Välttyykö kolmenkympin kriisiltä jos liikkuu nuoremmassa tai vanhemmassa seurassa?
Tilanne voisi olla mahdollinen jos olisi työpaikkansa ainoa nuori tai vuosikurssinsa ainoa vanha?
Kommentit (9)
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
Et sinä sitä voi välttää. Toisille tulee Valtava Kriisi, toisille ei paljon mitään. Mutta se on tosiasia, että ikää tulee ja aikuistuu. Miksi ottaa siitä stressiä? Mikset ota sitä iloisena asiana? Ikäänsä vastaan on turha taistella, kannattaa hankkia mielenkiintoisempaa sisältä elämään, jottei moinen numero stressaa ;)
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
että eniten vaikuttaa itsensä tunteminen ja se, että on sinut itsensä kanssa.
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
että eniten vaikuttaa itsensä tunteminen ja se, että on sinut itsensä kanssa.
Ja minulla oli kyllä todella vaikeaa aikaa silloin.
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
Et sinä sitä voi välttää. Toisille tulee Valtava Kriisi, toisille ei paljon mitään. Mutta se on tosiasia, että ikää tulee ja aikuistuu. Miksi ottaa siitä stressiä? Mikset ota sitä iloisena asiana? Ikäänsä vastaan on turha taistella, kannattaa hankkia mielenkiintoisempaa sisältä elämään, jottei moinen numero stressaa ;)
Kyllä se vaikuttaa kaikista eniten, mitä ITSE itsestään ja elämästään ajattelee. Ei mikään ympäröivä asia tai taho voi määrittää sitä, mitä on ja mitä tuntee. Kyllä on itsetuntemus ja itsetunto heikolla pohjalla jos se on noin riippuvainen muista. Toki läheiset ihmiset ovat tärkeitä, mutta ei se sentään määritä sitä, mitä itse on.
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
Et sinä sitä voi välttää. Toisille tulee Valtava Kriisi, toisille ei paljon mitään. Mutta se on tosiasia, että ikää tulee ja aikuistuu. Miksi ottaa siitä stressiä? Mikset ota sitä iloisena asiana? Ikäänsä vastaan on turha taistella, kannattaa hankkia mielenkiintoisempaa sisältä elämään, jottei moinen numero stressaa ;)
Kyllä se vaikuttaa kaikista eniten, mitä ITSE itsestään ja elämästään ajattelee. Ei mikään ympäröivä asia tai taho voi määrittää sitä, mitä on ja mitä tuntee. Kyllä on itsetuntemus ja itsetunto heikolla pohjalla jos se on noin riippuvainen muista. Toki läheiset ihmiset ovat tärkeitä, mutta ei se sentään määritä sitä, mitä itse on.
Sehän on elämänvaihekriisi enemmän kuin ikäkriisi, mutta se vaan sattuu usein siihen kolmenkympin vaiheille.
Vanhempien seurassa voi tuntea että noilla on jo se kaikki mitä mulla ei ole, esim. lapsia, vakityö, parisuhde, koulutus, tiettyjen haaveiden toteuttaminen tai mitä se nyt kenelläkin on.
Nuorempien touhu taas voi vaikutta kypsymättömältä, ja tuntua että kaikki toi on jo koettu. Tosin monihan pakenee nuorempaan seuraan, etenkin miehet ja sillä "pidentävät" omaa nuoruutta. Tyyliin kukaan ei huomaa että mä oon 37 jos käytän tämmösiä vaatteita ja käyn baarissa joka viikonloppu kakskymppisten kanssa.
"Osaako alkaa märehtiä elämäänsä jos sitä ei vierellä kukaan muu tee?!! "
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
Et sinä sitä voi välttää. Toisille tulee Valtava Kriisi, toisille ei paljon mitään. Mutta se on tosiasia, että ikää tulee ja aikuistuu. Miksi ottaa siitä stressiä? Mikset ota sitä iloisena asiana? Ikäänsä vastaan on turha taistella, kannattaa hankkia mielenkiintoisempaa sisältä elämään, jottei moinen numero stressaa ;)
Kyllä se vaikuttaa kaikista eniten, mitä ITSE itsestään ja elämästään ajattelee. Ei mikään ympäröivä asia tai taho voi määrittää sitä, mitä on ja mitä tuntee. Kyllä on itsetuntemus ja itsetunto heikolla pohjalla jos se on noin riippuvainen muista. Toki läheiset ihmiset ovat tärkeitä, mutta ei se sentään määritä sitä, mitä itse on.
Osaatko tehdä elämässäsi ylipäätään mitään mikä ei ole lähtöisin kavereistasi? Kyllä on outo ajattelutapa. Tunnetko itseäsi ollenkaan? Tunnetko asioita ja tunteita vain toisten kautta? Eikö sinulla ole mitään omaa?
"Osaako alkaa märehtiä elämäänsä jos sitä ei vierellä kukaan muu tee?!! "
Vaikuttaisiko seura siihen miten sen kokee?
Et sinä sitä voi välttää. Toisille tulee Valtava Kriisi, toisille ei paljon mitään. Mutta se on tosiasia, että ikää tulee ja aikuistuu. Miksi ottaa siitä stressiä? Mikset ota sitä iloisena asiana? Ikäänsä vastaan on turha taistella, kannattaa hankkia mielenkiintoisempaa sisältä elämään, jottei moinen numero stressaa ;)
Kyllä se vaikuttaa kaikista eniten, mitä ITSE itsestään ja elämästään ajattelee. Ei mikään ympäröivä asia tai taho voi määrittää sitä, mitä on ja mitä tuntee. Kyllä on itsetuntemus ja itsetunto heikolla pohjalla jos se on noin riippuvainen muista. Toki läheiset ihmiset ovat tärkeitä, mutta ei se sentään määritä sitä, mitä itse on.
Osaatko tehdä elämässäsi ylipäätään mitään mikä ei ole lähtöisin kavereistasi? Kyllä on outo ajattelutapa. Tunnetko itseäsi ollenkaan? Tunnetko asioita ja tunteita vain toisten kautta? Eikö sinulla ole mitään omaa?
Et sinä sitä voi välttää. Toisille tulee Valtava Kriisi, toisille ei paljon mitään. Mutta se on tosiasia, että ikää tulee ja aikuistuu. Miksi ottaa siitä stressiä? Mikset ota sitä iloisena asiana? Ikäänsä vastaan on turha taistella, kannattaa hankkia mielenkiintoisempaa sisältä elämään, jottei moinen numero stressaa ;)