****SYYSKUISTEN KESKIVIIKKO****

Neiti nukkui taas hienosti yhdellä syötöllä yön, mutta aamulla kukuttiin jo seitsemän jälkeen. No, parempi niin, sillä neiti nukahti illalla 21.30 ja minä kun aamuvirkku olen, herään mielelläni aamulla aikaisin, kunhan pääsen kympiltä illalla nukkumaan.



Iltaisin olen joutunut korviketta antamaan, kun tissit ovat aivan tyhjät. Yöllä rinnat onneks täyttyy hyvin ja ovat aamulla ihan räjähdyspisteessä :) Koko päivän riittää rinnat, illalla sitten pullo. Eilen kelpasi taas tuo tavallinen tuttipää pullossa, kunhan maito oli hellalla lämmitetty! Näin meillä :)



Neiti21, olet kyllä aikas sitkeä sissi, kun jaksat tuollaisilla tunnin yöunilla kahden pienen kanssa. Pyydä ihmeessä apua joltain läheisiltä, jos tuntuu et hermot menee! Tuo lypsäminen öisin, sitten pullottelu ja röyhtäytys jne... on varmasti raskasta. Koitahan jaksaa!



Minun ystäväni on tulossa käymään. HÄnellä on 13 kuukauden ikäinen poika ja hän on raskausviikolla 37! Vuosi ja kaksi kuukautta tulee lasten ikäeroksi :) Ja arvatkaa helpottaako mun vauvakuume, kun katselen ystäväni jättimahaa! No ei todella!!!!



Nyt puolukkapuuroa keittämään!



Laurukka ja pikku-E 12vko 3vrk (tai oikeastaan 26 minuuttia vajaa :)

Onhan siitä aikaa kun viimeksi ilmottauduin tällä palstalla... :) Aika tuntuu kiitävän, ei tahdo itse edes pysyä perässä!! Vauva kasvaa vauhdilla, on jo ISO poika verrattuna siihen 2kk takaiseen kääröön ;) Hyvin kasvetaan rintamaidolla, ja yötkin nukutaan kiltisti. Muutenkin TOSI ihana ja helppo pakkaus, jos niin voi vauvasta sanoa!



Isot sisarukset ovan innoissaan, hoitavat mielellään pikkuista. Sylittäjiä riittää! :) Mustasukkaisuutta ei ainakaan vielä ole meillä havaittu, ei edes edellisellä kuopuksella, 2-vuotiaalla pojalla. Oikeesti, on niin ihanaa kun kaikki näyttävät ihastuksensa vauvaa kohtaan! :)



Tää naisen elämä on oikeesti jännää... Itse tässä tuskailen jo uuden vauvakuumeen parissa! :( Oikeesti, älkää " tuomitko" minua! Mulla on aina jokaisen vauvan jälkeen tullut tosi äkkiä uuden vauvan kuume. Ja se ei todellakaan vaikuta ainakaan negatiivisesti nykyiseen vauvaan... Paijaan ja halailen ja hoidan pientä sitä suuremmalla rakkaudella! :) Osaan todellakin olla kiitollinen ja onnellinen kaikista näistä pienokaisista omana itsenään... Mulla on " todettu" krooninen vauvakuume, joka ei hellitä koskaan :( No, ehkä raskauden loppumetreillä se vauvakuume vähän laskee kaikkien kolotusten takia, mutta siis tää on oikeesti kroonista.



Itsekin joskus olen miettinyt, että miten ylipäätään jollain VOI olla niin järkyttävä vauvakuume... Nytkin, vaikka itsellä tuollainen ihana pieni 2kk ikäinen vauva, aina kun näen vastasyntyneen, niin alkaa itkettää. Tulee sellainen jännä olo, että " voi kun tulis vauva!" ... Tätä on vaikea selittää, mutta en pääse tästä irti!! Onko jollain muulla tällaisia tuntemuksia? Uskaltaako kukaan ylipäätään tunnustaa " olevansa puolihullu" ?! ;) Vai olenko ainut??



Elämä on ihanaa, aivan aikuisten oikeesti!! :) Tottakai välissä on niitä huonompiakin päiviä, jolloin tuntuu ettei jaksais enää äitinä oloa ollenkaan... Mutta ONNEKSI edelleen on enemmän niitä ihania ja iloisia päiviä kuitenkin! :)



Nasu kera neljän tenavan :)

Neiti meni päikkäreille ulos ja sain taas tätä omaa aikaa :)

Miehellä nyt opiskelujen viimeistelyn kanssa aika tiukkaa ja siksipä häntä ei paljon kotona näy. Me on kanssa eletty kolmisen vuotta kaukosuhteessa, joten ei nää pitkät päivät niin pahoilta tunnu kun ne pitkät viikot...Ja hyvä että tekeekin niitä hommiaan jossain muualla kun kotona, kun se vasta ärsyttävää onkin, että toinen on paikalla, muttei kuitenkaan ole eli ajatukset on jossain aivan muualla.



Viime yönä meidän neiti olis taas halunnu niin mielellään vaan seurustella. Meni yöunille klo 22, mutta heräskin tunnin kuluttua ja jutteli siinä omassa sängyssään ainakin yhteen asti, jolloin nostin hänet sitten väliimme nukkuun, jotta saisin itsekin kunnolla nukuttua. Nukkuikin sitten kuuteen asti ja syönnin jälkeen jäi taas juttelemaan, mutta sain itse nukuttua kuitenkin 10 asti. Luulisi tytölle nyt unen maittavan :)



Minä kaipaan sitä odotusaikaa, isoa mahaa ja synnytyksen jälkeistä euforista tunnetta, mutta en kylläkään parin tunnin välein tapahtuvia yöheräämisiä, joten ihan hetkeen en toista lasta halua...Muutenkin haluan hetken keskittyä vaan tähän pieneen ihmeeseen ja hänen kehitykseensä.

Niin ja kai sitä pitäisi joku tutkintokin käydä hakemassa ennen seuraavaa...On vaan alkanut epäilyttämään tuo oma alavalinta..No onneksi on vielä aikaa miettiä, ensi vuoden alusta pitäisi päättää vaihdanko suuntautumisvaihtoehtoa vai en...Ja mä olen tosi huono tekeen päätöksiä, etenkin tärkeitä :((





Kaikki lumi on sulanut ja ulkona on suorastaan syksyinen myrskyilma...Ei siis huvita paljon ulos lähteä...blaah...



Hyvät päivän jatkot jokaiselle!!!!



maaly ja Ida 2kk4pvä

Poika on tänään 2kk ja 6 päivää vanha. Tai siis uusi. Nuori. Pieni ;o) Ja minä kirjoittelen tänne palstalle ekaa kertaa.



Poika ähisee tuossa vieressä sitterissa ja luulee nukkuvansa. Yöt nukutaan meillä myös mallikkaasti; ekat unet 5-7 tuntia, toiset vielä 3-4, mutta päivisin ei rytmistä ole paljon tietoa! Toisaalta, niin kauan kuin yöllä nukutaan hyvin, en valita! Yritettiin käydä kaupassa ja happea haukkaamassa (toiveajatteluna, että poika jäisi ulos nukkumaan), mutta ulkona on niin kova tuuli ja tiet vaarallisen liukkaat, että käännyttiin parin korttelin päästä takaisin. Mökkihöperöksi tulee näillä keleillä.



Rintamaidolla on poika kasvanut hyvin. Huomenna on jälkitarkastus ja pojan neuvola, niin saadaan taas tarkempaa tietoa, että kuinka hyvin. Meikäläisellä ei (onneksi!) ole (ainakaan vielä) hinkua toiselle lapselle ;o) Vaikka raskausaika oli erittäin helppo, oli synnytyksestä (käynnistyksestä) toipuminen melko raskasta, joten mieli taitaa olla toipilaana edelleen...

Kiva " nähdä" sinua täällä pitkästä aikaa :-)Meillä oli laskettu aika samana päivänä, ja sain päivää sinua ennen tytön! Itsekään en ehdi kovin usein palstailla, mutta oli jo melkein ikävä aina niin iloisia ja positiivisia kirjoituksiasi :-) Usein jopa kavereille ihmettelin, kuinka jaksat olla aina niin hyvällä mielellä, vaikka joskus sinulla oli rankkaakin. Kiva, kun olet palannut keskuuteemme :-)



Täällä toinen vauvakuumeinen, mutta en kuitenkaan " tosissani" (no, ei ole kuukautisetkaan alkaneet, joten ei sitä vauvaa vielä tulisikaan). Telkussa oli eilen vastasyntynyt, ja kyynelhän siinä herahti silmään... Täytyy sanoa, että kaikista isoistakin ongelmista huolimatta (paha koliikki, rankka raskaus ja synnytys) pidän nykyistä olotilaani kyllä elämäni tähän astisesti onnellisimpana. Ehdottomasti toisen lapsen aika on pian, mutta lääkäri suositteli, ettei ihan heti putkeen tulisi. Sinullahan on kaksivuotias kotona - se on kuulemma aika ideaali ikäero. Jospa mekin saisimme :-)



KAIKKI SYYSKUISET:



Pyydän ihan anteeksi, kun tuossa taannoin (oliskohan ollut viikonlopun pinossa) voivottelin oloani, ja manasin kun " kaikilla muilla" on niin helpot vauvat. En ollut lukenut pinoa kovin tarkasti, ja vasta myöhemmin huomasin että monella nikillä oli ollut ongelmia vauvojen kanssa, toisilla vakavampiakin. Että sori kaikille, jotka mahdollisesti pahoittivat mielensä - ei ollut tarkoitus vähätellä muitten ongelmia! Ja kaikille ilouutinen: meidän tytön koliikki loppui kuin seinään, kun aloitin maidottoman, gluteenittoman, kalattoman sitruksettoman jne -ttoman dieetin! Oi autuutta!



Lämpimin terkuin,



syyskeiju ja nuhanenäinen tytteli 2 kk 5 pv

Syyskeiju!! Olipa mukava huomata, että minuakin oli joku kaivannut :) No, kuten edellä kirjoitin, aika lentää kuin siivillä, eikä meinaa itse pysyä perässä. Päivät lasten kanssa vierähtää nopeesti, ja taas huomaa että on ilta... Sitten ei enää ole virtaa kirjoittaa. Ja yleensä illasta tuo nuorin on virkeimmillään, ja kaipaa syliä jne. joten ei olisi edes mahdollista istahtaa koneelle ja kirjoittaa :(



Mutta, olette olleet monesti ajatuksissani. Usein olen mietiskellyt, miten kaikilla syysmasuilla menee vauvojensa kanssa. Ihmettelen, miten te muut ehditte kirjoitella niin usein tänne! :)



Senkään takia ei oo tullut kirjoiteltua usein, kun tuntuu ettei tapahdu mitään erikoista, kirjoittamisen arvoista :) Nää päivät on jo niin " tasapaksuja" vauvankin kanssa, että ei mitään uutta auringon alla. Tietysti lapsi kehittyy koko ajan ja näyttää uusia taitojaan sitten äidillekin (hymyt, juttelut kääntyilyt jne...) mutta ne on jotenkin niin " tavallisia" asioita. Vaikka jokaisen lapsen kohdalla nekin tuntuu aina ainutlaatuisilta... :) Mutta, ei vaan oo tullut kirjoiteltua enää niin paljon.



Tulipas taas sepustusta! :) Aivot meinaa välillä olla narikassa, ja elämä uuvuttaa, mutta ONNEKSI se aurinko paistaa aina risukasaankin, tällaisena synkkänä syys(??)päivänäkin!! ;) Tottakai välissä menee hermot lasten kanssa ja heidän touhuihinsa (kun ehtivät JOKA paikkaan!!!), mutta onneksi on ihanan usein sellaisiakin päiviä, jolloin tekisi mieli vaan halia kaikkia ja pitää sylissä jne...!



Mun sisko tulee perjantaiaamuna meille, ja minä lähden mieheni ja vauvan kanssa reissuun! Kolme vanhinta lasta siis jää kotiin siskoni hoitoon. Meillä on tuolla pohjanmaalla kaverin häät lauantaina, sinne olis suunta! Ja samalla pitäisi hakea veljeltäni auto Kuusamosta (ostetaan se heiltä). Meillä kun tuo farkku jäi pieneksi vauvan syntymän jälkeen... Ollaan me sillä kauppareissuja jne. tehty, mutta turhan ahdasta siellä on neljällä lapsella takana. Kun vauva tarvii kaukalon ja toiseksi nuorin turvaistuimen... ja nuo kaksi vanhintakin saisi mielestäni vielä tarvita joko turvapallin tai turvavyöistuimen... No, kuitenkin, ei enää mahduta siihen ja tarvitaan uusi auto! :)



Niin, eli reissu sujuu pitkälti autolla ajaessa... Mutta kuitenkin tuntuu mahtavalta lähteä hetkeksi pois kotoa, lasten luota. Yhdenlaista tuulettumista tämäkin! :) Ja lapset odottaa innolla tätinsä tuloa, öitä lasketaan. Enää kaksi yötä!!! ;) Eli uskon, että heilläkin tulee olemaan kiva viikonloppu ilman isää ja äitiä! :)



Nyt taas menoksi! Paljon jaksamista teille kaikille ja nauttikaahan siitä vauva-ajasta (tiedän, että joskus se tuntuu mahdottomalta ja toivoo että vauva kasvaisi pian...), sillä se oikeestikin ON lyhyt! :)



Nasu

maitoni lisäksi ja illalla annoin korviketta vain ja tiedättekö mitä, meillä nukuttiin 23-06!!!! Eli taitaa mun maito vaan olla liian laihaa jo lapselle. No päivisin sitten omaa maitoa annetaan, yöksi korviketta :)



Ihanaa aina lukea teidän juttuja täällä :)

Ja kiva nähdä että niiden, joiden pikkuisilla on masuvaivaa ollut niin on alkanut helpottamaan! ihanaa!



nyt tarttee siivota kun ristiäiset sunnuntaina..



esikoinen on isänsä kanssa kirurgia tapaamassa. Loukkasi jalkansa viikko sitten ja yhä ontuu, joten kuvattiin ja katsotaan ettei ole mitään vakavaa..



T:Neiti21 +tyttelit

Pitkästä aikaa minäkin kirjoittelen. Vauvamme on huomenna jo kolme kuukautta eli kuten sanottu, aika menee tosi nopsaan.



Tuo vauvakuume on jännä juttu. Kun sain esikoisen, niin ihmettelin että miten voi minulla olla vauvakuume kun minulla on 2 kk ikäinen vauva. Nyt on vähän samat fiilikset, että kun vauva on 3 kk niin on vähän vauvakuumeinen olo. Ainakin edellisellä kerralla se meni kyllä ohi :) ja ajattelin itse sen olevan sellaista " raskauskuumetta" . Ja ne ensihetket vauvan syntymän jälkeen on niin ihania...



Meidän neiti kasvaa hitaasti :( vaikka syö ja on tyytyväinen ja nukkuu hyvin. Rintamaidolla ollaan eikä ole tuntunut että maito ei riittäisi. Kaippa vauvat vaan kasvaa eri tahtiin.



Mutta sitten tuli tuo ihottuma jota maitoallergiaksi epäillään. Odottelemme nyt jatkotutkimuksiin pääsyä ja mieli on vähän maassa.



Voimia kaikille vauva-arkeen!



Gerbera

Olipa kiva tunnistaa tuttuja nimimerkkejä, Nasukin oli kivaksi yllätykseksi kirjoitellut kuulumisia ;)



Meillä siitä harvinainen tilanne, että molemmat tytöt nukkuvat yhtäaikaa. Äitkin tietenkin tarttis unta mutta...



Aamulla käytiin järkyttävässä lääkärineuvolassa, molemmat huusi lääkärin huoneessa suoraa huutoa. Esikoinen siksi ettei saanut jäädä leikkimään ja vauva sitten siitä hermostui. En kuullu mitään mitä lääkäri sanoi eikä toisinpäin, huh huh.



Itse olen tässä huomannut tuon unen tärkeyden, kun vauvan rytmi on ollut hakusessa pari päivää, sitä ennen nukkui yöt suht. hyvin. Nyt on niin poikki... ETTÄ JAKSAMISTA KAIKILLE VALVOJILLE!!!!



Ja Nasulle vielä, että kuulun tähän vauvakuumeen suhteen kroonikkojen kerhoon. Vaikkei meillä vielä olekaan enempää kuin kaksi lasta, olen varma ettei mun vauvakuume lopu koskaan! Se on aika jännä juttu, kun on tosiaan välillä niitäkin hetkiä jolloin tuntuu ettei kerta kaikkiaan jaksa, ja silti vaan haluaa lisää. Ilmeisesti niiden hyvien hetkien ansiosta!



Nyt meillä herättiin...



Humppi ja tytöt 2v ja 3 kk

...siis ilma on myrskyinen. Mutta sisällä on rauhallista ja lämmintä :) Kirjoittelen mökillä. Lähdimme koko nelihenkinen perhe muutamaksi päiväksi tuulettumaan. Miehellä on todella vaativa ja stressaava työ ja itse oon ollut niin tukehtumispisteessä kotona, että meille molemmille tekee TODELLA HYVÄÄ päästä pois arkisista oloista. Ja esikoinen nauttii reissaamisesta.



Lähtiessä käytiin terveyskeskuksessa imuttamassa vauvaa, ja räkää riitti. En voi käsittää, miten sillä tuota limaa riittää. Jos ei ole limaa, niin sitten on limakalvot niin turvoksissa, että hengittäminen on vaikeeta. Oon saanut sairaalasta sellaisen nenäFriidan tapaisen imun kotiin, mutta ei silläkään jaksa tolkuttomasti imeä. Onneksi on tuo ventoline, jolla saa pahimmassa ahdistuksessa röörit auki.



Kiitos maalylle ja jollekin toisellekin (en muista nimeä) kannustuksesta tässä imetysvaikeudessa. Yritän nyt niin, että saisin yösyötön " tehtyä" aina rinnalta ja muuten annan suosiolla pullosta. Äskenkin yritin tarjota rintaa ja hirveä raivoaminen. Pullosta meni hyvin maito alas. Luulen, että ei multa näistä tissipusseita tule juuri yhtään maitoa enää. Eilen illalla imetin, ja sen päälle tarjosin vielä pullosta maitoa ja poika joi 160 ml!! Ennätys. Tässä on hivenen toivonkipinää siitä, että koliikki olis väistymässä. Kop kop ja vielä kerran kop. Eilinen oli rauhallisempi päivä ja tänäänkään ei ole juurikaan huutoa ollut, ainakaan sellaista selkäkaarellahuutoa. Mutta tässähän on pitkä ilta aikaa aloittaa se huutaminen (en suinkaan ole pessimistinen :)



Ja tuli omaa ja vauvan napaa. Mitäs muutakaan. :)



Vantus ja vaavi reilut 2.5kk



ps. syyskeiju: minä en ole ainakaan pahoittanut mieltäni sinun tekstistä, ole huoleti :)

Täällä kaikki menee vallan mainiosti, vaikka päivät on tosiaan tolkuttoman samanlaisia. Mutta kyllä tuo pikkuherra niistä tekee TODELLA erikoisia ja unohtumattomia uusilla jutuillaan :)



Meidän poika ei viihdy hetkeäkään mahallaan, olen yrittänyt päivittäin mutta aina samantien alkaa kitinä ja käännän selälleen. Yleensä viihtyy 15-30min. jumppalelunsa alla, kunhan äiti tai isi on vieressä juttelemassa.



Te joilla on jo useampi lapsi tai joilla on muuten asiasta kokemusta, mistä tiedän onko vauvalla ripuli? Pojalla on ollut jo muutaman päivän todella löysää ja melkein kokonaan imeytyy vaippaan? Milloin ottaa yhteyttä lääkäriin jos kyseessä tosiaan ripuli? Nämä on näitä ensimmäisen vauvan onkelmia :)



En olisi kyllä ikinä uskonut, mutta minullakin on jo uuden vauvan kaipuu. Vaikka tuokin pikku ukkeli on vasta reilun 2kk, on tosiaan hellyyttävää nähdä kaupoissa tai telkussa vasta syntyneitä, kun ne on niin pieniä (ihan kuin poika ei olisi :). Minulla meni raskaus ja synnytys ilman mitään ongelmaa ja nautin olla raskaana ja saada hieman pyöreyttä muotoihin hyvällä omatunnolla :) Nyt kuitenkin pelottaa synnytys kun ajattelee että jos sen joskus vielä saa kokea. En oikein tiedä miksi, luultavasti pelottaa että jos kaikki ei menekkään niin hyvin kuin nyt meni. Hölmö minä, pohdin ehkä liian paljon tuota asiaa, koska ei vielä aikoihin ajankohtainen. Mieheni on sitä mieltä että muutamaan vuoteen meille ei tule toista koska olin aika vihainen hormoonihirviö raskausaikana sekä synnytyksen jälkeenkin vielä :( mies raukkaa.. On kyllä muistuttanut minua aina jos haikailen jo toista :)



Hauskaa ja toivottavasti lumista loppu viikkoa mamoille!!



Lume ja poika 2kk++

Yöt vaihtelevia... Onneksi mies on kultainen ja hoitanut osan syötöistä. mä olen saanut nukkua toisessa huoneessa ja näin saanut nukuttua kaikki univelat pois(ainakin suurimman osan)! Eli nukahtaminen sujuu taas enkä pyöri kahtatuntia sängyssä ihmetellen kun uni ei tule..=)



Nyt on vaavi alkanut heräilemaan jo päikkäreiltäkin! Jatkaa uniaan kun laitaa tutin suuhun.. Hampaitakin jo epäilin kun kuolaa tulee ja niitä sormiaan mielellään lykkäisi suuhun, mut en ainakaan mitään nähnyt kun suuhun kurkistelin!

Ehkä vaan oppii nyt uusia asioita ja siks nukkuu levottomammin!

On meinaan oppinut sellaisen et vaippaa vaihdettaessa ja muutenkin selällään maatessaan ponnistaa jaloilla maasta niin että pylly nousee!! Tekee tätä aivan innoissaan ja eilen jopa liikkui pienen matkan eteenpäin tällä tyylillä! Ja muutenkin nauraa ja hymyilee kuin pieni enkeli!



Vauvakuume vaivaa täälläkin aina silloin tällöin... Miehen kanssa ajateltiin että se 2 vuotta olis sellainen ihan hyvä ikäero! jos jaksetaan niin kauan odottaa! =)



Nyt lähden kaverin kanssa kahville! Eli eikun vaunut autoon ja menox!

-Alpukka ja " Pinsku" 10vko

Kiva lukea kaikkien kuulumisia. Olen itse sarjaa laiska kirjoittaja, mutta mielelläni olen lueskellut ja seuraillut täällä tätä vauva-arkea. Te olette ihanan positiivistä porukkaa!



Oma suloinen pojuni kasvaa hurjasti, eilen tuli 2 kk ikää täyteen. Pelkällä rintamaidolla syntymäpaino kohta tuplautunut ja pituutta tullut 9,5 cm! *äiti ylpeänä raportoi* No, on tässä imettäessä kulunut hetki jos toinenkin. Rankkaahan tämä on, mutta varsin palkitsevaa. Ja esikoisen imetysvaikeudet kokeneena osaan olla todella kiitollinen " helposta" vauvasta! :) Yöt meillä useimmiten sujuvat yhdellä varsinaisella syötöllä, illan tiheällä tankkauksella ja aikaisella aamusyötöllä, eli aika kohtuullista sanoisin.



Täällä Helsingissä on ollut ihan järkyttävä keli nyt pari päivää, hyvä ettei vaunut karanneet tuulen mukana! Mutta ulosmeno tekee kyllä hyvää, vaikka välillä laiskuus iskeekin. No, esikoisen hoitopäivinä tyttö on toki haettava päiväkodista, joten on ihan " pakko" vähän ulkoilla! Kai sitä sitten kahvin, suklaan ja D-vitamiinin voimalla jaksaa taas pitkän talven, huh.



Nyt pitäisi rykäistä viimein valmiiksi vauvakortit / nimijuhlien kiitoskortit. Kun tämä poju vaikka nukahtaisi pian... Kovasti jaksamista kaikille!!!

vaavi nukahti tuohon vielä masulleen, joten ajattelin käydä netissä piipahtamassa :-) täällä saa kyllä aikansa kulumaan kummasti; onneksi ei enää kauheasti ehdi surffailla.



Gerbera, minkälaista ihottumaa teillä oli, kun epäillään allergiaa?

Meidän pojalla on ollut nyt kuukauden poskissa (ja muuallakin naamassa) kuivaa punaista kutiavaa ihottumaa ja olen alkanut epäilemään josko olis jonkinlaista allergiaa. Kun masuvaivatkin ovat seuranneet meitä koko ajan; vaikkakin jo vähentyneet alkuajasta. Oliko muuten vihreä limainen kakka myös oire allergiasta?

Olenkin siis eilen aloittanut maidottoman ruokavalion. Toivottavasti helpottaa vaavin masuvaivat ja ihottuma. Yölläkin ei saa nukuttua kun kutittaa niin paljon nuo posket ja saa olla siis rasvaa lisäämässä koko ajan.



Mukava kuulla että monella muullakin masuvaivat helpompia. Ikää kun tulee lisää, niin varmasti vielä helpottaa enemmän. toivotaan niin :-)



Meidän poika viihtyy tissillä päivisin, jos ei nuku, melkeinpä tunnin välein. En tiedä mistä johtuu, mutta ainakin kasvaa kovaa vauhtia. Reisissä on mojovat michelinit :-) Onko muita tissillä viihtyviä joukossa?

Yölläkin heräilee 4-5 kertaa, joten välillä on aika väsy. onneksi yösyötöt menee jo nopeammin, niin pääsee nopeammin takaisin uneen. Monesti sitä huomaan nukahtaneen ennen poikaa..



Tänään on neuvola pitkästä aikaa. Saas nähdä kuinka paljon poika on kasvanut!



Mukavaa torstaita kaikille! Toivottavasti tänään myrsky pysyy poissa!



Abebe ja poika 10 vkoa