Miten suhtatuisit/olet suhtautunut jos vauvan yritys kesti/kestäisi 2-3 vuotta?

Meillä ei siis ole hedelmällisyysongelmaa, vaan ongelmana on elämäntilanne joka on hidastanut yritystä.

Olen ollut kahdesti raskaana, mutta raskaudet ovat epäonnistuneet. Meillä on ollut todella huonoa tuuria.

Lisäksi yritystä hankaloittaa minun ja mieheni työt, jotka vaativat matkustamista.



Olemme jo yli kolmekymppisiä, mutta alle 35-vuotiaita, joten aikaakaan ei enää olisi hukattavaksi.



Nämä asiat koettelevat mieltä. En ole puhunut näistä kenellekään muulle paitsi miehelleni. Hänellekään en halua kovin paljon "jankuttaa ja valittaa asiasta" koska se hankaloittaa yritystä latistaen mielialaa.

Ollut onnesta soikeana, koska vaimo halusi sänkypuuhia joka päivä kun halusi raskaaksi. Valitettavasti raskaus tuli parissa viikossa ja sen jälkeen seksiä ei juurikaan ole ollut tarjolla. Poika täytti juuri kolme ja on kyllä paras pikku vesseli maailmassa, ei siinä mitään.

Joten olisin ollut erittäin onnellinen mikäli parissa vuodessa olisi tärpännyt.

Kuusi vuotta meni lasta "odotellessa"



Ei siinä enää uskaltanut toivoa.



Onneksi kuitenkin tärppäsi :)