Te, joiden mielestä on ok että puolisot tutkii toistensa puhelimet ja mailit

niistä jutellaan kasvotusten

Ei ne lähetä maileissa tai tekstareissa mitään ihmeellisyyksiä. Puhutaan puhelimessa, kasvotusten tai jossain mesessä, jonka logeja mulle ei tallennu.

minulle, aikuiset juttelee tällaisista asioita kasvotusten

eikä olekaan, mies ei osaa suomea niin hyvin kuitenkaan, ja suurin osa on roskapostia ja vatkista kuitenkin. Eikä mieheni ole niin epäluuloinen, että tutkisi tekstarit muutenkaan.

kommunikoida meilein ystävien kesken. Siellä on vaan roskapostia ja samat tarhan ja koulun viestit kun miehellänikin.



Eikä mulla ole tekstareissakaan mitään hengellistä ja ihmeellistä, sellaiset asiat puhutaan ystävien kanssa kasvokkain taikka puhelimitse, ei tekstiviestein.



Ja viestit poistan muutoinkin kerran viikossa, mitä niitä säilömään.

Wikistä:

Kirjesalaisuus on useimmissa Euroopan maissa voimassa oleva perusoikeus. Se tarkoittaa, että vain ja ainoastaan kirjeen vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä.



että näin.

kukaan ole niin TYHMÄ että lähettää henkilökoht/arkaluontoisia asioita s.postiin tai tekstarilla??



Vastaanottajan puh voi hukkua tai s.posti jäädä julkisella koneella auki.



Mä en ikipäivänä lähettäis!

Joten ihan sama lukeeko se sen meilistä vai kuuleeko multa. Mun ystävät tietää kyllä että kerron, jättäkööt sitten kertomatta mulle sellaiset asiat mitä eivät halua mieheni tietoon.

kirjoita mitään henkilökohtaista tekstiviesteihin tai meileihin. Sovin niissä vain tapaamisia, ja sitten tavatessa kerrotaan kuulumiset. Tai puhelimessa.

niistä jutellaan kasvotusten

Ei tulisi mieleenkään kirjoittaa mitään hirveän henkilökohtaisia sähköpostitse. Ihan vaan tavallisia kuulumisia.

Tärkeämmät jutut ja isommat henkilökohtaiset asiat puhutaan kasvotusten.

Mulla ja miehelläni on yhteiset ystävät, ei meillä oo mitään "omia" ystäviä, jotka saa kertoa salaisuuksia vain toiselle meistä eikä toinen saa niistä kuulla. Mieheni tietää mun salasanat sähköpostiin ja facebookkiin ja päinvastoin. Ja aina kerromme toisillemme, mitä jollekkin kaverille kuuluu, jos on soiteltu tai törmätty päivän aikana. Ihan normaalia.

Mä ainakin ihmettelisin kovasti, jos mies salailisi multa jotain viestejään vedoten johonkin kirjesalaisuuteen, hah

Me ollaan pari, kaikki on yhteistä, sehän on ihan selvä juttu.

Sinun tiedoksi!

mutta en ole ikinä keskustellut ystävieni kanssa sähköpostilla tärkeistä asioista. Tekstiviesteillä kyllä, varsinkin nuorempana. Nykyään on aika vähän mitään sellaista, mitä kukaan tekstiviestissä laittaisi ja mitä pitäisi joltakulta salailla. Ja ei se maailma nyt oikeasti siihen kaatuisi, jos mies vahingossa lukisi kaverin tilityksen ongelmistaan miesystävänsä kanssa.

jaamme kaiken tiedon.

katon sit jos on asiaa. miehellä myös on mun tunnarit. Tosin se ei muista niitä, jos sen pitää sieltä jotain hakea, niin pitää sanoa ne uudestaan. ei ole tarveta toisen meilin "tutkimiseen" koska ei eletä mitään kaksoiselämää. Toisaalta myös haluaaa suoda toiselle sen yksityisyyden, eli ei tulis mieleenkään alkaa kaivella et kuka soittikaan vuonna xxx kello 13.

Mulla ja miehelläni on yhteiset ystävät, ei meillä oo mitään "omia" ystäviä, jotka saa kertoa salaisuuksia vain toiselle meistä eikä toinen saa niistä kuulla. Mieheni tietää mun salasanat sähköpostiin ja facebookkiin ja päinvastoin. Ja aina kerromme toisillemme, mitä jollekkin kaverille kuuluu, jos on soiteltu tai törmätty päivän aikana. Ihan normaalia.

Mä ainakin ihmettelisin kovasti, jos mies salailisi multa jotain viestejään vedoten johonkin kirjesalaisuuteen, hah

Me ollaan pari, kaikki on yhteistä, sehän on ihan selvä juttu.

Täytyy sanoa, että mua kyllä ystävänä häiritsee se, että kaikki mitä (ennen läheiselle) ystävälleni sanon, tulee väistämättä myös tämän puolison tietoisuuteen. Ja puoliso sitten levittelee ja vääristelee niitä juttuja kaikkialla. Sitä oli vaikea olla ottamatta petollisuutena itseäni kohtaan silloin, kun se tapahtui ensimmäisen kerran.

Muuten hyvä, jos pariskuntaa ei kerran kiinnosta muiden kuin yhteisten ystävien ystävyys, mutta mitäs sitten jos tulee ero? Tiedän kokemuksesta, että siinä vaiheessa on tosi vittumaista olla pelkästään yhteisten ystävien varassa.

Joo se selittää paljon, jos ylipäänsä ei ole riskiä että niissä viesteissä olisi mitään henkilökohtaista. Mulle kyllä voi kaverit joskus laittaa tekstiviestilläkin jotakin sellaista, en nyt tietenkään tarkoita mitään "ryöstin tossa pankin, ethän kerro kellekään" -tyyppisiä juttuja vaan ihan normaaleita mutta silti henkilökohtaiseksi miellettäviä asioita kuten joku ongelma miesystävän kanssa jne. Mun mielestä se on ystävän ja ystävyyden kunnioittamista ettei levittele toisen asioita eteenpäin. Mutta jos sellaista vaaraa ei ole niin sittenhän asia on ok.



Sen sijaan sellaista "meille ihan ihan kaikki on yhteistä ja kerron kaiken miehelleni mitä ystäväni kertoo mulle" -meininkiä en kyllä käsitä. Se on mun mielestä ihan törkeää käytöstä. Toki jos ystävät varmasti ovat tietoisia tästä niin voivat sitten itse valita ovatko tekemisissä vai eivät. Voisin kyllä kuvitella, että ystävyydet jää aika pinnallisiksi sellaisella meiningillä. Se sopii oikeastaan hyvin yksiin tämän "ei mitään yksityisyttä puolisoiden välillä" -periaatteen kanssa. Jos ei ole luottamuksellisia välejä ystäviin niin sitä ehkä kaipaa ylikorostetusti puolisolta. Ja jos on ylikorostetussa symbioosissa puolison kanssa niin luottamukselliset välit ystäviin voivat kärsiä.



ap



Ai niin ja en mennyt hiljaiseksi, mulla vaan on muutakin tekemistä kuin haukkana päivystää av:lla. Silti tuntuu, että ihan nykyiselläänkin olen vähän liikaa täällä :D

jaamme kaiken tiedon.

Eli jos sun ystäväsi vaikka tilittää pahasta hiivatulehduskierteestään tai sukupuolitaudista, niin sä raportoit sun miehellesi? Tietääkö ystävät tästä?

asiat kavotusten, ei kukaan laittais mitään henkilökohtaista tekstiviestillä, ei edes omasta puolisostaan, tai varsinkaan silloin.



Mulle ei tule mieleen kuin yksi asia miksi ei esim. puhelinta saa katsoa... siksi että sinne tulee viestejä joltain mikä ei "kuulu" puolisolle. Todenn'köisesti siis joltain kenen kanssa on jotain sutinaa avioliiton ulkopuolella.



Me ajetaan miehen kanssa kavereiden juttuja, keskustellaan niistä jne. Mun mies on niin peurs mölliäinen että eipä sitä mun ystävien elämänkäänteet edes kauheesti kiinnosta, puhelen niitä kun en voi muillekkaan kertoa.



Mies ei ikipäivänä kertoisi niitä eteenpäion, tuskin edes muistaa seuraavana päivänä kun ei edes varmaan kuuntele minua silloin :)



Ja tiedoksi, mun ystävät tietää että kerron, niin nekin kertoo miehilleen kaiken.



Elämä on oikeasti aika ihanaa kun ei ole toiselta mitään salattavaa, ei tarvitse puolisolta suojella yksityisyyttä.



Ja tietenkin, jos ystävä sanoo että älä kerro kenellekkään niin se koskee silloin myös miestäni enkä kerro. Mutta sellaset suhdekoukerot kuka sanoi mitäkin kellekkin ja mitä mieltä siitä joku oli niin höpötän miehelle eikä se varmaan just edes kuuntele.



Mun ystäväni ovat olleet ystäviä jo yli puoli elämää eli yli 20 vuotta. Ystävyyssuhteeni ei todellakaan ole pinnallisia vaan maailman parhaita.

ei mekään nyt kaikkea tosillemme kerrota, eihän me kerrota sitäkään että näin kastemadon matkalla kotiin.