Lue keskustelun säännöt.
Ennustaja, selvännäkijä, joku pliis kertois miten selviän tästä ja mitä tulee tapahtumaan!
14.10.2012 |
Voi itku en kestä, ihan hajalla. Tuntuu vaan että räjähdän kun miten voi elämä mennä näin päin helvettiä. Jään siis ilmeisesti kohta yksin alle 10 viikkosen ja alle kolme vuotiaan kanssa.
Kommentit (31)
Kun tääkin tuntui "jossain"... Ja mä oon ateisti! En kyllä uskaltanut mennä tuolle sivulle...
Sä saatat olla merkittävässä tilanteessa elämässäsi juuri nyt, kun ajatus Jumalan rakkaudesta ja Kristuksesta tuntui "jossain" - vaikka ymmärrät olevasi ateisti.
Se, että joku rohkaisi sua luottamaan Jumalaan ja pyytämään häneltä apua, kosketti sisintäsi ilmeisesti jotenkin. Mä haluan rohkaista sua edelleen: Sulla on OIKEUS ottaa vakavasti ja seurata sitä tunnetta, joka kosketti sua jotenkin :) Valitsin nämä kaksi sivua juuri sitä ajatellen, mitä kuvailit kokeneesi; jonkun pienen aavistuksen tai kosketuksen. http://81.22.249.230/krsrukous/jeesus/
http://www.sinuntahtesi.com/rakkaus.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta Jumala ei nyt kuitenkaan taida olla minun vaihtoehto. Tai kaikki kyllä olis varmaan helpompaa kun pistäis kaikki aina sen piikkiin mutta en siis millään onnistu uskomaan siihen.
pistettäis kaikki Jumalan piikkiin. Ja vielä vähemmän uskossa on kyse siitä, että sun tai mun pitäis "onnistua uskomaan" Jumalaan. Nimittäin: et ehkä ole kuullut, mutta yksi kristillisen ajattelun isoimmista jutuista on, se että usko on LAHJA :) Sitä ei olekaan tarkoitus pinnistää itsestään omin voimin. Eli sikäli sun asenne on tosi realistinen.
Suhteessa Jumalaan rima on äärimmäisen matala, koska Hän on armollinen ja rakastaa mua ja sua: siksi pelkkä huokaus tai avunhuuto riittää. Voit sanoa Jumalalle, Kristukselle ääneen tai mielessäsi vaikka jotain tämäntapaista: "Jumala, Kristus tai mikä sun oletettu nimi lieneekään, mä olen ateisti ja en siis vaan pysty uskomaan Jumalaan. Mutta JOS sä sittenkin sattuisit olemaan todellinen, niin osoita se mulle jotenkin. Joku tällä keskustelupalstalla väitti, että Jumala olis todellinen ja jopa rakastaisi muakin! Jumala, jos tämä on totta, niin näytä se mulle."
Siis sun ei tarvitse pystyä uskomaan - riittää kun annat Jumalalle mahdollisuuden etkä sulje ovea!
Mutta Jumala ei nyt kuitenkaan taida olla minun vaihtoehto. Tai kaikki kyllä olis varmaan helpompaa kun pistäis kaikki aina sen piikkiin mutta en siis millään onnistu uskomaan siihen.
pistettäis kaikki Jumalan piikkiin. Ja vielä vähemmän uskossa on kyse siitä, että sun tai mun pitäis "onnistua uskomaan" Jumalaan. Nimittäin: et ehkä ole kuullut, mutta yksi kristillisen ajattelun isoimmista jutuista on, se että usko on LAHJA :) Sitä ei olekaan tarkoitus pinnistää itsestään omin voimin. Eli sikäli sun asenne on tosi realistinen.
Suhteessa Jumalaan rima on äärimmäisen matala, koska Hän on armollinen ja rakastaa mua ja sua: siksi pelkkä huokaus tai avunhuuto riittää. Voit sanoa Jumalalle, Kristukselle ääneen tai mielessäsi vaikka jotain tämäntapaista: "Jumala, Kristus tai mikä sun oletettu nimi lieneekään, mä olen ateisti ja en siis vaan pysty uskomaan Jumalaan. Mutta JOS sä sittenkin sattuisit olemaan todellinen, niin osoita se mulle jotenkin. Joku tällä keskustelupalstalla väitti, että Jumala olis todellinen ja jopa rakastaisi muakin! Jumala, jos tämä on totta, niin näytä se mulle."
Siis sun ei tarvitse pystyä uskomaan - riittää kun annat Jumalalle mahdollisuuden etkä sulje ovea!
Uskonnot on ihan jees, mut ethän tuputa. Ap, mikä sulla on hätänä? Eihän sua tai lapsia pahoinpidellä tai tehdä mitään sopimatonta? Jos mitäänkään sellaista niin heti pois sieltä, ei mitään keskusteluja! Kaikki muut ongelmat voivat odottaa huomiseen. Sulla on nyt niin suuret hormonimäärät pyörimässä sun kehossa, että varmasti asiat tuntuu tosi pahoilta. Onko sulla ketään kaveria/äitiä/sisarusta kenelle voisit puhua? Ketään keltä saisit tukea mutta myös rehellisen keskustelukumppanin, joka ei vain myöntelisi. Nuku nyt, väsyneenä asiat tuntuu oikeasti tosi paljon pahemmilta. Pyydä apua lasten kanssa jotta saat levättyä myös huomenna ja ensiviikolla, tärkeintä on saada sut siihen kuntoon et voit ajatella edes vähänkään realistisesti. Oikeasti, asioilla on tapana järjestyä! Iso halaus!
Elämäsi seuraavat 4,5v eivät tule olemaan helppoja.Miehesi on kylmä ja sinulla on todella vaikeaa hänen kanssaan.Saat esikoisestasi voimaa.Ihastut keväällä.Näen myös askartelutarvikkeita...en tiedä merkitseekö se sinulle mitään.Ja tasakattoisen rivitalon,jonka etupihalla seisot lumessa ja hymyilet.Voi olla hakuammuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennustaja, selvännäkijä, joku pliis kertois miten selviän tästä ja mitä tulee tapahtumaan!
varmasti olemassa. Ehdotan, että kun jaksat ja voit, niin käy Healing Roomissa (maksuton), jossa saat kokea inhimillisyyttä, lämpöä ja välittämistä, sekä mahdollisesti myös sanoja ja ajatuksia elämäsi suuntaa koskien: http://www.healingrooms.fi Voimia sulle, toivon todella, että asiasi ratkeavat parhain päin.
Ennen kuin avasin viestisi, kristallipalloni kertoi, että sinä itse teet tilanteelle jotain.
Ymmärrämme, että tämä on sinulle aluski järkytys.
Mutta mikä ei tapa, se vahvistaa. Kun olet nyt aikasi itkenyt, niin sitten vaan suunnistat kohti uusia seikkailuja.
Miksi olet jäämässä yksin? Se vaikuttaa aika ratkaisevasti niihin "poppakonsteihin", joita voimme hyväksesi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan jo käyty! Kaikki vika kun on kuitenkin miehen mielestä minussa joten keskustelut ei auta. Voi helvetti! Eikö täällä nyt joku osais jotain poppaskonsteja? Taikoja? Tai ihan mitä vaan!
Millaista poppakonstia sinä nyt odotat?
Sellaistako, että mies nyt hokkuspokkus, muuttuisi mörköstä unelmiesi prinssiksi?
Valitan, sellaista taikaa minulla ei ole hallussani.
Sen sijaan aion taikoa sinusta prinsessan. Ei tänään, tuskin huomennakaan, mutta muutamassa viikossa huomaat selvän muutoksen.
Se mies on itse huono, jos on ei ole hyvää vaimoa saanut. Muista tämä silloin, kun miehesi moittii sinua. Hyvällä miehellä on hyvä vaimo, huonolla huono. Eli mies on itse parhaan valinnut, minkä on saanut.
Sinustakin tulee paljon parempi sitten, kun pääset siitä miehestä eroon.
koska edelleen rakastan miestäni ja haluaisin että asiat olisivat paremmin. Hän vain ei näe enää asioita kuten ennen :( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi "päästä siitä eroon". Enkä halua ihastua keneenkään muuhun kuin omaan mieheeni! Haluan että kaikki ois paremmin! Haluan mun perheen takas!
Mutta Jumala ei nyt kuitenkaan taida olla minun vaihtoehto. Tai kaikki kyllä olis varmaan helpompaa kun pistäis kaikki aina sen piikkiin mutta en siis millään onnistu uskomaan siihen.