Koulukypsyydestä
Millaisin perustein lapsesi on joutunut kyseisiin testeihin?
Ja onko testien tulos ollut jotenkin järkytys, vai oletteko jo tienneet mikä mahdollisesti on " vialla" ?
Kommentit (10)
olenko tosiaan ainoa jonka lapsi joutuu näihin testeihin? Nostelen siis.
epäilivät mua jotenkin vajaaksi tms. olin ujohko ja sisäänpäin kääntynyt ja en viihtynyt muiden lasten seurassa jne. Tulokset oli sellasia, että reippaasti keskiarvoa älykkäämpi jne. Olisin saanut vanhempana hyppiä koulussa luokkia ylemmäs, mutten tahtonut.
Kaikki käyvät testissä. Esikoisella edessä tammikuussa. Ihan normaali käytäntö se on, ei tarvi olla huolissaan.
jos huoltajat ja päivähoidon hlökunta katsoo tarpeelliseksi. Tällöin kyseessä on ryhmätutkimus, jossa mukana on koulupsykologi ja lto
( tässä tosin voi olla kuntakohtaisia eroja ).
Jos löytyy tarvetta lisätutkimuksiin, koulupsykologi tekee yksilötestin.
Menetelmä ei ole aukoton eli kaikki oppimisvaikeudet ( esim. sosiaalisista taidoista johtuvat ) eivä' t välttämättä näy ainakaan ryhmätesteissä.
Monien kohdalla on kyse vain vähän hitaammasta, yksilöllisestä kasvu- ja kehitystahdista, johon auttaa ajan kuluminen : )
Ap:n ei kannata pelästyä, kouluvalmiustutkimukseen osallistuminen ei automaaattisesti tarkoita koululykkäystä tai erityisopetusta.
On kuitenkin laps3en edun mukaista ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan!
Pirauta kunnan koulupsykologille, hän kyllä osaa selventää asiaa lisää.
kiitos vastauksista, etenkin 5:lle!
Meille sanottiin että mahdollisesti erityisryhmään tai lisäapua olis tulossa! Meille vaan melkoinen järkytys kun lapsi on ollut tähän asti ihan täysin " normaalin kirjoissa" . Nyt siis eskarissa ja siellä ovat vain sitä mieltä lapsi on ujo, mutta puheterapeutti sitä mieltä että vakavammasta asiasta olisi kyse.
ap
eipä kiittämistä : )
Tosiaan kannattaa ottaa kaikki apu vastaan eli tutkimuksiin rohkeasti vain!
Minkälaisia vaikeuksia lapsella on, käy siis jo puheterapeutilla?
On hienoa, että asiaa hoidetaan jo, yritäthän nähdä positiiviset puolet!
Minä ainaki olen tahtonut testin ( laajemman), koska lapsi syntynyt niin loppuvuodesta, et on valittavana vuodella koulun aloittamisen siirtäminen... mielummin käytän lapsen kahdesti eskarivuoden, kuin et jää sit ekalla luokalle
Ap vastaa...
Lapsella ollut aiemmin puheen viivästymää ( ei kuitenkaan vakavaa), jotkin sanat lausui väärin 4-5v. jonka takia mentiin " näyttäytymään" puheterapeutille. Siellä läytiin keväällä 5 kertaa ja nyt syksyllä piti käydä vain kerran vielä piipahtamassa miten menee ja nyt saatiinkiin tällainen tuomio.
Hyvä että apua on tulossa, ihmettelen vaan kun en itse lapsella mitään poikkeavaa huomaa, muuta kuin että on ujompi kuin isompi sisaruksensa. Nyt 6v. kaikki vaikeudet sanoissa on ohi, eli sanoo sanat oikein, mutta kuulema hakee toisinaan sanoja liikaa.
t.ap
todellakaan automaattisesti mene koulukypsyys testiin..
joskus minusta tuntuu että ammattilaiset tarttuvat turhankin hanakasti kaikkeen, ja " tekevät" ongelman, vaikka väkisin.
uskon että itse äitinä kyllä tiedät onko _todellista_ huolen aihetta, toki on jienoa ja hyvä, että asiat tutkitaan.
itselläni esikko nyt pienluokassa uusii ykköstä. myös pikkuveljeä yritettiin pienluokkaan ehdotella-pysyin tiukkana, ja hyvin on mennyt norm. luokassa. mielestäni tuokin paikka on syytä antaa niille, jotka sitä OIKEASTI tarvitsevat, ja sanoinkin sen.
siis älä liikaa luota ammattilaisiin, vaan kyllä se äidinvaistokin paljon kert
oo!
äidinvaisto toki kertoo paljon, mutta ei aina totuutta. Omaa lasta ajateltaessa tunteet ovat aina vahvasti mukana pelissä, ikävät ja vaikeat asiat on helpompi ohittaa ja yrittää unohtaa kuin ottaa puheeksi jossain ja tehdä " ongelman" hyväksi jotain.
Ammattikasvattajalla tms. on yleensä vahva kokemus ja näppituntuma siitä, miten tietyn ikäinen " normaali" lapsi toimii ja käyttäytyy. Poikkeamat erottuvat aika nopeasti. Ryhmässä toimiminen on erilaista kuin kotiympyröissä touhuaminen; päiväkodissa lapsen vahvuudet ja mahdolliset ongelmakohdat erottuvat eri eri tavalla kuin esim. kotona.
En siis ohittaisi ammattilaisen mielipidettä siihen vedoten, että äidinvaisto tietää paremmin. Eivät ole ammattilaisetkaan erehtymättömiä, mutta lapsen etu pitäisi aina nostaa ykköseksi,
vaikkakin se tarkoittaisi huolta ja epävarmuutta.
Ap:lle vielä: kuulostaa siltä, että lapsesi kohdalla voisi olla kyse dysfasiasta. Eiköhan asia pikkuhiljaa selvene, apukeinoja kyllä löytyy!!