Hyöty-ystävä

Onko täällä muita, jotka tuntevat itsensä hyöty-ystäviksi?



Minulla ja miehelläni on jo vuosia ollut ystäväpariskunta, jonka kanssa ollaan käyty leffassa, istuttu iltaa, lomailtu ja ties mitä. Kaikki muuttui, kun he saivat lapsen ja pyysivät meidät kummeiksi. Nykyään kaikki yhteydenotot käsittelevät aihetta "voisitteko tulla lapsenvahdiksi silloin ja silloin kun meillä olisi sitä ja tätä". Jos itse satun soittelemaan, aina nousee esiin jokin uusi lapsenvahtitarve.



Kuinka usein teistä olisi kohtuullista ruinata lapsenvahtipalveluita? Meille näitä kyselyitä tulee keskimäärin 3-4 kuukaudessa, vahtimisaika on aina joku 6-10 tuntia ja maksamisesta ei ole koskaan ollut mitään puhetta. Yleensä olemme järjestelleet omia menojamme uusiksi ja ottaneet lasta hoitoon, mutta joskus kieltämättä ketuttaa, kun meillä olisi viikonloppuisin muutakin tekemistä. Me mieheni kanssa olemme työssäkäyviä ihmisiä harrastuksinemme ja yhteinen aika on arkisin aika vähissä. Jos kieltäydymme omiin menoihimme vedoten, yritetään vielä vängätä, että emmekö nyt kuitenkin voisi muuttaa ohjelmaamme ja sitten loukkaannutaan, jos ei käy. Kummilapsellamme on myös isovanhemmat, mutta he eivät jostain syystä kelpaa lapsenvahdeiksi.



Itseäni surettaa, miten entinen ystävyyssuhde on muuttunut täysin. Emme enää käy missään yhdessä ja kaipaan entisajan illanistujaisia ja syvällisiä keskusteluja. Onko kohtalotovereita? Pitäisikö "ystävyyssuhde" laittaa kokonaan jäihin ja jatkossa vain huomioida synttärit ja joulut lahjoilla?