Vakitöissä vuosikymmeniä oleet eivät tiedä työttömyyden tuomista ongelmista yhtään mitään!
Onko mielestäsi näin? Kun jäät työttömäksi ja kerrot siitä ihmiselle, joka on ollut monta vuotta samassa työpaikassa ehkäpä jopa vuosikymmeniä, niin ei tällaisella ihmisellä ole mitää tuntumaa työttömän arkiseen kamppailuun. Ymmärrys on tuolloin ihan näennäistä, ja neuvot sen mukaisia tyyliin "kyllä työtä tekevälle löytyy". Helppohan se on leikkiä empaattista kun oma paikka on turvattu, kyllä se näin näyttäisi olevan.
Kommentit (62)
kuin mitä on aikuisia työkykyisiä ihmisiä. Ihan pakostakin osalle ei riitä töitä - ellei sitten kaikkien työaikaa lyhennetä ja työtä jaeta. Siis sitä työtä mistä saa palkkaa ja mitä on kannattavaa tehdä, ilmaiseksi tehtävää työtä olisi vaikka kuinka, työtä, mikä ei ole tuottavaa sillä tapaa että siitä kannattaisi maksaa palkkaa.
nähdä tuollainen itseä täynnä oleva pelle, joutuneen pihalle, koska sai potkut. Syystäkin.
Sitten ihmetellään että mitä seuraavaksi. "en minä osaa hakea töitä?" No ei tietenkään tiedetä, koska se kultalusikka on ollut jumittuneena siellä takapuolessa jo vuosikymmenien ajan.
Mielestäni saavat opetellakin kaiken aivan uusiksi, näin se kalikka kalahtaa, juuri sopivasti näille pelleille.
Ihan harmittaa sellainen muka myötätunto välillä kun tuntuu ettei sen antajalla ole hajuakaan millaisessa suossa työtön voi olla. Tekisi ihan hyvää kaikille "menettää" hetkeksi varma työnsä, jota monet pitävät lähes itsestäänselvyytenä, ehkäpä se avartaisi näkökulmaa. Ja varmaan loppuisi tuo hokema "kyllä töitä löytyy". Ja sitten vielä ärsyttää sellaiset besserwisserit, jotka luulevat, että kuka hyvänsä voi hakea lähes mitä tahansa työtä. Kyllä nykyisin on tarkat tutkintovaatimukset yms, jotta voi tiettyihin töihin edes hakea. "Mutta kun minäkin ihan kansakoulupohjalta"....pläääh...sietämätöntä!
Itse olen tehnyt usein kahta eri työtä ja hoitovapaan aikana myös toisille työnantajille työtä.
Ehkäpä meille vuosikymmeniä samassa työsuhteissa oleville löytyy helpommin sitä työtä?
T:Vakityö samalla työnantajalla 13v
ns aina töissä ollutkin voi ymmärtää työttömyyttä, useimmat kuitenkin tuntevat jonkun työttömän ja on nähnyt, mitä se on, vaikka itse ei ole sitä kokenut.
Jos kerran ei saa sanoa, että kyllä työtä löytyy, niin mitä saa sanoa? Eikö se tavallaan ole tsemppausta sille työttömälle?
Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat olleet työttöminä jossain kohtaa elämässään, ja kyllä, he kaikki ovat löytäneet töitä jossain vaiheessa, vain 1 on ollut ikänsä ilman töitä, tosin, eipä ole tainnut halujakaan ikinä olla työntekemiseen.
Itse olen tehnyt usein kahta eri työtä ja hoitovapaan aikana myös toisille työnantajille työtä. Ehkäpä meille vuosikymmeniä samassa työsuhteissa oleville löytyy helpommin sitä työtä? T:Vakityö samalla työnantajalla 13v
töistä töihin on helpompi mennä, kuin kotoota töihin. Ihan loogista.
että jokin aika sitten kävin työhaastattelussa (vakipaikka), ja olisin saanut paikan.
Minut on myös muitta mutkitta otettu toisiin duuneihinkin... että jokuhan siinä on kun niitä töitä on ja niitä näemmä saa, mutta onko näin, että vuosia työnantajan luottamusta nauttiva työntekijä on arvokkaampi työmarkkinoilla??
Ja tiedän kyllä kuinka raskasta on olla pätkätyöläinenkin, sivusta seurannut.
Siksipä minusta olisikin ihan oikeudenmukaista, että työsuhteet olisivat kautta linjan määräaikaisia. Että jokainen joutuisi aika ajoin etsimään itselleen uuden työpaikan. Näin myös voitaisiin kierrättää niitä työpaikkoja kaikkien kesken. Tasa-arvoisempaa.
kiva nauttia omasta ylemmyydentunteestaan, kun aina on sulla töitä löytynyt. Onkohan kyse sun erinomaisuudesta vai silkasta tuurista tai siitä, että olet alalla, jossa on työvoimapulaa kuten hoitoala....Olet juuri näitä hyvin "empatiataitoisia" näemmä.
Ei ole hoitoala vaan ala, johon vaaditaan kuitenkin koulutus ja työkokemusta ja tietynlaista osaamista.
Tosin toiset duunini ovat olleet avoinna myös heille, joilla ei ole mitään koulutusta tai työkokemusta.
Olen empaattinen, mutta kerroin syyn, miksi JOTKUT saattavat meistä vuosia työskenneilleistä sanoa että töitä löytyy... kun niitä on kuitenkin.
Työmarkkinoilla on näemmä vain helpompi, niin kuin joku täällä mainitsi, hypätä töistä töihin kuin kotoa töihin.
En ymmärrä ilkeyttäsi?
Jos olisi minun vallassani, tarjoaisin töitä aina työttömälle, mutta kun ei ole niin ei ole.
Ei ole minun vikani, jos minut halutaan töihin, olen kuitenkin hyvä työntekijä.
Itse olen tehnyt usein kahta eri työtä ja hoitovapaan aikana myös toisille työnantajille työtä.
Ehkäpä meille vuosikymmeniä samassa työsuhteissa oleville löytyy helpommin sitä työtä?T:Vakityö samalla työnantajalla 13v
ehkäpä meille pätkätöissä sinnitteleville kehittyy tavallista enemmän elämäntaitoja ja kykyä huomioida toiset ihmiset...?
TOISILLE löytyy ihan jopa 2 työtä! Eikä siinä vielä kaikki, silti ymmärrystä riittää niillekin, joilla ei ollenkaan työtä, hienoa!
Itse olen tehnyt usein kahta eri työtä ja hoitovapaan aikana myös toisille työnantajille työtä. Ehkäpä meille vuosikymmeniä samassa työsuhteissa oleville löytyy helpommin sitä työtä? T:Vakityö samalla työnantajalla 13v
ehkäpä meille pätkätöissä sinnitteleville kehittyy tavallista enemmän elämäntaitoja ja kykyä huomioida toiset ihmiset...?
Siksipä minusta olisikin ihan oikeudenmukaista, että työsuhteet olisivat kautta linjan määräaikaisia. Että jokainen joutuisi aika ajoin etsimään itselleen uuden työpaikan. Näin myös voitaisiin kierrättää niitä työpaikkoja kaikkien kesken. Tasa-arvoisempaa.
hyvä ajatus! Loppuu se rutina ja löysäilykin, kun ihmiset ymmärtävät vaivannäön ja palkan suhteen ja sen ettei työpaikka ole mikään juorukerho tai aikuisten lastentarha jossa voi aina vaan valittaa. Tekee kuulkaas hyvää kun on ihan oikeasti panostettava:)
oppineesta työntekijästä?? Ehei.
Jos siitä tehdään vallitseva tapa. Sitä paitsi työpaikkojen sisälläkin harrastetaan työkiertoa, ja sillähän on tunnetusti piristävä ja aktivoiva vaikutus. Oikeudenmukaista yhteiskuntaa tässä haetaan. Jos työpaikkoja ei riitä kaikille, niitä pitää kierrättää.
kommentti tähän keskusteluun.
Yleensä ihmisten eläytymiskyky on rajallinen - harva pysty tietämään, miltä tuntuu olla tilanteessa, jossa ei ole itse ollut. Yleensä toisen tilanteeseen reagoidaan jostain ulkoa opetellulla kliseellä - harvapa meistä toisen ongelmiin heittäytyy täysillä.
On kuitenkin aika makabeeria toivoa toiselle työttömyyttä vain siksi, että toinen tietäisi miltä se tuntuu. Mitäpä luulette, jos kaikki ihmiset kohtaisivat kaikki mahdolliset vastoinkäymiset (työttömyyden, oman sairauden, avioeron, kodin tulipalon) niin olisiko maailma sitten hyvä paikka, jossa kaikki kuuntelisivat ja tsemppaisivat toisiaan vai paikka jossa kukaan ei välittäisi kuin itsestään kun elämä on niin raskasta?
Oscar.
Itse olen tehnyt usein kahta eri työtä ja hoitovapaan aikana myös toisille työnantajille työtä. Ehkäpä meille vuosikymmeniä samassa työsuhteissa oleville löytyy helpommin sitä työtä? T:Vakityö samalla työnantajalla 13v
ehkäpä meille pätkätöissä sinnitteleville kehittyy tavallista enemmän elämäntaitoja ja kykyä huomioida toiset ihmiset...?
pätkätyöläisen tunne-elämän kuulumiset ja elämänhallinnan?
ja toisille sen kokeminen on mitä ilmeisimmin opettavainen kokemus, joten kyllä sitä mun mielestäni voi toivoa.
kommentti tähän keskusteluun.
Yleensä ihmisten eläytymiskyky on rajallinen - harva pysty tietämään, miltä tuntuu olla tilanteessa, jossa ei ole itse ollut. Yleensä toisen tilanteeseen reagoidaan jostain ulkoa opetellulla kliseellä - harvapa meistä toisen ongelmiin heittäytyy täysillä.
On kuitenkin aika makabeeria toivoa toiselle työttömyyttä vain siksi, että toinen tietäisi miltä se tuntuu. Mitäpä luulette, jos kaikki ihmiset kohtaisivat kaikki mahdolliset vastoinkäymiset (työttömyyden, oman sairauden, avioeron, kodin tulipalon) niin olisiko maailma sitten hyvä paikka, jossa kaikki kuuntelisivat ja tsemppaisivat toisiaan vai paikka jossa kukaan ei välittäisi kuin itsestään kun elämä on niin raskasta?
Oscar.
Itse en ole ollut vuosikymmeniä vakitöissä, mutta työskentelen alalla, jolla pahimpien lamavuosienkaan aikana ei ole ollut vaikeaa saada töitä (tosin pääkaupunkiseudulla asuvana tilanne on niin paljon helpompi kuin muualla). Olen ollut elämäni aikana muutamia kuukausia työttömänä työjaksojen väleissä. Ja aina saanut noille pätkille ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. En tiedä epätoivoisesta työnhausta mitään. Ja myönnän, joskus ajattelen, että "kyllä töitä tekevälle riittää". Tiedän sen olevan monessa tapauksessa utopistista.