Kertokaa Plussia : 1 lapsi perheessä

+ Ei uutta vauvavaihetta, yöheräilyjä, mahdollista koliikkia, vaipparallia jne

+ On helpompaa kun on vain yksi, hän saa yksilöllisen huomion ja on helpompi mm. matkustaa.

+rahat riittää paremmin

+äidin työelämästä poissaoloaika on pienempi

+Parisuhteelle jää enemmän aikaa.



Huom nämä ovat minun näkemyksiäni ja meillä on vain yksi lapsi eikä enempää tule.:)

on helpompi saada välilä hoitoon sukulaisille ja ystäville. Ja ei tarvitse kuunnella lasten jatkuvaa kinastelua ja tappelua. Sisarukset ovat usein kateuksissaan susia toisilleen. Ja sitten kun me vanhemmat kuollaan, ei tarvitse lapsen riidellä perinnöstä kenenkään kanssa. Noi perintöriidatkin on tosi yleisiä.

kaikinpuolin helpompaa yhden lapsen kanssa. En ole vielä keksinyt yhtään syytä, miksi pitäisi tehdä toinen. Lapsi on nyt 10 v.

Eikö monia perhelomia ja yleensä hotellihuoneita myydä nelihenkiselle perheelle?



Ei ole näistä omaa kokemusta, mutta kiinnostaisi kuulla. :)

Varsinkin silloin kun lapsi on pieni. Siinä jää toisen vanhemman kädet vapaaksi ja esim. uima-altaalla valvominen on helpomaa kun voi tehdä vuorotellen. Meillä ei ole ollut mitään vaikeutta kolmen hengen perheenä saada hotellihuoneita. Aina yksi lisäsänky huoneeseen mahtuu. Miten niin myydään neljälle hengelle?

olen huomannut etä siinä vaiheessa kun ystäväperheissä on ollut vain yksi lapsi, niin perheen elämä ei ole kovin paljon muuttunut lapsettomasta. Kutsutaan kylään, kyläillään, reissataan ja käydään vihteellä. Mutta kun toinen lapsi tulee kuvioihin, ei enää ehditä, jakseta tai viitsitä muuta kun kökkiä kotona lasten kanssa.

Eikö monia perhelomia ja yleensä hotellihuoneita myydä nelihenkiselle perheelle?

Ei ole näistä omaa kokemusta, mutta kiinnostaisi kuulla. :)

Öö no ei todellakaan..

Ulkomailla käytiin juuri elokuussa ja meillä oli kaksio lisävuoteella.

Suomen kylpylöissä onnistuu aivan samalla tavalla.

toivoisin, että olin tyytynyt yhteen.



Plussia minun mielestäni on, ei ole riitaa ja tappelua sisarusten välillä.

Lapset ovat kalliita, varsinkin teini-iässä.

Yhden lapsen kanssa riittäisi pienempi koti, matkustelu olisi halvempaa.

Huolia ja murheita olisi vähemmän (mitä vanhemmiksi lapset ovat tulleet, sitä enemmän olen huolissani heistä.

ohittanut pahimman teini-iän ja olen tosi iloinen, ettei ole toista lasta jonka kanssa käydä samat taistelut, se oli aivan äärettömän raskasta. (Mutta toki kaikille ei muorroikä tule niin pahana, mutta silti...)



Niin ja olihan se helpompaa keskittyä siihen teiniangstiin ja sen ongelmiin, kun ei ollut pienempiä lapsia,joista samalla olisi pitänyt huolehtia; ehkä osaksi sen vuoksi selvisimmekin kunnialla, vaikka pahalta välillä näytti.

toivon usein että lapsiluku olis jänyt yhteen. Pää ei meinaa kestää tätä sotkuista huushollia ja ainaista tappelua ja nahinaa. Meteliä riittää aamusta iltaan.

vähemmän vanhempainiltoja, vihaan niitä!!!

Joku lapsista kun on kuitenkin se kaikkein rakkain.

ja ostaa ajanvietettä.

Joku lapsista kun on kuitenkin se kaikkein rakkain.

että lapsi tietää olevansa se rakkain ja ihanin ja se, että saan olla äiti, vaikka minulla on vain yksi lapsi. Sekin on kyllä plussaa, ettei ole pakko synnyttää enää uudelleen.



Mutta olisin halunnut paljon lapsia, en saanut.

Mun lapsella on kavereita ja harrastuksia sitä varten. EI ymmärrä tuota pointtia. ei se ole sanottu, että sisarukset viihtyis keskenään. Varsinkin jos ovat eri sukupuolta.

Sopii minunlaiselleni yksinkertaiselle ihmiselle :)

voisi asiaa myös miettiä. Itselläni ei ole sisaruksia enkä niitä lapsena kaivannutkaan mutta aikuisikäisenä sitäkin enemmän.

voisi asiaa myös miettiä. Itselläni ei ole sisaruksia enkä niitä lapsena kaivannutkaan mutta aikuisikäisenä sitäkin enemmän.

Minulla on veli, joka on enemmän rasite kuin mitään muuta. Meillä ei ole koskaan ollut oikeastaan mitään muuta yhteistä kuin vanhemmat. Nyt kolmekymppisenä hänestä on hyvää vauhtia tulossa peräkammarin poika, elää vanhempiemme rahoilla. Mietin, yrittääkö alkaa elää minun rahoillani kun vanhemmat kuolevat. Emme ole missään tekemisissä ja kun silloin tällöin vanhempien luona tapaamme, tunnelma on yksinomaan vaivautunut.

Joillakuilla on hyvät välit sisaruksiinsa, mutta ei kaikilla. Minäkin kaipaan elämääni veljeä (tai siskoa), joka tajuaisi minua edes vähän. Kaipausta ei siis suinkaan poista se, että minulla on veli.

voi nukkua itsekin sitten, kun lapsi nukkuu eikä sitä herätä esim. sisarusten tappelu.