Teini-iäisten vanhemmat: olisiko nuoresi kypsä asumaan poissa kotoa?

vuoksi 200 kilometrin päähän omaan asuntoon kun koulussa ei asuntolaa ole. On pärjännyt yllättävän hyvin eikä asumisen kanssa ole mitään ongelmaa. Koulun hoitaa todella hyvin. Mutta on kyllä luonteeltaan muutenkin täpäkkä ja määrätietoinen, eikä lähtenyt kotoa siksi, että halusi päästä vanhempien kontrollista ryyppäämään ja rälläämään, kuten moni hänen kaverinsa tuntuu tehneen. Siitä ei hyvä seuraa.

Alku hieman takkusi, mutta loppujen lopuksi pärjäsi hyvin.



Nuorimmaisemme on nyt 14v ja ei tule vielä moniin vuosiin pärjäämään yksin.

Tosin hän on täysin erilainen, kuin toinen lapsi. Kaikkine diagnooseineen sun muuta.

Meillä 16v tyttö ja muuttaa omaan kotiin kesällä ennen kuin toinen lukuvuosi alkaa :) Saman paikkakunnan sisällä silti tulee asumaan, muuttaa lähinnä siksi että on sen verran ikäisiään kypsempi ja hoitaa asiat ihan eri tavalla ja kuulema väärin kuin me, niin päädyttiin siihen että oma asunto on parhain vaihtoehto. Opiskelun, talouden ja vähän pienemmät jutut kuten pyykinpesun ja ruuanlaiton osaa hoitaa joten luotan siihen että on kyllä ihan tarpeeksi kypsä.

Itseskin oikeastaan luulenettä juuri omassa asunnossa meidän poika pärjäisi. Sisälppilaitosasuntolasta en ole ihan varma. Tiedän myös, että. Hän ei oleähdössä vilettääkseen, mutta kuka tietää, mitä ajan ja uuden ympäristön myötä tulee vastaan? Isoin ongelma on ehkä, että pojalla on taipumus uppoutua ja unohtua tekemisiinsä niin että saattaa unohtaa muun maailman tykkänään - syömiset, siivoamiset, nukkumiset, koulutehtävät.



Kenelläkään ei ole kokemuksia asuntoloista? Onkko niissä jotain systeemejä teineistä huolehtimiseksi? Varmaan ne just kymppiluokkalaiset ei kaikki muutkaan ole siitä vastuullisemmasta ja itsenäisimmästä ja kehittyneimmästä päästä?

17 vuotiaani pärjäisi muttei hänellä ole mitään syytä muuttaa kotoa pois. Käy lukion ja sen jälkeen voi joutua muuttamaan opiskelupaikan vuoksi.



Jos kyse on sisäoppilaitoksesta voisin päästää yläkouluikäisen sinne - siellä on valvontaa.



Kauhulla ajattelen aikaa kun lapset muuttaa pois, jää ikävä.

peruskoulun jälkeen opiskella. Vaihtoehtona on se, että toinen vanhemmista jää pois töistä ja ryhtyy kuljettajaksi. Kiitos säästöjen lopetetaan julkista liikennettä ja karsitaan lukioverkkoa, joten jo 15 km matka lukioon voi olla liian pitkä (harva nuori jaksaa sitä päivittäin pyöräillä, etenkään talvella).

Toki haluaisi muuttaa kotoa pois mutta on vielä todella lapsellinen ja ei saa mitään järkeviä hommia hoidettua ilman pakottamista...ei pääse edes sängystä ylös aamulla.

Juuri eilen oli opettajan juttusilla asenteesta ja tehtävien tekemisestä.

Jos suoraa sanon niin jopa odotan, että hän muuttaa pois kotoa joskus vaikka varmasti sitten tuleekin ikävä.

Mutta kodin ilmapiiri olisi varmasti parempi ilman tätä teinihelvettiä...

Maksaisi varmasti vähemmän kuin asunto muualla ja muutnkin saisi pidettyä lapsesta vielä huolta?