Seksi on yliarvostettua. Omassa suhteessani kaikki on hienosti

En mä kavereideni kainalossa istuskele lauantai-iltana leffaa katsomassa, enkä hiero niiden jalkoja ja pussaile ja halaile. Kyllä se oma rakas on spesiaalein ihminen maailmassa, vaikka suhde olisi seksitönkin.

puhu vain omasta puolestasi ;) Hyvin monilla eläkeikäisillä, yli seitsemänkymppisilläkin, voi olla antoisa seksielämä edelleen. Ei seksi lopu vaihdevuosiin tai eläkkeelle menoon jos muuten asiat ovat kunnossa. Kyllä sitä seksiä voi harrastaa ilman sen kummempia asentokikkailujakin.



Surullista, että yleensä nimenomaan naiset vain yksioikoisesti päättävät, että meidän liitto on hyvä ilma seksiä, ei sitä mihinään tarvita! Mieheltä ei yleensä kysytä mitään, mikä johtaa sitten usein pettämiseen.

Surullista, että yleensä nimenomaan naiset vain yksioikoisesti päättävät, että meidän liitto on hyvä ilma seksiä, ei sitä mihinään tarvita! Mieheltä ei yleensä kysytä mitään, mikä johtaa sitten usein pettämiseen.

Ap ei tunnu itse ymmärtävän sitä että se hänen miehensä haluaa seksiä, vaikka ap itse sitä ei halua.

Ei siinä mitään jos pariskunnassa kumpikin osapuoli on sitä mieltä että seksiä ei tarvita. Mutta kukaan ei voi päättää sitä yksin.

Sori mutta jos ap:n mies menee ja hakee seksin muualta, on ap:n siinä tapauksessa turha itkeä että "miten se nyt noin teki kun me niiin kovasti rakastetaan toisiamme". Seksin harrastaminen on kuitenkin yksi ihmisen perustarpeista, elämän edellytysten jälkeen. Ap ei voi kieltää sitä mieheltään vain siksi että ap itse on frigidi.

kuuluvat edelleen ihan samalla lailla kuin nuorempana!

Nyt se vain on helpompaa, kun lapset ovat jo lähteneet kotoa, eikä tarvitse miettiä tulemmeko yllätetyiksi.

- 52 v. mamma

Niin se on nuorilla.

Ainakin omalla kohdallani seksi kuuluu olennaisena osana rakastamiseen ja parisuhteeseen. Muutenhan se olisi pelkkä kaverisuhde.

Seksi voi loppua, yhteinen lapsi ei häviä eikä tee siitä kaverisuhdetta. Muista tämä sitten vanhuksena kun selkä ei enää taivu rietasteluun.

Ainakin omalla kohdallani seksi kuuluu olennaisena osana rakastamiseen ja parisuhteeseen. Muutenhan se olisi pelkkä kaverisuhde. En tiedä teidän tapauksessnne, miksi seksi ei suju ja onko suhteessanne aina ollut näin? Vähän vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä taustoja.

ilman seksiä, emmekä tarvitse seksiä yhtään mihinkään, läheisyys on mukavaa ilmankin. Huis hiiteen jonninjoutavat seksologit ja terapeutit, jotka mitätöivät seksittömän parisuhteen. Eipä heitä tarvitse kuunnella, Suomessa on varmasti tuhansia tyytyväisiä ilman seksiä eläviä pareja.

ilman seksiä, emmekä tarvitse seksiä yhtään mihinkään, läheisyys on mukavaa ilmankin. Huis hiiteen jonninjoutavat seksologit ja terapeutit, jotka mitätöivät seksittömän parisuhteen. Eipä heitä tarvitse kuunnella, Suomessa on varmasti tuhansia tyytyväisiä ilman seksiä eläviä pareja.

Mutta jokaista tällaista paria kohden on taatusti useampi sellainen, jossa toinen puolisoista näivettyy seksittömyydessä. Valitettavasti mä olen tällaisessa tilanteessa.

joka puolelta puskee painostus (ystävät ja koko kulttuuri), niin vaikeaa on saada toinen tajuamaan, _että ei tarvitse_

Se, että SINÄ et tarvitse sitä ja se on sinulle yliarvostettua, ei kyllä tosiaan tarkoita sitä, että muut harrastavat sitä vain painostuksen ja kulttuurin vuoksi...

Asia onkin noin mustavalkoinen vain, jos näet sen pelkästään sinun lasien läpi.



Miettippä itse, mitä tapahtuisi, jos ihan puhuisit miehesi kanssa asiasta.



Tutkijat ovat löytäneet 237 syytä, miksi ihmiset harrastavat seksiä, ehkä sinäkin löydä oman syysi, kun vanne lakkaa kirstimättä päätäsi.

Seksi on taivaallista. Se lähentää ja rentouttaa. Seksi, joka johtaa molempien orgasmiin (ei välttämättä samanaikaiseenkaan), luo uskomattoman yhteenkuuluvuuden tunteen ja antaa todella paljon energiaa. Ja rakastumisen tunteen aina vain uudelleen.



Aina kun meillä menee vähän huonommin, panostamme yhteistuumin läheisyyteen ja seksiin, ja kas: kohta olemme taas kuin vastarakastuneita, istumme sylikkäin, kävelemme käsi kädessä ja pussailemme, hymyilemme, heitämme huulta ja flirttailemme. Seksiin ja läheisyyteen panostettu aika on jo itsessään ihanaa, mutta sitä seuraava onnellisuus on vertaansa vailla.



Suosittelen teille molemmille AVOINTA tutkimusmatkaa sekä itseenne että toisiinne seksin saralla. Asennevammat ja ahdasmielisyys kannattaa jättää kauas makuuhuoneesta, ja sen sijaan kannattaa antaa itselleen (ja toiselle) oikeus nauttia mistä tahansa. Jos suhtautuu avomielisesti ja sallivasti ja uteliaan kiinnostuneesti sekä itseensä että puolisoonsa seksuaalisessa mielessä, saattaa tehdä uskomattomia löytöjä... Muun muassa saattaa löytää uudelleen sen vuosisadan rakkaustarinan... ;)

mutta tuo aihe on yks helvetin riippakivi. Miksei mun mies voi tajuta, ettei ole mikään PAKKO harrastaa seksiä jos se ei vaan suju? Ja jos joku tulee sanomaan, että emme oikeasti rakasta toisiamme, niin väärin. Seksi ei ole koskaan ollut meille se juttu, mutta kun joka puolelta puskee painostus (ystävät ja koko kulttuuri), niin vaikeaa on saada toinen tajuamaan, _että ei tarvitse_

Joskus ärsyttää naiten tapa käyttää me-muotoa silloinkin kun on kyse vain ja ainoastaan naisen mielipiteestä tai tarpeesta.

Voihan se olla että seksi on miehelle se juttu.

Jos molemmat sata varmoja, on kai ihan ok elää ilman seksiä. Eihän siinä mitään.

Mutta minusta on oikeutettua olettaa että parisuhteeseen kuuluu seksi. Ja jos toinen ei sitä halua, mutta toinen haluaa, on se vähintään keskustelun paikka. Voi miettiä miksi ei halua, voisiko sitä asia yrittää muuttaa vaikka juuri terapeutin avulla. Tai lopulta miettiä onko syytä eroon tai "vapaaseen suhteeseen".

Ainakin omalla kohdallani seksi kuuluu olennaisena osana rakastamiseen ja parisuhteeseen. Muutenhan se olisi pelkkä kaverisuhde.

Seksi voi loppua, yhteinen lapsi ei häviä eikä tee siitä kaverisuhdetta. Muista tämä sitten vanhuksena kun selkä ei enää taivu rietasteluun.

Musta avioliitot on yliarvostettuja, enpä oo onneks itte, tuskin menen, ei kiinnosta tai siis tykkää, en oikein sen kannattajia, ollu koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun meillä menee vähän huonommin, panostamme yhteistuumin läheisyyteen ja seksiin, ja kas: kohta olemme taas kuin vastarakastuneita, istumme sylikkäin, kävelemme käsi kädessä ja pussailemme, hymyilemme, heitämme huulta ja flirttailemme.

Meilläkin on kaikkea tuota. Seksi sen sijaan ei ole ilmeisesti kovin luontevaa meille eikä olla koskaan sitä sen ihmeemmin harrasteltu, nytkin viimeksi kolme vuotta sitten. Mitään "seksin tutkimusmatkaa" on tosi vaikea kuvitella, ei kai vaan ole kiinnostusta tai taipumusta sellaiseen.

Ihmiset ja parit ovat erilaisia. Seksi ei varmaan tunnu mitenkään ylikorostuneelta sellaisten mielestä, joille se on ihan tavallista ja "asiaan kuuluvaa".

Minä kärsin ihan fyysisesti, jos en saa viikkoon seksiä. Onneksi puoliso tämän tietää (no hänhän se ne tiuskinnat saa) ja pyrkii välttämään tuollaista tilannetta.