Lue keskustelun säännöt.
Minä sanon lapsilleni jatkuvasti että he ovat muita parempia.
05.11.2012 |
Sanon usein että he ovat parempia ihmisiä kuin joku huonosti käyttäytyvä, esim. joku kiusaaja, joku jokaisena päivänä netissä pelaava, joku myöhään nukkumaan menevä jne.
En tiedä miksei näin saisi tehdä. Minut on kuitenkin kasvatettu samalla tavalla. Olimme lähiöperhe ja elimme köyhyysrajalla. Isä oli alkoholisti. Äiti kuitenkin jatkuvasti sanoi meille lapsille että olemme parempia kuin joku muu, jos olimme pahoittaneet mielemme jostain tai jos aloitimme "kun kaikki muutkin saa..."-vänkäämiset. Hän myös muistutti ettei tarvitse pitää meteliä itsestä, eikä näyttää että on parempi. Toki kaikilla ihmisillä on samat perusoikeudet ja tasavertaisia siinä suhteessa, mutta äiti ei halunnut meidän jäävän lähiöön. Toki äiti opetti myös että muita pitää arvostaa ja auttaa hädässä olevaa.
Hänellä oli usein myös tapana unelmoida kanssamme kyselemällä haaveistamme. Hän myös opetti meille raha-asioita teinistä alkaen. Näistä tulikin itsestään selvyyksiä ja esim. heti kun saimme vakituiset työt, ostimme ensiasunnot. Nyt nelikymppisinä olemme velattomia ja asumme kuitenkin mukavasti. Materiaa emme kuitenkaan kerää, senkin äiti opetti niin kuin moni muukin äiti 70-luvulla, että rumat ne vaatteilla koreilee jne. Äiti halusi meistä hyviä ihmisiä ja tekemään töitä sen eteen.
Olemme usein miettineet kuinka onnellisia meistä tuli vaikka lähtökohdat oli huonot. Äiti takoi meille hyvät itsetunnot ja saman aion tehdä omille lapsille.
Kommentit (26)
1/26
|
05.11.2012 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
en suoraan noin.
Se, että lapsi ITSE oivaltaa sen, tuo kasvatukseen mukavan hedelmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi että kurjuudessa elävä lapsi tarvitsee sitä lisätsemppausta ja kasvaa kenties normaaliksi.
Mutta sun yltäkylläisyydessä elävistä lapsistasi on tullut vaan koppavia, ylimielisiä kusipäitä.
lapsiaan kehua, ja äitisihän on tehnyt hienoa kasvatustyötä PAITSI tuo muihin vertaaminen. Huonoa siinä on yksinkertaisesti se että sekä ylemmyys- että alemmuuskomplseksi ovat häiriöitä, itse asiassa vielä samaa ja aiheuttavat paljon ongelmia ihmissuhteissa ja läheisyydessä. Terve tapa on oppia suhtautumaan tasavertaisestti. Ehkä äitisi on kompensoinut huono-osaisuuttanne, mutta tuosta voi tulla lapsille paljon tunne-elämän ongelmia. He itse voisivat haluta tutustua ihmisiin tasavertaisesti, mutta kodin mallina heidän pitäisi aina olla jotain ihmeellistä, enemmän. Pahimmassa tapauksessa he eivät kykene koskaan läheiseen ihmissuhteeseen. Et se siinä on mun käsityksen mukaan tosi pahasta.
Se jol onni on niin onnen kätkeköön joten hys, hys ap.
Älä kerro salaisuuttasi täällä. Kauheaa jos olisi enemmän hyvän itsetunnon omaavia lapsia, joiden kasvatukseen on panostettu. Lähiölapset kun ovat vanhemmilleen lähinnä perskärpäsiä.
Hyvä itsetunto = minä hyvä, sinä hyvä.
Ei niin että minä hyvä, sinä huono tai sinä hyvä, minä huono. Pitäisköhän edes perusasiat olla hanskassa ennen kuin lisääntyy? Oisko yhtään hyvä idea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se jol onni on niin onnen kätkeköön joten hys, hys ap.
Älä kerro salaisuuttasi täällä. Kauheaa jos olisi enemmän hyvän itsetunnon omaavia lapsia, joiden kasvatukseen on panostettu. Lähiölapset kun ovat vanhemmilleen lähinnä perskärpäsiä.
ei ole hyvä itsetunto vaan päinvastoin. Hyshys kannattaisi sun itsesi olla kunnes olet perehtynyt aiheeseen. Ilmankos siellä lähiölapsilla ei hyvin sitten suju kun vanhemmilta puuttuu perustiedotkin lapset kasvatuksesta ja ihmisen psyykestä. Mut myös lähiölasten vanhemmat voivat mennä kirjastoon, lainata aihettä käsittelevän kirjan ja perehtyä aiheeseen. Lonkalta ei näytä sujuvan.
Meilläkin kerrotaan lapsille joka päivä kuinka hyviä, loistavia, taitavia ja ihania he ovat. Meillä ei kuitenkaa ole tarvetta dissata muita sen varjolla.
Hyvä itsetunto = minä hyvä, sinä hyvä.
Ei niin että minä hyvä, sinä huono tai sinä hyvä, minä huono. Pitäisköhän edes perusasiat olla hanskassa ennen kuin lisääntyy? Oisko yhtään hyvä idea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tässä nyt missataan joku pointti.
Jos joku käyttäytyy huonosti, ja itse hyvin niin onhan silloin sitä toista parempi.
Jos joku kiusaa ja itse puolustaa niin sama juttu.
Kyllä täällä ihan normikeskustelussakin käytetään sanoja hyvä ja huono. Jonkun lapsi on parempi koulussakin kuin toisen. Miksi tässä kohtaa ei saisi sanoa että lapsi on parempi kuin joku muu?
Mä uskon että lapsesta tulee sellainen kuin miten häntä kohdellaan. Jos hänelle hoetaan että miten voit olla noin surkea ja tyhmä, niin tuleehan siitä surkea ja tyhmä myös sen omasta mielestä. Jos taas sanotaan että on hyvä ihminen ja parempi kuin ne huonosti käyttäytyvät, niin lapsi alkaa uskomaan itseensä ja käyttäytymään sen mukaan.
ja meillä aina kerrottiin, että kaikkia pitää arvostaa ja kaikki ovat hienoja ihmisiä ja inhimillistä on erehtyä.
Meistä tuli kaikista syvällisiä ja humanisteja. Kaikki rakastavat auttaa ja olla hyviä muita kohtaan.
Rakkaus ei lopu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeita kokoomus-evankelisteja.
Minusta tulee isona 100000 eur./kk. palkalla toimiva tehokas palkka-yritysjohtaja, josta tapellaan eri yritysten kesken.
Minä se vain kusen toisia silmään, koska MINä olen NIIN hyvä.
Minä Minä Minä.
on siinä että eihän yksi ihminen voi kaikkea tehdä oikein ja hyvin. On siksi parempi sanoa, että joku teko on kiltti/hyvä tai paha/huono, kuin että lapsi on kiltti/hyvä tai paha/huono. Esimerkiksi että olipa hienosti tehty, tai että nyt teit kyllä tyhmästi.
Lapsesta itsestään (tai koulukavereista tms.) ei tule paha vaikka hän tekisi tuhmia asioita, lapsi on mitä on, arvokas ihminen tietenkin, ja voi aina valita toisenkin tavan toimia. Hän voi vaikka samana päivänä tehdä yhtenä hetkenä jotain tosi ilkeää ja taas hetken päästä tosi hyvia asioita, eikä siinä ole erityistä ristiriitaa, koska ne on erillisiä valintoja. Ja että se miten toimii ja käyttäytyy, vaikuttaa kyllä muiden ihmisten mielipiteeseen hänestä yms., mutta ei siirrä häntä mihinkään lopulliseen hyvien tai pahojen (tai joku muu adjektiivi, kuten reipas, arka, ahkera, laiska, fiksu, tyhmä...) kategoriaan.
Lapselle voi tietenkin kertoa häneen liittyviä ei-tekoihin perustuvia määritelmiä, kuten että hän on ihana, arvokas ja rakas.
Mielestäni tällainen vähän syvällisempi selittäminen voi auttaa lasta monellakin tapaa. Ja taas sitten sellainen ihmisten jaottelu tekojen perusteella hyviin ja huonoihin voi vaikeuttaa lapsen suhtautumista vaikka muihin lapsiin tai miksei myös itseensä. Lapsilla on taipumusta olla niin mustavalkoisia, että sitä ei minusta kannata ainakaan kovasti kannustaa.
Mutta ap:n viestissä oli minusta monta muuta asiaa, mitkä on hyviä ja tosi tärkeitä vanhemman tehdä. Vanhempi on lapselle se perspektiivi ja mitta, joka kertoo mistä me tullaan ja mihin me mennään, kun lapsi itse tietää vain sen oman elämänsä kokemuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko niin että te aikuiset ette oikeasti lokeroi ihmisiä parempiin ja huonompiin. Onko teistä vankiloissa ihan yhtä hyviä ihmisiä kuin te itsekin olette, ne vaan on tappaneet ja raiskanneet ihmisiä? Ottaisitteko vankilasta pääseviä seinänaapureiksi ovathan he tasavertaisia ihmisiä? Ettekö oikeasti koe olevanne parempia ihmisiä kun olette tehneet ja teette parempia valintoja?
Mutta ap:n viestissä oli minusta monta muuta asiaa, mitkä on hyviä ja tosi tärkeitä vanhemman tehdä. Vanhempi on lapselle se perspektiivi ja mitta, joka kertoo mistä me tullaan ja mihin me mennään, kun lapsi itse tietää vain sen oman elämänsä kokemuksen.
Se että kasvattaa ja opettaa hyviin valintoihin on todella tärkeää mutta monet vanhemmat tuntuvat jattävän lapsensa oman onnen nojaan ja itsekseen kasvamaan jo joskus 10-vuotiaina. Sitten kehutaan kuinka meidän Lasse huolehtii itse omista asioistaan ja on niin omatoiminen (= asuinkumppani enemmän kuin lapsi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe olevani parempi ihminen kuin vankilassa oleva. Enkä väitä että elämässäni oleva hyvä olisi vain omien tekojeni ja valintojeni seurausta. Paljon on ollut myös hyvää onnea.
että on parempi ihminen kuin kiusaaja, mutta en ymmärrä sitä että pelaaminen tai valvominen tekee kenestäkään moraalisesti huonomman kuin joku toinen.
Luulen että kaikki ajattelevat olevansa parempia kuin muut.
Itsekin ajattelen, että oeln parempi kuin juoruavat tai tahallisesti ilkeät tai kiusaavat mätämunat. Olen rehellinen ja moraalisesti parempi ihminen, enkä pidä kiusaajia edes ihmisinä, jos en saisi rangaistusta niin pystyisin omin käsin lopettaa kiusaajat ja muut tahallisesti toisille pahaa mieltä aiheuttavat ja siitä nautintonsa saavat paskiaiset.
En silti yleensä sano lapsille että he ovat parempia, kuin kiusaajat, vaikka näin ajattelenkin. Röyhkeät törkeät tahallisesti toisia häiriköivät mätämunat eivät ole minkään arvoisia mielestäni. Mutta en kerro tuota lapsilleni.
Sen sijaan kerron tietysti että jokainen äiti rakastaa omia lapsiaan eniten maailmassa.
Joku toinen ajattelee olevansa parempi kuin toiset koska on kerännyt enemmän rahaa itselleen, joku toinen taas koska on vain. Aina se syy löytyy jos niin haluaa ajatella.
Itse ajattelen että oeln parempi ihminen kuin kiusaata ja ilkeät, muuten olen samanarvoinen toisten kanssa, mutta vain kiusaajia parempi. En siis kaikkia ihmisiä parempi. vain tahallisesti ilkeitä.
Onko niin että te aikuiset ette oikeasti lokeroi ihmisiä parempiin ja huonompiin. Onko teistä vankiloissa ihan yhtä hyviä ihmisiä kuin te itsekin olette, ne vaan on tappaneet ja raiskanneet ihmisiä? Ottaisitteko vankilasta pääseviä seinänaapureiksi ovathan he tasavertaisia ihmisiä? Ettekö oikeasti koe olevanne parempia ihmisiä kun olette tehneet ja teette parempia valintoja?
osa vankiloissa olevista on ihan yhtä hyviä kuin minä. on vain erehtynyt tekemään jotain hölmöä, kuten käyttämään huumeita tai varastamaan nälkäänsä.
sitten vankiloissa on ehkä osa huonoja ihmisiä. Eli sellaisia jotka vaikka pahoinpitelevat puolisoaan tai tuhoavat toisten elämän
...kerron kuinka paljon rakastan heitä juuri sellaisina kuin he ovat. Vahva itsetunto kasvaa kun tietää että on virheitäkin tehdessään hyväksytty. Silloin virheistään voi oppia. Rakkaus ja hyväksyntä kasvattaa.
Annan heille hyvän itsetunnon ja tiedon siitä, että jokainen on arvokas ihan omana itsenään. On sitten eri asia mitä elämällään tahtoo tehdä. Jos tahtoo maallista hyvää, täytyy kouluttautua.
TEHNEET jotain, josta (jääneet kiinni ja) saaneet rangaistukseksi vapauden menetyksen. Musta on suoraan sanoen älytöntä aikuiselta ajatella, että vankilassa olevat on pahoja ja vapaana olevat hyviä. (Ihan alkaen vaikka itsestäänselvimmästä, eli vapaana on tyyppejä jotka ei vaan ole jääneet kiinni ja vankilassa taas saattaa olla viattomiakin...)
Kaikissa ihmisissä on hyvää ja pahaa, eikä kukaan ole kokonaan hyvä tai paha. En tietenkään haluaisi taparikollista tai mafiapomoa naapurikseni, jos valita voi, koska olettaisin että heidän mukanaan tulisi myös muita levottomuuksia tai voisin pelätä että he joku päivä uhkaavat minun turvallisuuttani. Mutta en myöskään usko, että kukaan vanki (tai ongelmanuori tai...) pääsee paremman elämän alkuun, jos muu yhteiskunta uskoo heistä vain pahaa. Jokainen meistä on ihminen, jolla on oma elämän tarinansa, ja mistä minä tiedän miten hieno ihminen joku muu on, kun en heidän elämäänsä ole yleensä hetki hetkeltä seurannut. Ja jos joudun tekemisiin muiden ihmisten kanssa, on varmaan paljon parempi suhtautua heihin lähtökohtaisesti arvostavasti (tietenkin järki päässä) kuin alentuvasti. Ei nyt tietenkään jokaista ihmistä voi mitenkään "auttaa" vaikka kuinka yrittäisi olla samalla aaltopituudella, ja on ihmisiä joiden kanssa ei vaan pärjää koska he yrittävät hyväksikäyttää muita, mutta mistä sen tietää kenen kohdalla sillä ystävällisyydellä onkin suuri vaikutus ja sillä saa aikaan jotain positiivista.
Tietenkin me luokitellaan ihmisiä ja itseämme myös, alitajuisesti jo, yleensä ensivaikutelman tai jonkin yksittäisen kuulopuheen perusteella. Mutta ei se ole se ajatusmalli jota haluan ruokkia tai lapsilleni opettaa.
Onko niin että te aikuiset ette oikeasti lokeroi ihmisiä parempiin ja huonompiin. Onko teistä vankiloissa ihan yhtä hyviä ihmisiä kuin te itsekin olette, ne vaan on tappaneet ja raiskanneet ihmisiä? Ottaisitteko vankilasta pääseviä seinänaapureiksi ovathan he tasavertaisia ihmisiä? Ettekö oikeasti koe olevanne parempia ihmisiä kun olette tehneet ja teette parempia valintoja?
osa vankiloissa olevista on ihan yhtä hyviä kuin minä. on vain erehtynyt tekemään jotain hölmöä, kuten käyttämään huumeita tai varastamaan nälkäänsä.
sitten vankiloissa on ehkä osa huonoja ihmisiä. Eli sellaisia jotka vaikka pahoinpitelevat puolisoaan tai tuhoavat toisten elämän