Lue keskustelun säännöt.
Häpesitkö kotianne tai huonettasi, kun olit lapsi?
Kommentit (26)
kun kaksiossa ja keittokomeron asunnossa asui kolme lapsinen perhe. Joka paikka oli tavaraa täynnä ja sisustuskin oli sitä sun tätä. Ei me erikoisen köyhiä oltu, mutta vanhemmat vain ei välittäneet sisustaa tai muutenkaan asumiseen panostaa. Nykyään olisivat varmaan kierrättäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli kotia ei tarvinnut hävetä. Meillä oli uusi omakotitalo kun olin alakouluikäinen, paljon tilaa ja tyylillä sisustettu. Täysin erilainen kuin kavereillani, minua pidettiin jopa kotini takia "hienostelijana" vaikka en koskaan ollut sellainen, enkä ajatellut niin. En siis hävennyt kotiani, vaan vanhempiani siellä. En äitiä, mutta isää tai heitä yhdessä. Isä, joka oli usein humalassa. Se oli myös kauhean tarkka kenen kanssa sai kaveerata, etten saanut huonoja vaikutteita tai joutunut vääränlaiseen seuraan. Toki äitikin oli vähän sellainen, että olisi itse varmaan halunnut valita kaverini. Ja hirveän huolissaan, jos kaveerasin "huono-osaisten" lasten kanssa. Ja vanhempien jatkuvat riidat hävetti, ei koskaan tiennyt mikä tilanne kotona on päällä kun sinne meni. Siksi oli kamalaa esim. käydä kotona kääntymässä, jos oli kaveri mukana.
Meillä oli aina sotkuista (mihin toki me lapset oltiin varmasti suurin syypää). Kadehdin naapureiden kotia, koska siellä oli aina niin siistin näköistä.
11-12 -vuotiaana katselin innoissani sisustusohjelmia ja sen myötä meidän kodin sisustuskin alkoi hävettää, kun eihän se tietenkään ollut yhtä tyylikästä kuin niissä ohjelmissa. Sellaista tavanomaista nahkasohva-lastulevykirjahylly-paljon pikkukrääsää-lasikuitutapetti-räsymatto-tyyliä vaan.
Nykyään mun mielestä mun lapsuudenkoti on ihanan tunnelmallisen ja kodikkaan näköinen, eikä luojan kiitos mikään kokovalkoinen sisustuslehdestä repäisty unelma.
On kamalan suloista, kun lapsuudenkodissa kaikki huoneet on sisustettu tietyllä värillä, esim. takkahuoneessa kaiken pitää olla punaista, keittiössä vihreää, makuuhuoneissa sinistä ja olohuone on ruskean sävyinen. Äiti on aina ollut sellainen sävy-sävyyn sisustaja. :)
Nykyään häpeän, koska on AIVAN samanlainen kuin 40 vuotta sitten.
Time wrap S:
Sehän on retroa! :D
Häpesin joskus vanhempiani, koska ne olivat olevinaan niin vitsikkäitä eivätkä pysyneet poissa kun yritin olla kaverien kanssa. Mielestäni niiden vaatteet olivat myös kaameita ja äidin permanentti hirveän nolo.
No joo, mulla ei ole permanenttia. Muuten muksuni varmaan komppaisivat tätä kirjoitusta :) Omasta mielestäni olen tosi cool ja nuorekas tietenkin.
epäsiistimpää kuin monella muulla.
Häpesin joskus vanhempiani, koska ne olivat olevinaan niin vitsikkäitä eivätkä pysyneet poissa kun yritin olla kaverien kanssa. Mielestäni niiden vaatteet olivat myös kaameita ja äidin permanentti hirveän nolo.