Lähestyin yhtä miestä, taisin saada pakit. Nyt nolottaa oma innokkuus

Ei se ole niin vakavaa, jos sait pakit. Minusta on arvostettavaa, jos naisetkin uskaltavat lähestyä miehiä, eivätkä ajattele vanhainaikaisesti, että miehet tekevät aloitteet.



Mene peilin eteen ja naura itsellesi! Kun menet töihin, sanot pilke silmäkulmassan itsellesi, että "pokkana vain!". Jos nyt edes sait pakit.



Ps. Itse en ole edes laskenut, monetko pakit olen elämäni aikana saanut. :D Elämä jatkuu!

Ei tuossa mitään erityisen noloa minusta tapahtunut.

Nenä pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä ;)

Yleensä mies haluaa tehdä aloitteen...

Ehkä joo joskus 1800-luvulla...

Yleensä mies haluaa tehdä aloitteen...

Ehkä joo joskus 1800-luvulla...

Mielenkiinto lopahtaa jos nainen liian innokas

Yleensä mies haluaa tehdä aloitteen...

Ehkä joo joskus 1800-luvulla...

Mielenkiinto lopahtaa jos nainen liian innokas

möllejä asuu? Olen ihan eri mieltä asiasta, omien ja kavereideni kokemusten perusteella.

viikon verran viestiteltiin, mies vastaili nopeasti ja oli ihan mukana. ei kuitenkaan ehdottanut mitään tapaamista.



sitten alkoi kirjoitaa stressistä ja kiireestä, jotenkin itsesääliseen tyyliin.



viimeksi olisi ollut mun vuoro vastata mutta en ole tehnyt niin, koska viestien sävy muutyui niin oudoksi. koen että antoi mulle pakit.



ja siis nolottaa. tiedän että pitää olla muina naisina ja tervehtiä kuin mitään ei olisi tapahtunut mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Yleensä mies haluaa tehdä aloitteen...

Ehkä joo joskus 1800-luvulla...

Mielenkiinto lopahtaa jos nainen liian innokas

Ei se nyt LIIAN innokasta ole, jos nainen lähestyy viestillä miestä. Mä näen liian innokkuuden vähän toisenlaisena, mutta tuo ei vielä sitä ole.

mietin itsekin tuota että ehkä annoin liian innokkaan kuvan ja mies olisi haöunnut metsästää itse. en ole lähestynyt ketään aiemmin noin ja tämä taitss jäädä myös viimeiseksi kerraksi.

Mieshän oli alkuun mukana, sitäpaitsi paljonko kaduttaisi jos et olisi edes yrittänyt? Ellei veikkaa ei voi voittaa.



Tuollainen metsästäjä-teoria on vain karkea yleistys, ei se niin mene oikeassa elämässä. Ei paatuneinkaan luolamies kauaa pyöri sellaisen "saaliin" kanssa, joka ei kaadu. Aloitteellinen ja ihailuaan ilmaiseva nainen pikemminkin hivelee miehen itsetuntoa, oli itse kiinnostunut tai ei!

Kuvitteles, kuinka paljon miehet saa pakkeja elämänsä aikana! Tuo oli hienoa, että nainen teki aloitteen. Ottakaa muutkin mallia.



t:Mies

jos ei veikkaa, ei voi voittaa. :) Kuvittele, että mies on varmasti tosi otettu, että sinä otit häneen yhteyttä. Ties vaikka sen itsetunto ois saanut tästä oikein kunnon buustauksen pitkäksi ajaksi.



Minä olen aina tehnyt rohkeasti aloitteita, ja ainoa mikä kaduttaa on se, etten tehnyt niitä vieläkin rohkeammin. Mitäpä tuosta jos saa pakit, se kuuluu elämään. Minun kokemukseni mukaan miehet kuitenkin yrittää antaa ne pakit hienovaraisesti, eivät siis mitenkään halua loukata. Aivan kuten sinunkin kohdallasi, mies mieluummin halusi sinun antaa ymmärtää ettei ole oikein kinnostunut, eikä halunnut pahoittaa mieltäsi turhaan.

no mitä teen kun mies tulee seuraavan kerran vastaan? sanonko jotain vai odotanko miehen reaktiota?



mun tunteet ei ole mmärrettävästi kadonneet mihinkään ja pettymystä ja noloutta on vaikea peittää.



sekin vielä että mies oli eka innolla mukana ja sitten varmaan kirjoitin jotain tyhmää ja innostus kaatui.



hyvä jos on saanut itsetunnolle kohotusta luitenkin, ei ole mikään ikävä tyyppi joten ansaitsee sen.

vaan reippaasti tervehdit ja jatkat matkaa jos ei ole pakko jäädä juttelemaan.



Totta kai se on aina ikävä paikka saada pakit. Itket nyt itkusi, mutta nolo sun ei tarvitse olla. Ei ole noloa osoittaa kiinnostusta toiseen ihmiseen, vaan normaalia. Et sinä ole mitenkään häpäissyt itseäsi, vaan ollut rohkea.



Vastaisuudessa annan sen neuvon, että sopikaa mahdollisimman nopeasti terffit jonnekin jossa tapaatte livenä. Se kun kuitenkin on se päämäärä johon pyritään. Siinä saa sitten pakit ihan naamatusten, eikä sekään herkkua ole, mutta säästyypähän siltä löysässä hirressä roikkumisesta.

lopulta tein aloitteen. Pakit tuli. Tyyppi oli sellainen jota näin monta kertaa viikossa yhteisen harrastuksen puitteissa. Seuraavan kerran kun nähtiin olin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja niin oli mieskin. Flirttikin jatkui entiseen malliin paitsi nyt tiesin missä mentiin :) Mieskin oli varmaan aika imarreltu kiinnostuksestani vaikkei asiaa ikinä mainittu.

Mä olin ihastunu samassa kerroksessa työskentelevään jannuun,juteltiin aina kahvihuoneessa ja muutenkin kun nähtiin (meillä yhteisiä ystäviä, törmättiin vapaallakin). Musta hän flirttaili, joten kerran parin siiderin jälkeen baarissa koitin pussata. Mies älähti jotain ÄLÄ HERRANJUMALA tms. Arvaa nolottiko mennä töihin? :D Sulla ei oo mitään hätää.

olette ihania kun kannustatte. teen tästä selvästi itselle liian suuren numeron. nyt on anakin testattu olisiko mahadollisuuksia ja se siitä sitten.



olen itsekin torjunut kohteliaasti lähestymisiä enkä ole ajatellut huonoa niistä miehistä, päinvastoin juuri ollut immarreltu kiinnostuksesta.



ainakin se mies vähän flirttaili mun kanssa, ennen viestittelyä paljonkin, joten en sen mielestä nyt ihan kauhea voinut olla.

annat mennä vain entiseen mallin. Kun näet hänet, tervehdit vain iloisesti. Vedät vain ihan täysillä, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ei sun tarvii pyydellä anteeksi. Jos on tilanne, että pitää puhua, niin sitten puhelet, työasioita tai jotain yleisiä kuulumisia.

tehdään joka kerran pikkujoulujen jälkeen. Ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut vaikka pikkujouluissa on annettu ymmärtää ja ehkä muutakin. :) Jutellaan niitä näitä, ei muistella menneitä.

siis mitä niissä miehen viesteissä oikein luki? Vetosiko hän siis kiireeseen ja stressiin, kun ei enää vastaillut sinun viesteihisi, ja antoi siis suoraan ymmärtää että ei ole aikaa mihinkään viestittelyyn saati tapailuun?

Vai avautuiko mies muuten vaan sinulle huolistaan?