Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi vanhemmat eivät opeta lapsilleen, että nuorena ei kannata seurustella?

Vierailija
15.10.2012 |

Esimerkiksi ikävuodet 20-25 ovat niin merkittävää murrosaikaa, että silloin ei missään nimessä kannata seurustella ainakaan vakavasti. Tuon ikäisen pitäisi tyytyä leikkimielisiin kokeiluihin tai yhden yön juttuihin. Sitoutuminen 20-25 vuotiaana ei ole hyväksi henkiselle hyvinvoinnille.

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

itseään 8 v vanhemman kanssa vai??

Vierailija
2/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuvittelin, että täällä puhutaan jostain 12-15 -vuotiaista...



Kyllähän se kuitenkin on niinkin, että se seurustelu on monella ihan inhimillinen ja luonnollinen osa sitä merkittävää murrosaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

näin varmaan neuvot 23 vuotiasta tytärtäsi, joka on ihan lapsi vielä............

Vierailija
4/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

suhteella on siis toivoa.



Joskin sain lapsen yhden illan jutusta 21-vuotiaana...

Vierailija
5/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä opettivat ja yrittivät kieltää sen.



Mutta niin vaan aloin seurustella 16-vuotiaana.

Vierailija
6/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on se ja sama, mitä nuorille siitä asiasta opettaa. Eivät nuoret kuuntele kuin hormoneitaan. Jos aikoo pysyä väleissä aikuistuvien lastensa kanssa, on hyväksyttävä myös näiden kumppanit, onhan se tälläkin palstalla usein tullut esiin. Ei saa olla hirmuanoppi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja minä koen että mieheni oli tuki ja turva, rinnalla kulkija nuoruuteni aikana. Mun mielestä oli turvallista kokea kaikki ne isot asiat oman rakkaan vieressä. Että näin meillä.



Sivusta kavereita seuranneena voisin noin muutenkin vedellä johtopäätöstä, että sinkkuus voi olla terveydelle vaarallistakin noina herkkinä ikävuosina. Rakkaus ja tuki on tarpeen kyllä parikymppisenä....



Ehkä sitten jos ei seurustele, niin vaihtoehtoisesti läheisiä kavereita tai omat vanhemmat, mutta kun vanhemmista yleensä on irrottautunut ja kaveriporukkakin tuossa iässä jo rakoilee (on muuttoja pitkin Suomen/maailman ja osa seurustelee joka tapauksessa ym).

Vierailija
8/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että keskustelun kohteena oisi 12-16 vuotiaat :D Itsehän olen 21v., onnellisesti naimisissa ja esikoista odotellaan. Melkoista "murrosaikaa" siis :)



Mutta sen vain sanon että ei siinä ikää mietitä kun Se Oikea sattuu vastaan tulemaan. Oli sitten 15v. tai 25v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän aika moni varttuneempi naisihminen tiedä sekä omasta kokemuksesta että sivusta seuranneena, että pitempiaikainen enemmän tai vähemmän vakituinen seurustelusuhde on terveellisempi kuin satunnaiset yhden yön seikkailut.

En nyt morkkista tarkoita, vaan kummankin osapuolen sydänsuruja, ja pahimmillaan fyysistäkin terveyttä monella tavalla.

Vierailija
10/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää varmaan perua häät, muuttaa erilleen ja aloittaa seksisuhde mieheni kanssa, en voisi kokonaan häntä jättää, kun meille on kaksoset tulossa maailmaan. Hyvä kun kerroin tämän minulle, voin purkaa kihlauksen nyt!



Voi jeesus, että oli tyhmää tekstiä. Vanhempani alkoivat seurustelemaan ihan nuorina, kohta 30-vuotta naimisissa ja meitä lapsiakin on 4.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää varmaan perua häät, muuttaa erilleen ja aloittaa seksisuhde mieheni kanssa, en voisi kokonaan häntä jättää, kun meille on kaksoset tulossa maailmaan. Hyvä kun kerroin tämän minulle, voin purkaa kihlauksen nyt!

Voi jeesus, että oli tyhmää tekstiä. Vanhempani alkoivat seurustelemaan ihan nuorina, kohta 30-vuotta naimisissa ja meitä lapsiakin on 4.

Todella typerää.

Mun vanhemmat on ollu yhdessä siitä asti, kun olivat 15 & 18 (nykyään 55 & 58).

Mä aloin seurustella kihlattuni kanssa 22-vuotiaana, ja ollaan aikeissa mennä naimisiin, hankkia oma talo ja monta lasta.

Jätän suosiolla noi yhdenillanjutut sun muut sellaisille, jotka niitä haluavat harrastaa.

Vierailija
12/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehiä, ja otin todellisen naismaisen hiiren. Yritin sit eroon 10 vuotta, ja vieläkin 10 vuoden jälkeen näen painajaisia, ettei ymmärrä, että mua ei kiinosta ja eroaminen on ihan normaalia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
15.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä selitettiin tuossa iässä, ettei kannata olla liian vakavissaan. Enkä minä ollutkaan. Mutta en kuitenkaan nähnyt järkeä erota poikaystävästäni ihan vain kokeillakseni muita suhteita. Joten ei erottu, ja tässä ollaan yhä vaikka ikää on jo yli 35, eikä kaduta.