Yli 35-vuotiaiden rumat rinnat ja seurustelu

Olen aika tuskissani tämän asian kanssa, joten ajattelin kirjoittaa tänne.. Olen 36-vuotias ja ollut sinkku noin viisi vuotta, enkä ole myöskään harrastanut kenenkään kanssa seksiä tänä aikana. Nyt olen PITKÄSTÄ aikaa todella ihastunut erääseen mieheen ja hänkin nähtävästi minuun, mutta ongelmana ovat rintani. Olen isorintainen ja rintani näyttävät hyvältä vaatteet PÄÄLLÄ, mutta alasti ollessa karu totuus paljastuu. Olemme vain tapailleet vasta miehen kanssa, molemmat tuntuvat haluavan edetä hitaasti. Tiedän kuitenkin, että hän on erittäin viehättynyt rinnoistani... Pelottaa niin paljon, että nähtyään rintani hän ei enää haluakaan minua. Pelottaa että tämän yhden takia koko muu minä menee romukoppaan.



Ja siis ne rinnat, ne ovat oikeasti todella rumat. Ne roikkuvat, ovat arpiset, aikoinaan atopia on aiheuttanut vaurioita ja iho on aivan hirvittävän näköinen. (Esim. nännipihani olivat monta vuotta vereslihalla.) Viimeisin eksäni ei koskaan koskenut rintoihini.



Tämä on minulle oikeasti tosi kova paikka ja häpeän sanoa, mutta olen tämän asian takia jopa vähän niin kuin suhtautunut, ettei kukaan mies ikinä voisi minua hyväksyä ja olen loppuelämäni yksin.



Mutta nyt tuli tämä mies ja olen toisaalta niin onnellinen hänestä, mutta toisaalta. No, tuo kaikki mitä sanoin. Tunnen itseni kaiken päälle vielä petturiksi, että johdan häntä harhaan, kun en ole paljastunut tätä asiaa itsestäni.



Aina sanotaan, että jos mies jättää tuollaisen asian takia, niin hän ei ollut se oikea, mutta onko oikeasti olemassa muka niitä miehiä, jotka voivat hyväksyä tällaista. Aina korostetaan kuinka visuaalisia miehet ovat jne. Ja voihan sitä henkisesti yrittää, mutta eihän kukaan voi seksuaalisesti kiihottua totaalisen rumasta asiasta, joka on naisvartalossa vielä niin keskeinen.



Surettaa niin paljon tämä asia, että itkettää nytkin kun tätä kirjoitan. Minulla olisi niin paljon rakkautta annettavana ja olen mielestäni aika hyvä tyyppi muutenkin. Ja voi kuinka rakastankaan esim. seksiä, ja tuntuu että kaikki tämä otetaan minulta pois tämän yhden asian takia :(



Olisiko jollakin jotain kerrottavaa, joka voisi tehdä itselleni paremman mielen. Koska olen todella maassa tämän asian takia. Ja toisaalt olen ihan älyttömän rakastunut. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni, tähän verrattuna aiemmat suhteeni tuntuvat nyt vain, en tiedä, mitättömältä.