin saa helvetin irti. Kuka haravoi, kuka leikkaa nurmikot, kuka tekee lumityöt, kuka huolehtii ulkorakennuksista? Kenen mielen mukaan asiat hoidetaan? Tuleeko yhdestä ilmainen talonmies? Pienestäkin asiasta voi syntyä iso riita, riidoilla on taipumus paisua.



Entä kun taloa halutaan kohentaa eikä se ole välttämätöntä? Jos joku osakkaista ei suostukaan maksamaan omaa osuuttaan esimerkiksi ulkoseinien maaleista, kaksi muutako perhettä sen silloin maksaa?



Mitenkä sitten sähköt? Yhteinen jättilasku tasan kolmeen osaan (takuuvarma riidan aihe, "Pirjon perheellä on valot aina päällä, miksi meidän se pitää maksaa", "teillä on 5 tietokonetta ja telkkarit aina valmiustilassa", "me ei ainakaan olla käytetty loman aikana sähköä") vai omat mittarit? Sama juttu veden kanssa.



Tuollainen asumisratkaisu toimii ehkä jossain saippuasarjassa, missä keskitytään realiteettien sijaan ihmissuhteisiin, mutta ei oikeassa elämässä. Jos välttämättä haluatte asua lähekkäin, ostakaa (tai rakentakaa) omat talot. Jos jokaisella on oma talous, omat vastuut ja velvoitteet, ennuste on paljon parempi.

Sukulainen rakensi sisruksensa kanssa omat talot viereisille tonteille ja käsittääkseni edes tämä ratkaisu ei ole säästänyt riitelyltä.

Pitää tuohon kommentoida että jos asuu samassa talossa sisaruksen kanssa niin eläisi jotenkin ihan kylki kyljessä kiinni. Mä asuin mun veljen kanssa seinänaapureina vuosikaudet ulko-ovet muutama metri toisistaan. Täytyy sanoa että ei me kyllä toisillamme juuri kylässä käyty kuin lasten synttäreillä yms. ja joskus istuimme iltaa toisen takapihalla jos samaan aikaa ulos satuttiin. MUTTA oli turvallinen olo että seinän takana asui läheisiä ja lapset on kyllä kyläilleet toisten luona. Oma mies on reissutöissä enkä olisi voinut kuvitellakaan aloittavani jotain harrastusta ilman veljeä naapurissa. Harrastin kahtena iltana viikossa, samoin otin hoitoon usein veljen lapset hetken varoitusajalla että pääsivät vaimonsa kanssa kahdestaan kaupoille, syömään yms. Myös yötä serkukset oli usein toistensa luona. Oli ihanaa jos jotain yllättävää tapahtui niin aina voi vaikka yöpaidassa juosta naapuriin :D. Kerrankin lapseni oli niin sairas että jouduin lähtemään keskellä yötä sairaalaan. Ei tarvinnut yöllä kuin siirtää toinen lapsi peiton sisällä naapuriovesta sisään ilman että edes heräsi. Ihan pikkuasioilla emme toisiamme häirinneet, esim. jos maito oli loppu niin kyllä me ite kaupassa kipaistiin sitä hakemassa. Jos taas jostain syystä ei päässyt, vaikka sairaana, niin silloin toki voi kysyä naapurista saisiko kauppa-apua.



Olimme siis toki tekemisissä päivittäin, mutta lähinnä vain näitä juoksevia asioita ne oli joista puhuttiin. Ja ihanahan se oli nähdä veljeä ja vain moikata kun satuttiin ulko-ovelle samaan aikaan.



Kyllä meillä oli ihan erilliset kodit ja perhe-elämät, eikä kumpikaan vaan marssi toisen olohuoneeseen kyselemään kuulumisia vaan ainoastaan kutsuttuna.

Yhteinen piha - yhteiset pihatytöt - eri siisteyskriteerit. Pelkästään noin saa helvetin irti. Kuka haravoi, kuka leikkaa nurmikot, kuka tekee lumityöt, kuka huolehtii ulkorakennuksista? Kenen mielen mukaan asiat hoidetaan? Tuleeko yhdestä ilmainen talonmies? Pienestäkin asiasta voi syntyä iso riita, riidoilla on taipumus paisua. Entä kun taloa halutaan kohentaa eikä se ole välttämätöntä? Jos joku osakkaista ei suostukaan maksamaan omaa osuuttaan esimerkiksi ulkoseinien maaleista, kaksi muutako perhettä sen silloin maksaa? Mitenkä sitten sähköt? Yhteinen jättilasku tasan kolmeen osaan (takuuvarma riidan aihe, "Pirjon perheellä on valot aina päällä, miksi meidän se pitää maksaa", "teillä on 5 tietokonetta ja telkkarit aina valmiustilassa", "me ei ainakaan olla käytetty loman aikana sähköä") vai omat mittarit? Sama juttu veden kanssa. Tuollainen asumisratkaisu toimii ehkä jossain saippuasarjassa, missä keskitytään realiteettien sijaan ihmissuhteisiin, mutta ei oikeassa elämässä. Jos välttämättä haluatte asua lähekkäin, ostakaa (tai rakentakaa) omat talot. Jos jokaisella on oma talous, omat vastuut ja velvoitteet, ennuste on paljon parempi.

ja jyvittää kulut osakkeiden mukaan.

Meillä asuttu tuolla tavalla jo kymmenettä vuotta, ei ongelmia. Tosin meillä asukkaina meidän perhe, appi ja anoppi sekä appiukon veli puolisonsa kanssa.

Ne kasvaa tosi pian. Pienenä tuo iso piha on ihana mutta teini kärvistelee kilometrien päässä kavereista ja saatt aina olla kuskaamassa johonkin. Tämä vaan yksi pointti. Ja itse en suostuisi asumaan toisen perheen kanssa yhdessä noin tiiviisti. Voi tietty sopia joillekin mutta kyllä se yhteinen aamupalapöytä ja oman rauhan puute jossain kohtaa lakaa nyppiä. Vai ajattelitteko rakentaa täysin omat osat, kaksi keittiötä jne? Keittiöstä ei muuten mitään kuvia....

ja palaa mummolaan perheineen 10 vuotta myöhemmin, koska siellä on ihanan paljon tilaa ja ihana piha.

Hauska lukea miten täällä ihmisiä nyppii ajatus että ihmiset asuisi sovussa ja kuinka se olisi ihan mahdotonta :D. Kauheaa jos sisarukset ei tule toimeen. Jos lähekkäin muuttamista harkitaan niin kertoohan se jo että sisaret on tavallisia pulliaisia rakkaampia toisilleen.

Hauska lukea miten täällä ihmisiä nyppii ajatus että ihmiset asuisi sovussa ja kuinka se olisi ihan mahdotonta :D. Kauheaa jos sisarukset ei tule toimeen. Jos lähekkäin muuttamista harkitaan niin kertoohan se jo että sisaret on tavallisia pulliaisia rakkaampia toisilleen.

mutta kuinka kauan?