Niin yksinäinen että sattuu

Jossain kerrostaloalueella voisi lapsesikin tulevaisuudessa löytää leikkikavereita paremmin. Ja sinä hiekkalaatikon reunalta. Itsekin masentuisin korvessa.

Mitä voit menettää jos ei nytkään elämässäsi ole mitään?

Missä perhe ja sukulaiset?

Voisiko sinulla olla synnytyksen jälkeinen masennus? Oletko hakenut apua? Mistä tykkäät ja mitä haluaisit harrastaa? Minkälaisista asioista olet kiinnostunut?

En oikeastaan jaksa tai halua puhua tästä asiasta mitään..



Halusin vain "sanoa sen ääneen" eli katsoa miltä se näyttää kun sen sanoo julkisesti. Miltä se tuntuu, kun se on muuallakin kuin ajatuksissani.



Aika surulliseltahan tuo näyttää luettuna. Mutta ei siitä sen enempää. Kiitos teille.



Ap

Minäkin suosittelisin muuttoa. Voisi tehdä todella hyvää. En millään usko, että ainakaan huonompaa olisi tiedossa.



ps. korvessa ahdistuisin minäkin.

Ei tuo musta kuulosta mitenkään ihmeelliseltä, että ihan hyvä varmaan vaan kun sanoit sen ääneen. Suomessa on "muutama" muukin ihan samassa tilanteessa, että eipä tuossa mitään erityisen säälittävää ole. Jos on korvessa, on aika helposti yksin.



Jos et jaksa puhua, et jaksa, mutta olen aika varma että käytännön asiat voisi järjestää niin että sulla olisi enemmän ihmiskontakteja. Mitä se vaatisi?

Miten sulla voi olla vauva jos et ole puhunut kellekään vai kaaduitko vahingossa haarat levällään jonkun vieraan miehen pippeliä päin,alasti tietenkin?

Etkö ole puhunut kaupan kassojen kanssa?

katsoo silmiin ja hymyilee, kun kulkee lapsen kanssa. Heille ainakin voisit sanoa päiväät.

kannattaisin muuttoa paikkakunnalle joka tarjoaisi esim kerhoja pikkuvauvoille, uintiakin voi alkaa harrastaa 5 kg painavan vauvan kanssa. nyt ota itseäsi niskasta kiinni, pääset kyllä ylös tästä!