Miten kestätte, jos puoliso tupakoi ja itse ette?

Minäkin poltin kun aloimme seurustella, lopetin mutta mies ei enkä ole yrittänytkään painostaa tai pakottaa. Tupakoimattomuus oli minun valintani, ei meidän tai miehen.

Tietenkin olisin ylpeä jos mieskin lopettaisi, mutta en voi häntä siihen pakottaa.

Yritän lahjoa, kiristää ja uhkailla, mutta ei olelopettanut. En silti jätä muuten hyvää miestä ja onneksi ei koskaan tupakoi kotona:)

mies polttaa minä en. asian kanssa riidelty koko aika kun oltu yhessä, eli 5 v. riitelyä varmaan jatkuu koko loppu elämä.

Mutta en tosiaan usko että se olisi mikään ongelma, sillä olen aina jollain tavalla pitänyt tupakan hajusta, jo silloin, kun en itse ollut ensimmäistäkään savuketta polttanut. En pinttyneestä hajusta, vaan siitä hajusta joka syntyy sillä hetkellä, kun tupakka palaa. Siihen liittyy mukavia mielikuvia, oman sosiaalisen elämän alkaminen aikuisiällä, koska siihen aikaan baareissa tupakoitiin ja haju tarttui aina vaatteisiin. Eksäni poltti toisinaan sikareita. Niiden hajussa oli mielestäni jopa jotain seksikästä, vaikka itse en niitä juuri pystynyt polttamaan.

Mutta en tosiaan usko että se olisi mikään ongelma, sillä olen aina jollain tavalla pitänyt tupakan hajusta, jo silloin, kun en itse ollut ensimmäistäkään savuketta polttanut. En pinttyneestä hajusta, vaan siitä hajusta joka syntyy sillä hetkellä, kun tupakka palaa. Siihen liittyy mukavia mielikuvia, oman sosiaalisen elämän alkaminen aikuisiällä, koska siihen aikaan baareissa tupakoitiin ja haju tarttui aina vaatteisiin. Eksäni poltti toisinaan sikareita. Niiden hajussa oli mielestäni jopa jotain seksikästä, vaikka itse en niitä juuri pystynyt polttamaan.

Minäkin pidän vienosta tupakansavusta ulkoilmassa, mutta pinttynyt tupakansavu on kamalaa. Ja ne terva-nikotiini-yskäisyt, mitä tupakoitsijoilta tulee, voivat olla ihan kamalan hajuisia, siis ne haisevat usein pahemmalta kuin esim. likainen paskakaivo.

Mutta en tosiaan usko että se olisi mikään ongelma, sillä olen aina jollain tavalla pitänyt tupakan hajusta, jo silloin, kun en itse ollut ensimmäistäkään savuketta polttanut. En pinttyneestä hajusta, vaan siitä hajusta joka syntyy sillä hetkellä, kun tupakka palaa. Siihen liittyy mukavia mielikuvia, oman sosiaalisen elämän alkaminen aikuisiällä, koska siihen aikaan baareissa tupakoitiin ja haju tarttui aina vaatteisiin. Eksäni poltti toisinaan sikareita. Niiden hajussa oli mielestäni jopa jotain seksikästä, vaikka itse en niitä juuri pystynyt polttamaan.

Minäkin pidän vienosta tupakansavusta ulkoilmassa, mutta pinttynyt tupakansavu on kamalaa. Ja ne terva-nikotiini-yskäisyt, mitä tupakoitsijoilta tulee, voivat olla ihan kamalan hajuisia, siis ne haisevat usein pahemmalta kuin esim. likainen paskakaivo.

Ehkä pitäisi alkaa harkita tarkemmin ihastustani tupakoitsijaan...

kuin tupakka ulkoilmassa... sitä hajua hengityksessä ei peitä mikään, ei purkat tai hampaidenpesut. Mun mies onneksi lopetti.

Kun tapasimme, tupakoin itsekin satunnaisesti. Lopetin kuitenkin pian. Mies polttaa viikonloppuisin muutaman tupakan ja onhan se ihan kauheen hajusta. Vaikka kuinka pesee hampaita ja ottaa pastillia, niin haisee läpi. Ei se satunnainen tupakointi mua kuitenkaan niin paljoa haittaa, että vastisin lopettamaan. Toivon sita toki.

Tässä itse mietin jättääkö tyttöystävä koska sanoi lopettaneen, töissä poltteli salaa ja nyt riistäytyi polttaminen takaisin myös kotioloihin.. itse kun en polta niin haju on kamala ja lähelle ei tee mieli päästää.. tai sit oon ite vetäny tupakan pakolla, ettei haju tekis pahaa.. ja hänen terveyttään tässä ajattelen, mitä hän ei kyllä usko.

Turn-on: vaimoni polttaa, minä en. Pukee häntä, huoliteltu, laitettu ja pitkiä kapeita savukkeita esim. juhlissa pikku-mustassa tai turkki päällä parvekkeella, kuin elokuvissa.  Kääntää katseet, kokeilkaa.

Ihastuin, rakastuin tupakoivaan mieheen. Aina olen ollut tupakkavastainen, mutta näin kävi. Haju ja maku ei häiritse. Kaikkea se rakkaus saa aikaan.

Itse oon nii tottunu tupakan hajuun etten sinällään ees huomaa sitä. Tyttöystävä polttaa ja minä en. Siitä on tullut semmoinen turvallinen tuoksu joka muistuttaa hänestä.

En kestä, hermo menee tasaisin väliajoin.

Aivan hyvin kestän.

Ei tuo onneksi haise muuten kuin heti poltettuaan. Sisällä ei tupakoi, eikä autossa ja on muutenkin huomaavainen. Käsken kyllä alatuuleen, jos ei sinne hoksaa mennä. Ja onneksi vähentänyt, yritän kannustaa lopettamaan, kun ei meinaa lastenteko onnistua, epäilen, että tuo tupakointi vaikuttaa asiaan...

Tyttöystävä tupakoi. En voi sietää tupakointia. Eikö hän tajua tai eikö esim. Koulussa ole kerrottu tupakoinnin olevan terveysriski numero yksi? Haju ei minua haittaa, vaikka olen yrittänyt sitäkin käyttää motivaationa lopettamiseen. Eniten rassaa että itselle kaikkein rakkain ihminen tuhoaa ja riskeeraa terveyttään tieten tahtoen. Kun hän joskus sairastuu vakavasti tupakoinnin vuoksi, aion suhtautua asiaan olankohautuksella!

Vierailija kirjoitti:

En ole nipo tantta. Päinvastoin, haju saa mut usein kiihottumaan.

Häh! Luulin olevani ainoa lajissani, en siis itse tupakoi muuten, kuin ns viihdetupakointia pari kertaa kuussa.

Yäk, sellainen pelkälle pierulle, urheilujuomalle ja huuhteluaineelle haiseva maitomies.

Ja sellaset vähän aromikkaammaat tupakat (esim Camel ja Marlboro) tuoksuvat miehekkäämmiltä kuin joku kevyt-Pall Mall