Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi että sydäntä särkee oman rakkaan lapsen ongelmat!
15.10.2012 |
Vaikeuksia useamman kouluaineen kanssa, hiukan sulkeutunut ja lievä änkytysvika, joka pahenee sosiaalisissa tilanteissa.
Luonteeltaan kotioloissa reipas, mietteliäs ja empaattinen lapsi, mutta ei mikään itsensä esilletuoja vaan pikemminkin hiukan arka ja sulkeutunut kuten jo sanoin.
Koulussa alkanut jo olla merkkejä siitä, että kiusaajat ovat ottaneet lapsen silmätikukseen ja osa entisistä vähistäkin kavereista on häipynyt kun eivät uskalla uhmata kiusaajia.
Opettaja on tietoinen tilanteesta ja tekee parhaansa kompatakseen lasta, mutta se ei vain riitä. Kotoakin olemme tukeneet jatkuvasti mutta mitä voimme vielä tehdä. Lapsi on selvästi onneton ja surullinen, itkeskelee kun luulee ettemme huomaa sitä, mutta ei myönnä sitä kysyttäessä.
Mitään erityisiä harrastuksia, joissa lapsi olisi erityisen lahjakas ja jotka toisivat onnistumisia, ei tällä hetkellä ole. Olen huomannut ettei lapsi niitä haluakaan koska pelkää että hänelle nauretaan tai että häntä kiusataan.
Mitä voisimme vielä tehdä? Ajattelen päivittäin, mihin tällainen hiljainen, kiltti lapsi päätyy, millaisia mahdollisuuksia hänellä on kun puhevika selvästi rajoittaa hänen elämäänsä. Puheterapeutilla käy kyllä, mutta suurta apua siitä ei ole ollut.
Kommentit (16)
mutta ymmärrrän puristuksen rinnasssa.
Oma poikani on sisältä hauras, en tiedä miksi. On hetkiä, jolloin olen varma ettei lapsi tule selviämään murrosiästä hengissä. Kantaa niin paljon jotain ihme tuskaa sisimmässään. Kaikkia ei ole tarkoitettu lentämään..
Minusta on ihanaa, että lapsesi on tuollainen. Oma lapseni on myös hyvin empaattinen ja huolehtii muista, mikä on aivan ihana piirre mutta toisaalta voi johtaa ongelmiin jos ihan kaikkea murehtii. Minä pelkään että omalle lapselleni tulee kaikkien noiden ongelmien jälkeen sama tuska, kokee ettei riitä koska jotkut ihme idiootit koulussa ovat niin päättäneet.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta pakahduttaa nyt jo tunne jos tuollaista joutuisin joskus kokemaan. Esikoiseni on nyt 1-vuotias ja tietenkin hänelle toivoo helppoa elämää ja kaikkea hyvää.
Äidin tuska on pahinta tuskaa ikinä :/ Tsemppiä itsellesi ja ihanalle pojallesi.
Meillä koulu sai ratkaistua asian Kiva-koulu menetelmillä, kun laitoin myös reksille viestiä. Oma ope ei ottanut tosissaan. Kiusaaminen loppui kuin seinään.
Naapurin tytöllä oli samanlaisia ongelmia kuin pojallasi kavereiden kanssa ja ne taas saatiin kuraattorin avulla selvitettyä. Loistava kuraattori sai valettua uskoa tyttöön ja tulee nykyään hyvin toimeen kavereiden kanssa.
Partio on sellainen harrastus, jota suosittelen kokeilemaan. Siinä ei tarvitse olla hyvä, saa kavereita ja siellä voi yhtäkkiä löytyä vahvuuksia, joista ei tiennyt mitään.
Tsemppihali virtuaalisesti!
on jo 15v ja astumassa pian opintoihin yläasteen jälkeen. Hän on ollut erilainen lapsi vauvasta saakkka ja vähän kaikessa oppimisessa vaikeuksia.Pelottaa niin, että kuinka löytää paikkansa tässä kovassa maailmassa ja kuinka hänen ympärillään olevat ihmiset(opiskelukaverit, työkaverit tulevaisuudessa) häneen suhtautuvat. Siksi toivonkin, että kaikki me muistaisimme, että jos työpaikoillemme tulee nuori, joka on hiljainen, varautunut jne. ei herättäisi meissä ärtyisyyttä vaan jaksaisimme tutustua häneen ja opastaa ystävällisesti. Että meille kaikille olisi paikka tässä maailmassa. Kiitos!
jokin sellainen harrastus mitä tehdään "tosissaan" niin siellä ei ehdi kukaan kiusaamaan ja kavereita ovat kaikki. Joku jalkapallo ehkä tai telinevoimistelu. Mutta ei mihinkään perus jumppakerhoon jossa juostaan ympäri salia ja lapsilla on aikaa ottaa silmätikuksi joku reppana.
Minun oma poikani on tosi yltiö sosiaalinen ja mitään tuollaisia ongelmia ei ole koskaan meillä ilmennyt. Mutta kyllä näitä on pitänyt miettiä ja pohtia varmuudeksi myös omien lasten kohdalla. Itse yritän kasvattaa nämä omat sosiaaliset tapaukseni niin, että ketään eivät hauku, mutta eihän sitä äiti ole koulussa näkemässä mitä siellä tapahtuu. Minusta olisi ainakin mielekästä kuulla jos lapseni kiusaisi jotain toista lasta. Oletko ajatellut käydä puhumuassa kiusaaja lasten vanhemmille? Siellä saattaa olla joukossa joku semmonen joka ei oikeasti tiedä lapsensa tekemisiä ja voi katkaista omalta lapseltaan ne touhut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vaan tietysti saisi jonkun kaverin sinne mukaan samaan ryhmään, oisi vielä parempi.
•Jos tiedät tai epäilet, että lastasi kiusataan, keskustele asiasta hänen kanssaan. Hän ei välttämättä halua kertoa, joten valmistaudu siihen, että hän saattaa ensin kieltää tulevansa kiusatuksi.
•Rohkaise lasta kertomaan asiasta ja sano, että haluat auttaa häntä, oli sitten kysymys miten vaikeasta asiasta tahansa. Kerro, että olet hänen puolellaan 100-prosenttisesti.
•Sano selvästi ja riittävän usein, ettei kiusatuksi joutuminen ole hänen syytään. Hänessä ei ole mitään vikaa, joka oikeuttaisi kiusaamisen.
•Älä lupaa pitää asiaa salassa, koska silloin siihen on mahdotonta puuttua! Lupaa hänelle kuitenkin, ettet tee mitään neuvottelematta ensin hänen kanssaan. Näin säilytät luottamuksen ja keskusteluyhteyden häneen.
•Miettikää yhdessä, miten yksittäisistä kiusaamistilanteista voi selviytyä. Yksinkertaiset keinot ovat parhaita. Kiusaajat haluavat uhrin reagoivan toivomallaan tavalla: itkevän, menevän hämilleen, pelästyvän, räjähtävän jne. Jos mahdollista, kiusattu voi yrittää näyttää välinpitämättömältä, sanoa EI kiusaamiselle ja lähteä kokonaan pois tilanteesta. Kiusaajan on vaikea jatkaa toimintaansa, jos kiusattu ei reagoi häneen ja poistuu paikalta. Kiusaamistilanteissa tarvittavaa jämäkkyyttä voi myös harjoitella: Miten sanoa vakuuttavasti EI, LOPETA tai ÄLÄ KIUSAA.
•Miettikää yhdessä, voisiko sellaisia tilanteita yrittää välttää, joissa voi helposti joutua kiusatuksi. Ei esimerkiksi kannata jäädä viimeiseksi oppilaaksi luokkaan tai ruokalaan, ei pidä ottaa rahaa tai arvokkaita esineitä turhaan mukaan kouluun tai olla erillään muista oppilaista tai välituntivalvojasta. On hyvä pysytellä muiden lähellä, vaikka heitä ei tuntisikaan. Joukossa on helpommin turvassa. Miten toimia?
•Miten lisätä kiusatun itseluottamusta? Tehkää yhdessä vaikkapa hyvän mielen juliste. Etsikää kuva, jossa lapsi on tyytyväinen ja onnellinen. Liimatkaa kuva paperille. Kirjoittakaa sitten kuvan ympärille muiden ihmisten kannustavia, mukavia ja rohkaisevia kommentteja hänestä. Myös asioita, joissa hän on hyvä ja taitava. Valmis juliste laitetaan näkyvälle paikalle.
•Kiusaamisen seurauksena kiusatut saattavat olla arkoja ja vetäytyviä. KiVa Koulu -ohjelman oppitunneilla käsitellään ystävystymistä ja harjoitellaan ystävyyssuhteiden solmimisessa vaadittavia taitoja. Oppituntien aiheista voi kysyä opettajalta, ja niistä voi keskustella myös kotona. Miettikää yhdessä erilaisia keinoja, joiden avulla voi ystävystyä ja pitää yllä kaveruutta.
•Vanhempi voi rohkaista lasta kutsumaan kavereita kotiin, aluksi vaikka yksi kerrallaan, jotta hän voi harjoitella sosiaalisia taitoja tutussa ja turvallisessa ympäristössä.
•Kiusattua voi rohkaista osallistumaan harrastuksiin, joissa voi tavata ja tutustua uusiin kavereihin.
•Koulun kiusaamisenvastaiseen tiimiin kannattaa ottaa yhteyttä. Tiimin jäsenet on koulutettu selvittämään kiusaamistapauksia. Kerro tiimin jäsenille, mitä on tapahtunut ja mitä olette tehneet kotona kiusatun tukemiseksi.
http://www.kivakoulu.fi/toimenpiteet_kotona
Ota yhteyttä kouluun uudestaan. Jos ope ei kuuntele, ota yhteys rehtoriin ja kuraattoriin myös.
Älä mieti liian kauan, tilanteet tuppaavat lukittumaan ja pahentumaan.
Tilanne voi aina myös parantua. Perheneuvolasta saa myös ammattiapua ja koulupsykologeilta. Perheneuvolasta meidän perhe on saanut paljon apua, varsinkin minä.
Taistele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olin kuin kivikasvo kun mua kiusattiin, auttoiko se? EI TODELLAKAAN. Jähmetyin reagoimattomaksi, koska hoettiin, että niin pitää tehdä. Kiusattiinkin sitten vuosia, vaikka mitään tunteita en näyttänyt. Helvetti kun olisinkin alkanut raivoamaan kerrnakin ja hyökännyt kimppuun, olisi voinnut loppua se kiusaaminen. Älkää neuvoko reagoimattomiksi- paska neuvo joka EI AUTA.
mutta ymmärrrän puristuksen rinnasssa.
Oma poikani on sisältä hauras, en tiedä miksi. On hetkiä, jolloin olen varma ettei lapsi tule selviämään murrosiästä hengissä. Kantaa niin paljon jotain ihme tuskaa sisimmässään. Kaikkia ei ole tarkoitettu lentämään..
"tuska sisimmässään"
Olisiko ap joitain erityislasten ryhmiä, joihin mennä jopa saamaan ystäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Partio on sellainen harrastus, jota suosittelen kokeilemaan. Siinä ei tarvitse olla hyvä, saa kavereita ja siellä voi yhtäkkiä löytyä vahvuuksia, joista ei tiennyt mitään.
Mun lasta kiusattiin partiossa.
ja ollut pienestä asti herkkä ja kiltti ja viihtynyt omissa oloissaan. Ei ymmärrä maailman pahuutta, luottaa kaikkiin.
Älyllisesti täysin normaali, mutta ei jotenkin kuulu tähän maailmaan. Olemus on hento, kasvot kuin sadun keijukaisella.
Lohdullista lukea, että on muitakin äitejä samoissa mietteissä. Joskus suren poikaani, mutta useimmiten ajattelen, että lapsi on parhaimmillaan omana itsenään ja ettei mikään ole tässä maailmassa sattumaa. Ehkä nämä lapset tuovat elämään herkkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se ei tarkoita sitä, että jokaista lasta tullaan kiusaamaan partiossa. Mun levottomalle yksinäiselle tytölle se sopii. Olen toki kuullut kiusaustapauksistakin.
Meillä ollaan partiolaisia jo toisessa polvessa.
Jalkapallo on kauhean kilpailevaa, joten sekin voi olla huono. Musiikki, kokkikerho, kuvataidekerho, tanssi, sirkus, itsepuolustuslajit, tennis, purjehdus, mitä vaan? Kaikkea voi aina kokeilla.
tuntuu että herkät pojat ovat enemmän äidin vaikutuksen alla... Oletteko te äidit "vahvoja", mutta äidillisen sellaisia (empaattisia yms.)? Itsestäni tuntuu että olen ja vaikutan aika paljon poikaani, joka on herkkä. Isä paljon paljon passivisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöille ratsastus voisi olla hyvä harrastus, saa olla eläinten kanssa (jos ei pelkää) ja talleilta saattaisi löytyä kavereita.
Pojille ja tytöille VPK voisi olla kiva.
Voihan pojat ratsastaakin, sitä en suinkaan sano, mutta se voi olla yksi kiusauksen aihe taas lisää, erityisesti jos on arka lapsi, vahvoille ja itsevarmoille on sama vaikka tanssisi balettia tyttöjen trikoissa.
Kerrot mitä näet ja hän kertoo mitä on tehnyt asian hyväksi. Jos opettaja lässyttää jotain tää nyt vaan on tälläistä ja pojat on poikia lässytystä, soitat rehtorille ja kerrot huolesi. Rehtori toivottavasti ohjaa psykologille tai kuraattorille tai ottaa asian hoitaakseen kiva-koulumetodeilla. Eikö?
Jos se ei auta, soitat kaikkien kiusaajien vanhemmille ja kerrot huolesi ja sanot toivovasi, että puhuisivat lapsilleen.
Jos sekään ei auta, viet poikasi skidikanttiin. http://www.skidikantti.com/
Jos sekään ei auta, otat yhteyttä perheneuvolaan.
Älä luovuta.
Minun lapseni on ollut kiusattu pahasti ja kiusaaja, joten tiedän mistä puhun.
Alue: Aihe vapaa
mutta ymmärrrän puristuksen rinnasssa.
Oma poikani on sisältä hauras, en tiedä miksi. On hetkiä, jolloin olen varma ettei lapsi tule selviämään murrosiästä hengissä. Kantaa niin paljon jotain ihme tuskaa sisimmässään. Kaikkia ei ole tarkoitettu lentämään..