Koska kertoisin junttiäidilleni, että olen lääkäri?

Haha Tää on hyvä!



Tein ne kamalat virheet elämässäni (toisin kuin kaikki odotukset ja velvollisuudet täyttänyt veljeni) että muutin omilleni 16-vuotiaana eri sukupuolta olevan ihmisen kanssa ilman avioliittoa, sekä jätin lukion kesken kun pääsin havittelemalleni alalle oppisopimukseen.



Noiden erheiden jälkeen minusta ei ole mihinkään. Vaikka opiskelin sitten maisteriksi tällä haluamallani alalla, työllistyin hienosti paraatipallille hyvään firmaan, olen loistava ja menestyvä, perheellinen ja kaikkea, jaksaa äitini silti jouluisin voivotella koko suvulle että kun ei se edes ole kirjoittanut ylioppilaaksi, että mitä siitäkin tulee, lapset on hankittu ilman siunausta. Ei sentään puhu minulle suoraan, vain vain minun kuulleni jottei jää epäselväksi tämä tuomioni.

että tuo kyllä voisi olla totta, vaikka minustakin tämä aloitus vähän epäilyttää. No mutta, on tässä maassa iäkkäämpiä vanhempia, joiden pääasiallinen tehtävä on ollut lytätä jälkikasvuaan, ketkä enemmän, ketkä vähemmän, ketkä hienovaraisemmin, ketkä tosi suoraan. Ne viimeisimmän sodan jälkeen syntyneiden omat auttamattoman käsittelemättömät traumat nähkääs.

Insinöörikouluun kun ei ole päätä?! :D:D

Taitaa mennä kyllä aivan päinvastoin! :D

Epäilen siis juttuasi. Kannattaisi varmaan hankkiutua terapiaan jotta voisit päästää irti katkeruudesta ja katsoa valoisin mielin tulevaisuuteen. Terapiaan mennäkseen ei tarvitse olla hullu vaan päin vastoin, se on fiksu tapa kehittää omaa elämää ja tyytyväisyyttä.



Jos tarinasi on vastoin olettamuksia totta niin suosittelen edelleen terapiaa ja olen pahoillani äitisi käytöksestä. Häntä et voi muuttaa. Keskity omaan elämääsi ja kaikkeen hyvään mitä sinulla on.

lääkäri ei kutsu itseään lekuriksi , eikä sano et tutkinto...

T. Lääkäri

Mitäs ne sitten sanoo?Lääkäri ei varmaan sano myöskään "et",vaan "että"??

Terveisin:ruotsinkielellä opiskellut suomalainen,joka ei osaa suomen kielioppia.

Mulla on myös huonot välit omaan äitiini. Kun on vuosikaudet kuunnellut sitä vähättelyä ja lyttäystä, ei voisi vähempää kiinnostaa koko akka. Sitten tämä kehtaa vielä ihmetellä, miksi en soittele hänelle tms. No miksiköhän...

jos olisit lääkäri, et kutsuisi itseäsi lekuriksi.

Provoo..

en minäkään todella usko lääkäriksi , ei ole kielenkäyttö kovinkaan sivistynyttä

jos olisit lääkäri, et kutsuisi itseäsi lekuriksi.

Provoo..

en minäkään todella usko lääkäriksi , ei ole kielenkäyttö kovinkaan sivistynyttä

Nää tekstit vois olla jonkun herranpelkoisen mummelin kirjottamia! Ihan niinkun lääkärit olis jotain yli-ihmisiä, jotka puhuu aina kirjakieltä ja ovat huippumonipuolisesti sivistyneitä. Oikein Ylemmän Tason Parempia Ihmisiä. Naurattaa :D t:Opettaja

Voitte arvata kommentin perusteella mun ammattia!

Tuntemani lääkärit ei ikinä kirjoittais tällaista tekstiä.

Tuntuu, että täällä on provoja, ne on juuri nämä lekurin epäilijät.

t. yks lekuri

Itse opiskelin aikoinaan teknillisessä korkeakoulussa rakennnuspuolella. Nykyään töissä suuressa firmassa. Perhe ei ikinä ole edes kysynyt mitä teen siellä. Opiskeluaikana kukaan ei kysynyt myöskään mitään. Valmistujaisiin kävelin yksin.



Toissakesänä vanhemmt laajensi maalaistalonsa autotallia ja uusi katon. Talkootyönä. Selvisi että siihen tarvitaankin "joku lupalappu", ja soittivat mulle että tarvitsevat jonkun katsomaan kattorakenteet, vaikka osaavatkin itse rakentaa. Ja voisinko minä tehdä sen, riittääkö mun pätevyys siihen. !!! En tiennyt mitä sanoa. Silloin toimistolla suunnitteltiin monikymmenkerroksista toimistotaloa itänaapuriin, mutta tuskin osaan sen vajamaisen autotalin kattoa suunnitella.



Ei ne ihmiset muutu ei..

Mieheni on ensinnäkin opiskellut täysin väärän ammatin kun on IT-alalla. Olisi pitänyt olla lääkäri tai lakimies. Ei kuulemma oo vanhaa sivistystä niin ei ole niin tärkeetä tuo homma. Onneksi on hieman tuota höpinää lopettanut kun vähän alkoi miestä käymään sääliksi kun sai huippupaperit ja huipputyön ja äiteensä vaan valittaa.



Mutta siis mun työhän ei ole mitään työtä lainkaan anopin mielestä. Olen logistiikka-alalla henkilöstö vastaavana, ja koska mulla ei ole mitään tutkintoa (AMK kesken) niin ei ole mitään ihmisen hommaa tuo mun työ. Aina jaksaa kysellä, että miten mun selkä kestää laatikoiden heittelyä ja sitä fyysistä hommaa. Ja joka kerta selitän, että en tee mitään fyysistä (joskus kyllä ihan omasta mielenkiinnosta käyn tekemässä jotain) ja että mun työ on toimistossa istumista ja suunnittelen juttuja yms. Tähän on aina vastaus, että eikö sellaisiin hommiin tarvita KORKEAkoulututkinto. Huh huh.

Niin vähän vanhemmat välittää, että eivät tiedä edes mitä lapsi opiskelee/tekee työkseen.



AP:n tapauksessa en kertoisi. Jos pelkona on, että joudut äitisi henkilääkäriksi :-) Jos tämän voit välttää, niin sitten voisit kertoa vaikka tädille, äidin ystävälle tms. joka sitten voisi viedä ilo viestin äidillesi. Voisiko asenne muuttua, kun joku ulkopuolinen 'hehkuttaisi' saavutustasi? Tod. näköisesti ei :-(

Juuri soitin isälleni, jotta hän uusisi reseptini. Puhelu kesti noin 5 minuuttia. Sen aikana kuulin sanat perhana, perkele, vinosilmä, lekuri (Kun sanoi, että minun kannattaisi mennä tarkastuttamaan tietyt arvot lekurilla). Isäni ei myöskään puhunut kieliopillisesti oikein, kuten ei kirjoita myöskään täydellistä tekstiä.

Sukulais- ja tuttavapiirini on täynnä erisorttisia lääkäreitä. Ihan tavallisia ihmisiä ovat. Jotkut vääntelevät omaa ammattinimikettään esim. eräs psykiatriystäväni kertoo joskus olevansa päänkorjaaja, jos häneltä kysyy, että mitä tekee työkseen.

jos olisit lääkäri, et kutsuisi itseäsi lekuriksi.

Provoo..

en minäkään todella usko lääkäriksi , ei ole kielenkäyttö kovinkaan sivistynyttä

Nää tekstit vois olla jonkun herranpelkoisen mummelin kirjottamia! Ihan niinkun lääkärit olis jotain yli-ihmisiä, jotka puhuu aina kirjakieltä ja ovat huippumonipuolisesti sivistyneitä. Oikein Ylemmän Tason Parempia Ihmisiä. Naurattaa :D t:Opettaja

ketjussa, niin en pitäisi mitään yhteyttä vanhempiin/äitiin/isään. Ihan vittuillessani voisin herätellä tuttavuutta vanhempien naapuriin/tai muuhun tuttuun josko menisi tiedot perille.

ja sopisit tapaamisesta. Tapaamisen aikana pyydät jotakuta tuttavaasi soittamaan/miestäsi pyytämään, että uusisit/kirjoittaisit reseptin. Soitat sitten miehellesi lähimpään apteekkiin reseptin vaikka perusvoiteesta yms harmittomasta. Tai uusit sen reseptin paperireseptiin.



Toki voit myös pyytää ysäviäsi soittamaan ja kysymään "neuvoa" jossakin hankalammassa sairausasiassa. Selostat sitten ammattitervein ja vastaavin. Muistat sanoa kuuluvaan ääneen, että tässä tietyssä asiassa olet huomannut, että monellakaan lääkärillä ei ole kokemusta aiheesta ja pyydät ystävääsi soittamaan, jos tulee törmää muiden lääkärien tietämättömyyteen. Reseptin kirjoitus on tietenkin parempi, koska vain lääkäreillä on tuo reseptinkirjoitusoikeus.

Kenenkään ei tarvitse kertoa mitään, mutta on todella suuri paukku, varsinkin jos olisi paljon sukulaisia läsnä.

ja sopisit tapaamisesta. Tapaamisen aikana pyydät jotakuta tuttavaasi soittamaan/miestäsi pyytämään, että uusisit/kirjoittaisit reseptin. Soitat sitten miehellesi lähimpään apteekkiin reseptin vaikka perusvoiteesta yms harmittomasta. Tai uusit sen reseptin paperireseptiin.

Toki voit myös pyytää ysäviäsi soittamaan ja kysymään "neuvoa" jossakin hankalammassa sairausasiassa. Selostat sitten ammattitervein ja vastaavin. Muistat sanoa kuuluvaan ääneen, että tässä tietyssä asiassa olet huomannut, että monellakaan lääkärillä ei ole kokemusta aiheesta ja pyydät ystävääsi soittamaan, jos tulee törmää muiden lääkärien tietämättömyyteen. Reseptin kirjoitus on tietenkin parempi, koska vain lääkäreillä on tuo reseptinkirjoitusoikeus.

p2cIOZ ssrzkjjuoord, [url=http://ckawxddikkaz.com/]ckawxddikkaz[/url], [link=http://hpodwlkymwzm.com/]hpodwlkymwzm[/link], http://esbntgwcjepk.com/