Lapsi elämänkatsomustietoon, mitä mieltä?

Itse en kuulu kirkkoon, mutta lapsi kuuluu. Lapsi menee ensi vuonna kouluun ja olen pohtinut hänen laittamistaan elämänkatsomustiedon tunneille. Haluaisin antaa lapsen itse valita vakaamuksensa, mutta minusta elämänkatsomustieto oppiaineena olisi paljon kasvattavampi ja opettavaisempi kuin uskonnontunnit. Toisaalta mietin, uskallanko erottaa lasta kirkosta ja päättää hänen puoleestaan, suurinosa vielä opiskelee uskontoa. Onko kukaan muu harkinnut samaa? Mitä ajatuksia herättää?





Wikipedia lainaus:

»Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.»



»Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi