Miksi ihmeessä 3-henkinen perhe tarvitsisi tilaa 150 m2 tai yli?

edes me, 5-henkinen perhe ei tarvita läheskään tuota määrää :))

Valmistumisaikana meitä oli vielä 4 mutta vanhempi lapsi muutti kotoa jo muutama vuosi sitten. Avarat tilat on ihanat mutta toki nämä samat mahtuisi 150 neliöönkin. Tarkoitus oli alkaa rakentamaan pienempää mutta tästä tarjottiin niin huonosti että ajateltiin vielä jäädä tähän kunnes nuorimmainen muutta pois n 8 vuoden kuluttua. Mikäs tässä on ollessa, luksustilat meille....

ne on teidän rahoja ja teidän tarpeet, joten rakennatte juuri sellaisen kuin itse haluatte. Ehkä tuo "vähintään 150m2" juontaa juurensa siitä että se on nykyisin rakennettavien uusien omakotitalojen keskimääräinen huoneistoala.

Me olemme rakentaneet kaksi taloa, ja ekassa oli vähän alle 150m2 ja tässä toisella piirun verran yli. Meillä on 3 lasta ja nämä neliöt riittävät erinomaisesti, on jopa hulppeat tilat.

Useimmat naapuritaloista ovat pienempiä kuin meidän talomme, mutta ne isommat ovat sitten PALJON isompia. Naapureissakin on lapsia 2-3 ja kaikki mahtuvat asumaan oikein hyvin taloihinsa.

Ei niihin neliöihin tarvitse tuhlata, jos ei halua. Nykyään vain sisustulehdet pursuavat toinen toistaan avarampia ja isompia koteja, joten normaali-ihminen saa sen käsityksen että kaikki haluavat sellaisen, eikä "vaatimattomampaa" kannata missään nimessä rakentaa.

Ap:lle onnea projektiin, ja rohkeutta olla asiasta oma mieltään.

ja sijoittakaa se tontilla niin että taloa on helppo jatkaa. Voisi tehdä vaikka päätyyn katetun terassin johon saisi helposti saman katon alle kaksi huonetta tarvittaessa. Tai rakentakaa 1/2-kerroksinen talo siten että alakerta on tarvitsemanne kokoinen ja yläkerta jätetään rakentamatta. Kummassakaan ratkaisussa ei tule kovin paljon rakentamiskustannuksia lisää. Itse olemme samassa tilanteessa. Asumme kahdestaan 150 neliön yksikerroksisessa talossa ja mietimme juuri mahdollisuutta rakentaa 90 neliöinen "eläkepäivien" talo vaikka ikää on vielä alle 50-vuotta. Tarkoitus on rakentaa tuollainen puolitoistakerroksinen ja jättää yläkerta rakentamatta.

Kuulostaa jo valmiiksi tosi kodikkaalta kodilta, kun se ei ole liian iso!



Eli rohkeasti vaan pidätte oman päänne ja rakennatte sen kokoisen kodin kuin haluatte.



Sitä paitsi uskoisin pienten talojen jälleenmyyntiarvonkin olevan hyvä: senhän haluaa ostaa ehkä joku pariskunta tai jopa yksinäinen ihminen aikanaan. Tai joku perhe loma-asunnoksi, jos järvikin kerta näkyy :)



Tsemppiä talonne rakennukseen!

kolmelle ja tila riittää oikein mainiosti! Ahdistun liiasta tavarasta, joten meillä on vain tarpeellisia ja huolella valittuja tavaroita. En haluaisi lisää tilaa, johon minun olisi pakko haalia lisäroinaa, jota en edes oikeasti tarvitse.

Ja tosiaan, monet ihmiset "säälittelevät" meitä, kun kerron asuntomme neliöt! Minusta outoa!

Lisäneliöt maksaa oikeesti tosi vähän. En ymmärrä miksi siivoamiseen menee vähemmän aikaa, kun aika nopeasti sitä pintaa tulee siivottua.



Esim vrt 60 / 90 neliötä, jos on sama määrä huoneita, eipä eroa siivomisajassa juurikaan ole.



Lämmitys on maalämpö ja loppupeleissä on ihan sama paljonko tilaa on, 140 / 180 sama hinta.



Kotona on kivempi olla, jos on kunnolla tilaa.



Ja sitten kun lapsi tulee kotona käymään, saa mennä omaan huoneeseensa ja jos samaan aikaan tulee vieraita, ei tarvi kenenkään nukkua ahtaasti.

Minä en nimittäin usko loputtomaan talouskasvuun, vaan luulen, että pienemmät talot ovat tulevaisuudessa kysyttyjä. En myöskään pidä liiasta tilasta, mieluummin piha voi olla iso ja siella vaikka talousrakennuksia. Jos sopivasti suunnittelee, niin talon laajennus myöhemmin tarpeen vaatiessa voi tulla kysymykseen. Kukin tavallaan. En kuitenkaan näe tässä mitään kahjoa.

meille on ihan sama, kuinka isoja taloja kukin tekee ja paljonko tilaa itselleen haluaa.



Pointtini on siinä, että mua ihmetyttää muiden ihmisten kommentit/ihmettelyt/kahjoksi haukkumiset jne kun ME emme halua sitä tilaa niin paljoa kuin useimmat muut.



Eli siis mä olen sitä mieltä että kukin tyylillään, ei ole multa pois, jos joku tekee ison talon itselleen, mutta mä tässä ihmettelenkin juuri sitä, että miten se tuntuu olevan muilta pois, että me halutaan vähemmän tilaa?



Meille siis niin todellisessa elämässä (kuin täällä palstallakin, osasta vastauksistahan sen näkee) tyrkytetään koko ajan isomman talon rakentamista. Ei ole kuulemma fiksua tehdä pientä taloa (niin siis miksei? kun he ite eivät pärjää pienemmässä, niin kukaan muukaan ei voi pärjätä, niinkö?), ja sitten tyrkytetään juuri kaikenlaisia ohjeita että tehkää nyt kuitenkin niin ja niin monta huonetta tai laajennusmahdollisuudet jne.



Ihmettelen syytä tähän. Onko kyseessä tosiaan vilpittömästi meille hyvää tarkoittavat neuvot, pidetäänkö meitä jotenkin vajaaälyisinä, jotka "eivät tajua omaa parastaan", vai onko se jotenkin pelottavaa (?) että joku tekeekin valtavirrasta poikkeavan ratkaisun?



SE on tämän aloitukseni pointti. EI SE, että minä ihmettelisin, mihin te muut sitä tilaa tarvitte. tai siis ihmettelenhän mä itsekseni, mutta en mene kenellekään tilojaan tai tilantarpeitaan ääneen ihmettelemään, saati tyrkyttämään omia neuvojani. (Vai pitäisköhän alkaa tehdä niin? "ette te niin paljoa tilaa tarvi, karsikaa tavaraa niin mahdutte pienempään! paljon järkevämpää tehdä pienempi talo! Vähentäkää nyt ainakin yksi huone tai 40 neliötä!" ;D



ap

ja joita yrittää ihan hyvää hyvyyttään tyrkyttää muillekin.



On kuitenkin muistettava, että keskiverto-omakotiasukki asuu noin 35 neliötä/asukas,joten ette edes kovin suuresti poikkea pienen kotinne kanssa. Olen itse taas huomannut, että monet haluavat sen kompaktin kodin, josta löytyy keittiö-olohuone-ruokailutila-akseli, makuuhuoneita jokaiselle lapselle ja yhteinen vanhemmille, kodinhoitohuone, saunatilat ja usein kellarissa/ullakolla/autotallissa se askarteluhuone/harrastehuone. Keskivertoperheessä se siis on noin 140 m2 yhteensä.



Kun tarve poikkeaa tuosta - jotakin huonetta ei halutakaan tai halutaankin enemmän - saadaan "ystävällisiä" neuvoja ja ohjeita, mikä kannattaa.



Meillä ne neuvot ovat päinvastaiset. Emme mekään poikkea keskivertotalosta suuresti. Meitä on neljä ja meillä on 190 asuinneliötä ja päälle autotalli ja tekniset tilat. Loputtomiin olemme saaneet kuulla siivouksesta ja ison pihan haravoinnista/ruohonleikkuusta/lumenkolaamisesta. Sitten kun alan selittää tarvettamme - mies tarvitsee oman huoneen työhönsä liittyville harrastuksilleen (kasailee koneita yms.) ja oman työskentelytilan vapaa-ajan harrastuksilleen (hitsaa, rakentaa jne) - niin pyöritellään silmiä ja kehotetaan siirtämään mies ulkoruokintaan.



Me emme siis voisi elää eläkkeelläkään pienissä neliöissä. Mies tarvitsisi lämpimän autotallin rakennuspuuhilleen ja sen klassisen työhuoneen tietokonehommilleen. Minä tarvitsen oman työhuoneen, lisäksi tilavan kodinhoitohuoneen, jonne saisi ompelukoneen ja ompelutarvikkeet, langat ja puikot siististi, vaatehuoneen ja ihanan takkahuoneen saunatilojen yhteyteen, jossa voi vain saunan jälkeen istuskella takkatulen loimussa, kuunnella musiikkia ja keskustella henkeviä kynttilän valossa. Makuuhuoneen lisäksi tarvitsemme sen vierashuoneen tai ainakin lapsille omat huoneet, kun tulevat käymään (paitsi jos asuvat lähellä). Luultavasti siis ainakin yksi vierashuone. Näin äkkiseltään en usko, että mahtuisimme vaatimuksinemme mihinkään sataan neliöön.



MOni, joka ei tarvitse harrastuksiinsa huoneita eikä ylipäätään välitä tilasta, ei ymmärrä meidän vaatimuksiamme. Kun ei ymmärretä, sivalletaan energiankulutuksella ja sillä, että tuhlaamme kalliita luonnonvaroja ja vaikka mitä muuta. Jotkut ovat sitä mieltä, että meidän kannattaa lopettaa harrastaminen ja heittää ylimääräiset tavarat pois. Mitkä ylimääräiset? En koe kirjojani, joita tarvitsen työssäni, ylimääräiseksi, mies ei koe koneitaan ylimääräiseksi, ompelukone, ei ylimääräinen. Vierashuoneesta voitaisiin tietysti säästää, mutta kyllä me haluamme majoittaa lapsiamme tai ainakin sitten lastenlapsiamme kotiimme eikä heidän todellakaan tarvitse nukkua olohuoneen lattialla tai keittiössä. Ainoa ylimääräinen on tuo takkahuone, mutta senkin voisi tietysti sisustaa myös vierashuoneeksi. Ehkä siis tarvitsemmekin vain 5h+keittiö+khh+saunaosasto.

Meillä on 110 neliöö ja välillä tuntuu, että olen hulluuden partaalla tuon siivoomisen kanssa. Tähän muutettiin 30 neliöö pienemmästä ja sen huushollin pystyin pitämään hienosti kunnossa, nyt taas...

ettei kaappien ovia uskalla aukoa, ja imurointikin on hankalaa. Ahdistaa kokoajan tilan vähyys. Olen monta kertaa elämässäni myynyt/heittänyt kaiken, astioita myöden pois, mut taas on tavaraa niin, että järkeen ottaa. Olen 40 vuotias.

ostelet sitä tavaraa koko ajan? Ei se sinne itse tule

ei mitään ahdistavia 10m2 koppeja.

Riittävästi säilytystilaa, erillinen ruokailutila..olohuone ja tv-huone erikseen.Helposti siitä tulee. Minua ahdistaa pikkukopit ihan suunnattomasti.

Tarkoitukseni ei ole elää samassa talossa hautaan asti. Kerätään kamat ja muutetaan kerrostaloon kun on aika.

Ja ollaan nelihenkinen perhe. 3 makuuhuonetta, olohuone ja keittö ylhäällä, alhaalla pesutilat, miehen toimisto, vierashuone, takkahuone ja askarteluhuone/kuntosali. Meillä käy paljon kauempaa vieraita, joten mukavaa kun on huone jossa saavat nukkua rauhassa. Ja teinikäiset vieraat saavat pelata tai katsoa elokuvia:)

Ennen asuttiin kolmiossa ja kyllä nyt on ihanaa kun on tilaa olla ja elää, itsekin saan omaa aikaa ja rauhaa, kun mies touhuilee alakerrassa lasten kanssa jne.

kolmestaan vanhempieni kanssa koko lapsuuden ja nuoruuden paritalossa joka oli 3-kerroksinen 99m2 :)

ja voin sanoa, että tilaa riitti ihan sopivasti meille, itse olin jopa 12-vuotiaana onnellinen ja tietysti siinä iässä tavallaan ylpeä kun sain 32m2 huoneen vessoineen kokonaan itselleni (yläkerta).



MUTTA, me kuuluimme keskiluokkaan, olihan sitä sitten kaikki koulun parhaimmisto ja suosituimmat tyypit sellasisilla alueilla johon oli VASTA rakennettu taloja, lasiseiniä ja kaikkea, kateellinen silloin olin niille, mutta nykyään osaan kyllä arvostaa sitä miten paljon kuitenkin ainoana lapsena sain. Ei tuo paritalon puolikas remppojen ja pihojen jälkeenkään ole tänäpäivänä kuin ehkä mm... 120t hintainen... kyseinen löytyy keski-suomesta..



mutta en ehkä lähtisi rakennuttamaan uutta taloa, ei siinä jos on varaa.... jokainen tamplaa tyylillään.

ja 5 henkeä. Paljon vanhaa hukkatilaa =) On tupaa, ruokasalia, olohuonetta, 2 isoa eteistä, iso aula, 6 makuuhuonetta.

Olis aika kolhoa asua tässä joskus miehen knassa kahdestaan.

-Jos AP tekee loppuelämän taloa, ei tilaa tarvita ylenmäärin. Jokainen tietää paljonko ITSE tarvitsee tilaa.



-Jälleenmyyntiä ei tarvitse ajatella, jos ei aio pois muuttaa. Ja pienempikin asunto menee kaupaksi (toki myyntiaika voi olla pidempi) koska moni pieni perhe/lapseton pari myös kaipaa asuntoa itselleen.



-Riippuu ihmisistä paljonko tilaa tarvitsee, jos esim. perheessä toinen tekee etätöitä ja toinen on ammatiltaan muusikko, menee jo pari huonetta siihen että on kotitoimisto ja ns. soittohuone asunnossa.



-Moni kerää tavaraa, jos vähempi riittää niin ei neliöitä paljon tarvita. Jos perheessä jokaisella välinerikas harrastus (esim. jääkiekko) voi noihin mennä paljon tilaa vert. jumppatrikoot jotka eivät tilaa vie käytännössä yhtään.



-Nykyään myös tilaa menee vähemmän esim. olohuoneessa, koska tv. stereot,tablet esim. eivät tilaa juuri vie koska ovat pienikokoisia vert. aiemmin kuvaputki tv, isot entisajan musiikkivehkeet ja pöytäkoneet.

no jos ei ole rahasta kiinni, niin eikö olisi kiva, että lapsella voisi olla jatkossakin 'oma huone' teillä, ja erillinen huone työhuoneena. Niin ja ne mahdolliset lapsenlapset - tälla kai joku tarkoitti, että ettekö halua varata heille mitään tilaa? Jos vaikka joskus haluaisivat yökylään? Mutta ilmeisesti olet niin päätöksesi tehnyt, ja sama se mulle tietenkin on.



Me asumme kerrostalossa aika ahtaasti, mutta silti on ihanaa, että meillä on yksi ylimääräinen pikkuhuone vieras-/työ-/pyykinlajittelu-/sekalaisen tavaran säilömis -huoneena. Erikoispientä omakotitaloa on ihan totta vaikea myydä. Ja kyllä sille 3:lle makuuhuoneelle kuiteskin on käyttöä.

ja asunto myydään joskus esim. 20-30 vuoden kuluttua, niin tuossa ajassa ehtii tapahtua vaikka mitä.



Asuntojen kysyntä saattaa muuttua, esim. vallalla ollut tapa rakentaa korkeaa huonetilaa esim. olohuoneeseen on jo väistymässä koska siinä usein on ongelmia (lämpö karkaa ylös, kaikuu, hankala huoltaa korkeaa tilaa esim. lamppujen vaihdot, siivous jne.) jotka toki ovat ratkaistavissa (lämmitysmuodon valinta, vinssit lampuille, kaikuvuutta estävät levyt jne.) mutta moni kokee kuitenkin "hankalana". Kun mahdollinen taantuma +energian hinnannousu iskee, niin asunnon KUUTIOT ovat se millä merkitystä, mitä vähemmän sitä parempi.



Lisäksi jos ajatellaan jälleenmyyntiarvoa, niin puolet isompaan asuntoon menee enemmän rahaa esim. 25 vuoden aikana suhteessa pienempi asunto. Miksi lämmittää ns. tyhjiä huoneita joita ei käytetä? Jos pieni asunto ja vielä puut omilta mailta, niin yhdellä hyvällä takalla melkein hoitaa koko asunnon lämmityksen. Jos iso asunto, menee lämmitysenergiaan enemmän rahaa koska se yksi takka ei riitä lämmittämään kun osan asuntoa.

Ja päälle myös remontit, esim. talon maalaus, mahdollinen katon uusiminen/korjaus jne. omakotitaloon kun kaikenlaista yleensä tulee JOS siinä vuosikymmeniä asutaan.



Jos ap esim. n. 40-v nyt, saattaa kodissa asua 40 vuotta, eli aika paljon sitä lisäkustannuksia em. kertyy asumisen aikana enemmän isossa asunnossa mitä pienessä =kattaako nuo sitten sen MAHDOLLISEN eron aikanaan suhteessa myyntivoittoon tm.

ja neliöitä alle 120. Hyvin mahdumme. Ehkä yksi makuuhuone lisää olisi tarpeen kun lapset kasvavat, mutta tällä mennään.



Rakentakaa juuri sellainen talo kuin tarvitsette. Paitsi jos lapsenlapsia ei ole vielä, mutta mahdollisesti tulee, niin heitä voisi hiukan ajatella suunnitteluvaiheessa (esim. vierashuone/työhuone jonnekin syrjemmälle omaan rauhaan, tai leikkitilaa johonkin kohti taloa).