ääähh.. annoin vahingossa lapsille 20 mikrog. d-vitamiinia..
annoin vahingossa omasta purkista tabletin, yleensä lapset saavat 7,5 mikrog. vahvuisen.
ei kai siitä voi seurata mitään? lapset 1- ja 3-vuotiaat.
Kommentit (14)
annokset ovat alakanttiin. Se 20 mikrogrammaa on myös aika pieni annos eli ei todellakaan mitään hätää. Suomen d-vitamiini ohjeistuksia tullaan nostamaan.
saa 30 mikrogrammaa. Lääkärin suositus
devitolin pakkausselosteessa kehotetaan ottamaan nopeasti yhteyttä lääkäriin mikä oli ottaa tuotetta "enemmän kuin pitäisi". en nyt tarkkaan muista mitä siinä vielä sanottiin, mutta hirveitä kauhukuvia luotiin d-vitamiinin yliannostuksesta. ja se yliannostus raja oli just joku 20 mikrogrammaa.. :)
Jätät sitten väliin vaikka seuraavan annoksen jos huolettaa. Mutta sekään ei ole tarpeen oikeasti.
Terveisin farmaseutti
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030
J Clin Endocrinol Metab
in press
High-dose vitamin D intervention in infants - Effects on vitamin D status, calcium homeostasis, and bone strength
1Elisa Holmlund-Suila, 1Heli Viljakainen, 2Timo Hytinantti, 3Christel Lamberg-Allardt, 1Sture Andersson, 1,4Outi Mäkitie
J Clin Endocrinol Metab, julkaistu verkossa 29.8.
Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.
Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.
Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.
D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.
Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.
Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.
1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030
Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
http://www.katsomo.fi/?progId=140659
Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
http://honkanen.wordpress.com/2012/10/04/d-vitamiini-ihmelaaketta-purki…
D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua
http://hevoskuuri.fi/terveys-ja-ravinto/444-d-vitamiinilisaen-kaeyttoe-…
jestas sentään, jotain arkijärkeä peliin. Ei tosiaan haittaa, sitten ehkä kannattaisi miettiä jos noin olisi tapahtunut joka päivä vaikka vuoden ajan..
mitä haittaa?
Mä annan päivittäin ton 20 lapsilleni, olen antanut jo monta vuotta
lääketieteen piirissä on tahoja jotka jopa kymmenkertaistaisivat suositellut määrät. Eli aika turvallisesti voi tollasen ylimäärän ottaa. Mitä pienempi lapsi sitä suurempi riski on yliannoksen aiheuttamille haitoille, mutta silloin pitäis syödä koko purkki. Ei muutama mikrogramma ylimääräistä.
Vaikuttaa kalsiumaineenvaihduntaan joten jos haluaa pelata varman päälle niin seur vuorokauden vähemmän maitotuotteita.
Kalsiumrajoituksella hoidetaan D-vitamiinin yliannostusta.
Luultavasti normisuomalaislapsella on tuon verran vajetta luonnostaan pimeään vuodenaikaan.
So no hätä!
Meillä 1-vuotias syö 25ug per pvä ja isommat lapset n. 40ug per pvä
Meillä lapset (5 ja 7 vee) syö lähes vuoden ympäri 20 ug/pvä, talvella usein tuplasti.
Vastaus jokapäiväisiin D-avauksiin.
..kun jätät seuraavan annoksen antamatta
10 saa ottaa päivässä