Toivon että raskautuisin vahingossa.

Ethän halua, että miehesi kokee tulleensa huijatuksia lopun elämän.

Ethän halua, että miehesi kokee tulleensa huijatuksia lopun elämän.

Nimenomaanhan sanoin etten huijaa miestä. Ihan tunnollisesti napsin pillereitä ja huolehdin ehkäisystä, totta kai.

Ethän halua, että miehesi kokee tulleensa huijatuksia lopun elämän.

Nimenomaanhan sanoin etten huijaa miestä. Ihan tunnollisesti napsin pillereitä ja huolehdin ehkäisystä, totta kai.

Ei usko, se on varma. Kuten sanoin, keskustele asia selväksi miehesi kanssa, niin olette molemmat asiassa mukana.

kierukasta huolimatta.. voihan sekin pettää..

Oli helpottavaa huomata olevansa raskaana, ihan sillai hups, eipä tarvinnut yrittää. :)



Mutta jos popsit pillereitä, niin todennäköisyys on aika pieni. Keskustelkaa miehen kanssa vaikka pillereiden lopettamisesta näin alkuun, koska joillakin naisilla voi viedä pitkäänkin, ennenkuin hormonitasapaino palautuu. Voittehan silti ehkäistä vaikkapa kondomilla, jos ette uskalla vielä yrittää.

kyllä mä muistan, että ajatus vahingossa raskautumisesta oli jotenkin helpompi kuin tehdä se päätös yrittämisestä. Me ratkottiin asia niin, että siirryttiin pillereistä kumiin ja sitten kumista "varmoihin päiviin" (eli aina vaan epävarmempaan..) kunnes päiviäkään ei enää laskettu niin tarkasti ja jossain vaiheessa sitten plussa pärähti :) Ihan ok niin kauan kun molemmat tietää mikä tilanne sen ehkäisyn luotettavuuden kanssa on.



Mut fiksuintahan se olisi jutella kunnolla ja alottaa yrittäminen ihan tosissaan :)

Jos ajattelet, että haluaisit tulla vahingossa raskaaksi, olet jo tehnyt päätökset että haluat perustaa perheen. Simple.



Mikä siinä pelottaa?

meillä lopetettiin pillerit ja ehkäistiin varmoilla päivillä ja onnistui todella hyvin... puoli vuotta. Sitten ilmoitin miehelle että jos nyt yritettään niin ovis olis nyt... ja sit vaan siemenet sisään ja nappas ekasta. Tosin mä tunnen tosi hyvin kun mulla on ovis.



Kokeilkaa varmoilla päivillä :) siitä se alkaa! Tsemppiä! Pelottaahan se mutta eihän sitä tiedä mitä se on ennen kuin kokeilee!

Jos ajattelet, että haluaisit tulla vahingossa raskaaksi, olet jo tehnyt päätökset että haluat perustaa perheen. Simple.

Mikä siinä pelottaa?

Siis etä jos toivon "vahinko"raskautta, haluan jo sen lapsen. Ja kyllä meillä perheenperustamisesta on puhuttukin, ei vain haluta alkaa tosissaan yrittää. Sehän tarkoittaisi että lapsi voisi ilmoittaa tulostaan milloin vain ja se on todella pelottava ajatus. Nyt sentään voi luottaa että lasta ei todennäköisesti kuulu ja jos ehkäisystä huolimatta kuuluu, niin sitten sen varmaan on ainakin ollut tarkoitus tähän maailmaan tulla. (Ja joo, en ole uskonnollinen.)

Minua pelottaa etten osaa olla äiti ja sitten olisi ihan kamalaa että niitä lapsia on varta vasten halunnut. Jos lapsi vain tulisi, siihen ehkä suhtautuisi jotenkin niin että haasteen heitti elämä, eikä tietoinen valinta...