Minua ei kiinnosta muiden lapset yhtään, miten lie sitten omat? :/

On ihan eri juttu. Mä tykkään omien lasten myötä jopa vähän enemmän vieraistakin kakaroista.

Jotenkin on oikein alkanut ahdistaa tämä! En taida olla yhtään lapsirakas! Tykkään kyllä ihastella vauvoja, mutta sitten sitä isommat lapset ei kyllä kiinnosta lainkaan!

Minulla ei ole lähipiirissä yhtään lasta, joten nämä lapset joista puhun on jotain tutun tuttujen lapsia.

Esim. olin yksillä meikkikutsuilla, jossa oli 3 lasta mukana. Kaikki muut naiset höpöttelivät lapsille vähän väliä jotain, ottivat lapsia syliin, kyselivät heiltä jotain jne.

Minua vain lähinnä ärsytti, että pyörivät siinä jaloissa. Eikä kiinnostanut tippaakaan jutella lapsille puhumattakaan syliin ottamisesta.

Nyt on ensimmäinen oma lapsi tulossa ja oikein ahdistaa, että olenko tuhoon tuomittu lasten kanssa? Vai onko se sitten aivan eri juttu, kun se tosiaan on se oma lapsi?

Itselläni on kolme.

T. Ballerina

Jotenkin on oikein alkanut ahdistaa tämä! En taida olla yhtään lapsirakas! Tykkään kyllä ihastella vauvoja, mutta sitten sitä isommat lapset ei kyllä kiinnosta lainkaan!

Minulla ei ole lähipiirissä yhtään lasta, joten nämä lapset joista puhun on jotain tutun tuttujen lapsia.

Esim. olin yksillä meikkikutsuilla, jossa oli 3 lasta mukana. Kaikki muut naiset höpöttelivät lapsille vähän väliä jotain, ottivat lapsia syliin, kyselivät heiltä jotain jne.

Minua vain lähinnä ärsytti, että pyörivät siinä jaloissa. Eikä kiinnostanut tippaakaan jutella lapsille puhumattakaan syliin ottamisesta.

Nyt on ensimmäinen oma lapsi tulossa ja oikein ahdistaa, että olenko tuhoon tuomittu lasten kanssa? Vai onko se sitten aivan eri juttu, kun se tosiaan on se oma lapsi?

Itselläni on kolme.

T. Ballerina

mutta ei aina.

Minäkään en yhtään välittänyt toisten penskoista. En osannut kehua jotain muka-hienoa piirrosta tai kehua miten hellantuutelisen söpö lapsi on kun tekee jotain "hassua". Nyt olen itse äiti, ja kyllä se oma lapsi on niin kaunis, ihana, hauska ja ties mitä. (vaikka välillä myös ärsyttävä, todella temperamenttinen uhmaikäinen).

Se, minkä oikeastaan opin noista aiemmista kokemuksista on se, etten tuo lapseni ihanuutta esille muiden kanssa keskustellessa. En oleta lapseni olevan yhtä ihana muiden mielestä, ja asiat jotka minua naurattavat tuskin naurattaisivat muita.

Ettei niiden kanssa huvita leikkiä. Lapsista yritetään nopeasti tehdä myös aikuisia.

kauheasti välitä muiden lapsista, mutta omiani rakastan yli kaiken. Oikeastaan en ole ikinä tajunnut sitä, että joku "tykkää lapsista." Yksilöitähän ne lapsetkin ovat, eikä kaikista tarvitse eikä kai voikaan niin erityisemmin tykätä.

omani on jo 10v ja aivan ihana. en ole ikina lassytellyt muiden vauvaleille (en tosin lassytellyt omallenikaan vaan puhuin normaalisti). ei niista kaikista tarvitse pitaa!!! pojalla on aivan ihania kavereita joista aivan oikeesti tykkaan, mutta suurinosa jo 10v on ihan kammoja!!