Lue keskustelun säännöt.
Mies juo, minä en - ongelmia tiedossa?
22.10.2012 |
Olen seurustellut melkein kaksi vuotta mieheni kanssa, ja eräät asiat ovat alkaneet mietityttää.
Minä olen absolutisti, mutta mieheni ei. Seurustelumme alkuvaiheessa hänellä oli niin hektinen aika elämässä, että hän ei ehtinyt juuri koskaan "viihteelle". Nyt ehtii. Hän ei juo usein, mutta kun juo niin juo liikaa. Siis hän ei käyttäydy mitenkään huonosti eikä örvellä, mutta sammuu aika helposti.
Meillä on muutenkin vähän yhteistä aikaa, enkä tiedä mitään kurjempaa kuin miehen krapulan takia pilalle menneen yhteisen vapaapäivän. Arvioisin että mies "vetää kännit" kavereidensa kanssa n. yhden tai kaksi kertaa kahden kuukauden aikana. Ei siis hirveän usein.
Olenko liian vaativainen? Mitään jokaviikkoista ryyppäämistä en katselisi pidempään. Miten te muut, jotka ette juo, miten suhtaudutte miehenne juomiseen? Tiedän etten voi pakottaa häntä lopettamaan enkä haluakaan, mutta kieltämättä olisi kiva jos hän ei joisi. Baarissa ja juhlissa on vähän vaikea olla miehen kanssa, sillä tunnetustihan humalaisia sietää vain humalaiset.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska sinua asia selvästi jo haittaa.
Mulla suhtautuminen ihan toinen. Esim. en käy miehen kanssa baarissa tai juhlissa koska en minäkään siedä humalaisten seuraa, vaan hän käy kavereidensa kanssa. Tämä asia ei haittaa minua yhtään, päinvastoin: saan harvinaista yksinoloaikaa itselleni, ja nautin siitä. Samoin jos mies sitten oksentaa seuraavana päivänä krapulassa, niin oma arkinen tavishyvä olo tuntuu aivan ihanan ylelliseltä kun vahingoniloisena katselee vapisevaa punoittavasilmäistä ihmisrauniota. Ja se krapula nyt menee puolessa päivässä ohi eli ei se elämää pilaa, kunhan niitä ei tosiaan joka viikko ala olla.