Mä en jaksa enää tätä iltarumbaa!

- Mä tulin vielä pissalle!

- Mä tulin vielä kakalle! - ei se tullutkaan

- Mulla on vielä yks asia...

- Mulla on nälkä! (x100)

- Mulla on jano!

- Mua pelottaa...

- Mun huoneessa on hirviöitä

- Mulla on vielä yks asia...

- En saa unta...

- Mulla on jano.

- Tulin vielä pissalle

- Mulla on kakkahätä

- Haluun iltasadun

- On nälkä

uudestaan ja uudestaan...

Yks iltasatu, pissalle, halit, pusut, peittely. Vettä saa tilkan jos janottaa, seuraavan kerran keskustellaan aamulla. Piste.

Mutta ei se 3,5v tyttöä estä huutelemasta ja hillumasta, ramppaamasta ja kiekumasta. Ja kun mikään muu ei auta, alkaa lohduton parku ja itku... Jep, jep... Nukuttaminen ei tuota mitään tulosta. Tyttö yrittää jutella ja höpistä ja pölistä vaikka kaks tuntia putkeen. Oven suuhun jos jään, niin sama juttu. Vaikka en huomioi mitenkään.

Kannan sänkyyn takaisin vaikka sata kertaa ei siinä mitään. Mutta koska tää loppuu?????

Nytkin on vielä hereillä ja marisee tuolla itsekseen. (Ei sentään ulvo täyttä kurkkua tällä kertaa) ja aamuseiskalta herätys. Varmaan taas ratkiriemukas aamu tiedossa. Sängyssä oli ennen ysiä...

Hei! Meillä on saman tyyppistä rumbaa jos tyttö ( 3 v 7 kk) nukkuu päiväunet. Jos ei, niin kahden lyhyen stoorin jälkeen nukahtaa nätisti noin klo 21 (ja herätään about 7.30-08). Mutta auta armias jos tai siis KUN on ottanut päiväunet päivällä perhepäivähoidossa niin nukkumaanmeno venyy tosi pitkälle. Ymmärrän kyllä tässä lastani - ei kai se uni tule jos ei väsytä! Tyttäremme unentarve on noin 11 h vuorokaudessa, ja se sitten jakautuu mahdollisten päiväunien ja yöunien kesken.

kiitos päiväkodin pakkopäikkäreiden.

Koska päiväkodissa on pakkopäikkärit (1h30 min, ei mitään muita vaihtoehtoja) vaihdettiin tytön (4v) hoitopäivän aikataulua eli siirryin tekemään aamuvuoroa, tyttö menee hoitoon 6.00 entisen 8.00 sijaan. Yksi hoitaja joutuu tulemaan hänen takiaan paikalle. Tyttö on väsynyt päiväuniaikaan ja illalla nukahtaminen sujuu aikaisempaa paremmin.



Päiväkoti ei pidä tästä systeemistä, mutta ei heillä ole vaihtoehtoja. Aikaisemmin ensimmäinen lapsi tuli vasta 6.45 ja ensimmäinen hoitaja 6.30, nyt hoitaja tulee 5.55 ja joutuu olemaan yhden lapsen kanssa lähes tunnin.

max. tuntiin. Ei auta.



Sitä en tiedä suostuisivatko jättämään päikkärit kokonaan pois... Samassa talossa eskaritkin, eikä niillä ole enää päikkäriaikaa ollenkaan (ulkoilevat päikkäriaikan) ja muilla isommilla on myös "kirjastoryhmä" = lapset, jotka ei enää nuku päikkäreitä, vaan menevät kirjastoon hiljaisiin touhuihin päikkäriaikaan eli joku siellä on aina hereillä. Tyttö vaan on edelleen pienten ryhmässä (2-4v), joten "kirjastolaisia" ei ole.

Ei tuo musta kovin väsyneeltä kuulosta.

jos vaikka puolen tunnin tirsat olisi parempi vaihtoehto? Miten viikonloppuna ja lomilla, nukkuuko päiväunet, onko illat silloin levottomia?

Juttelepa lapsen kanssa, millainen hän haluaisi illan olevan. Olisiko ehkä äidin tai isän läheisyyttä enemmän? Pelottaako nykysysteemissä jokin? Ja tämän keskustelun voi käydä päivällä.

Ei tuo musta kovin väsyneeltä kuulosta.

kun repii umpiväsynyttä lasta sieltä sängystä pois!

Lopetin sitten vaan sen ramppaamisen seinään. Lapsi meni sänkyyn ja pysyi siellä, aluksi kannettiin ja komennettiin takaisin x100 illassa, mitään palveluita ei tippunut enää, ei pissalle, ei juomaan, mihinkään ei menty. Oppi aika nopeasti lauleskelemaan sängyssään ja pyörimään siellä, joskus kolina kesti sen pari tuntia meilläkin. On nyt 9v ja ei vieläkään mene yhtä aikaisin nukkumaan kuin sisarukset mutta viihtyy sängyssään lukemassa. Aamuisin ei kumma kyllä ongelmia heräämisessä.

Mä luulen, että teillä on käynyt niin, että lapsi jopa luulee että iltojen pitää mennä noin. Ilmiselvästi toi palauttaminen sänkyyn ei toimi jos olette sitä käyttäneet jo ties vaikka kuinka kauan.



Mä aloittaisin ihan uudestaan. Opettelette nukkumaanmenon uudestaan.



Vaihtoehto 1: lapsi menee nukkumaan ja pysyy huoneessaan, mutta saa leikkiä, lueskella. Ovesta ei saa tulla. Pistän huoneeseen jo valmiiksi potan ja vesilasin. voisi laittaa vaikka ajastimen, jonka jälkeen lapsi menee sänkyyn. Valot himmeinä koko ajan.



Vaihtoehto 2: aikuinen istuu huoneessa, mutta ei puhu mitään. On kuitenkin turvana.



Kumpikin vaihtoehto edellyttää sitä, että pohjustatte asiaa lapsen kanssa useamman päivän etukäteen, sovittelu pelisäännöistä ja motivoitte lasta. Kerrotte mitä odotatte hänen tekevän. Näihin voi yhdistää tarrataulun ja siihen jonkun mieluisan palkinnon.