Onko lapsuuskoti aikuisen lapsen koti koko elämän ajan?
siis tottakai lapsi on aina tervetullut lapsuudenkotiinsa ihan koska tahansa, sitä en tarkoita. Kysymykseni juontaa juurensa lähinnä siitä, että kun olimme lomamatkalla, aikuinen muualla asuva lapseni oli penkonut vaatekaappini, ja kysyi muutamasta vaatteesta, voisiko saada ne, kun en tunnu niitä käyttävän. Hän oli myös ottanut laatikostani avaamattoman ripsivärin, koska hänellä oli loppu, eikä rahaa sen ostamiseen, sanoi maksavansa "joskus" takaisin. Olenko outo, kun minusta yksityisyyteni raja jotenkin rikottiin?
Kommentit (62)
Meillä minun äitini tekee tuota. Tosin monesti ei edes ilmoita ottaneensa. Huomaan asian vasta kun näen vaatteeni hänen päällään. Käy omin luvin, ottaa mitä huvittaa, saattaa viedä jopa huonekaluja. Kerran tulimme kotiin vietettyämme päivän joulu ostoksilla. Tultiin illalla ja koko asunto oli siivottu ja järjestys vaihdettu. Mööpeleerannut koko asunnon ja laittanut huonejärjestykset uusiksi. Vaihtanut verhot ja pöytäliinat. Äitini oli kunnolla asettunut taloksi :P Oli siivonnut myös laatikoitamme ja kaappeja. Ihana äiti
Mutta eihän äidit pane...
Äidit odottavat kiltisti essu päällä joka ilta keittiössä, jos itsenäistynyt, täysi-ikäinen tyttö tappelee avokkinsa kanssa ja haluaa tulla klo 21.00 omilla avaimilla lapsuudenkotiinsa ilmoittamatta yöksi kun haluaa aikuismaisesti näyttää avokilleen.
Toivottavasti saan omat nuoret kasvatettua paremmin ja ymmärtävät edes soittaa, ollaanko kotona ja sopiiko tulla.
Toisaalta en ole heitä muutenkaan kasvattanut Kiinan keisareiksi, joten ehkä he oppivat ottamaan huomioon muutkin ihmiset.
mutta silti vanhempasi saattavat odottaa iltaa tai iltayötä, jolloin pirpanat nukkuvat ja on vihdoin aikaa olla kahdestaan "ties missä merkeissä". Toivottavasti huomioit sen, että 21-vuotias istumassa keittiössä= peruuntunut kahdenkeskinen ilta.
Unohdin äsken mainita, että koska vanhempani ovat sanoneet että edelleen voin tulla kuin omaan kotiini (isä sanoo että kotiin saa aina tulla ja tarkoittaa nimenomaan heidän kotiaan) niin siksi menen sinne omilla avaimillani ja etukäteen ilmoittamatta. Asia olisi tyystin eri, mikäli minulle olisi huomautettu asiasta tai ei olisi erikseeen mainittu mun olevan aina tervetullut.
Kun vanhempani muuttavat loppuvuodesta pienempään asuntoon en edes oleta että saisin sinne omat avaimet - enhän minä siinä talossa ole koskaan asunut joten en edes oleta sen olevan "minun kotini". Mutta tuo talo, jossa he sisarieni kanssa nyt asuvat, on "minukin kotini" niin totta kai menen sinne kuin omaan kotiini. :)
Huudamme pää punaisena jos anoppi tulee katsomaan vauvaa soittamatta ja tilaamatta aikaa etukäteen. Mutta itse pöllähdämme lapsuudenkotiimme omilla avaimilla etukäteen ilmoittamatta ja olemme syvästi loukkaantuneita jos äidillämme onkin muuta mielenkiintoisempaa tekemistä.
koommin kun olen kotoa pois muuttanut 15 vuotiaana, samoin vanhemmillani ei ole koskaan ollut avainta minun kotiini. Puhun kyllä joskus että meillä kotona kun tarkoitan vanhempien kotia, mutta en pidä sitä omana kotinani. Minun kotini on minun kotini ja vanhempieni koti on heidän kotinsa, varsinkin nyt kun kaikki lapset on omissa omistusasunnoissaan asumassa.
En koe käyttäytyväni ollenkaan huonosti menemällä omaan kotiini ilmoittamatta. Lapsuudenkotini kun nyt vain sattuu edelleen olemaan myös kotini yhtälailla kun asunto jonka jaan avopuolisoni kanssa on minun kotini. Mikä on tämä yhden kodin sääntö? Ja mitä vanhempieni seksielämään tulee niin nuorin sisaruksistani asuu edelleen kotona, joten en usko että he hänen kustanuksellaan mitään orgioita järjestävät. Vanhempani omistavat kauniin mökin ja matkustavat usein kahdestaan viikonloppuisin. uskoisin, että he siis saavat tarpeeksi kahden keskistä aikaa tehdä mitä huvittaa.
Tietysti heitä haluaa käymään ja yökylään ja pyhiä viettämään, mutta joskus tekee oikeasti mieli olla kotona ihan vaan kahdestaan. Kesti aikansa ennen kuin saattoi tiristää suustaan: kuulkaas... tuo tuleva viikonloppu. Me aateltiin viettää iltaa kaksin, että jos ei teillä ole mitään erikoista, niin me pannaan ovet säppiin ja puhelimet kiinni. Tulkaa porukalla vähän myöhemmin.
Ja kun ne ikkunat ja ovet on kiinni, on bileet pystyssä KAHDESTAAN!
Ehkä isäsi ei ole kuitenkaan tarkoittanut, että tulet omilla avaimilla ilmoittamatta mihin vuorokaudenaikaan tahansa, vaikka on sanonut, että tule kuin omaan kotiin.
Sinulla on vastuu myös itselläsi aikuistua. Olet jo 21v eli siis täysi-ikäinen ihminen. Luulisi järkevän ihmisen jo ymmärtävän ilman isipapan sanomista (varsinkin jos asuu miehen kanssa eli omaa kotia), että kenenkään toisen kotiin ei mennä omilla avaimilla ilmoittamatta.
Hassua, sinä siis asut avoliitossa ja leikit aikuista ja silti leikit isipapan pikkutyttöä.
Unohdin äsken mainita, että koska vanhempani ovat sanoneet että edelleen voin tulla kuin omaan kotiini (isä sanoo että kotiin saa aina tulla ja tarkoittaa nimenomaan heidän kotiaan) niin siksi menen sinne omilla avaimillani ja etukäteen ilmoittamatta. Asia olisi tyystin eri, mikäli minulle olisi huomautettu asiasta tai ei olisi erikseeen mainittu mun olevan aina tervetullut.
Kun vanhempani muuttavat loppuvuodesta pienempään asuntoon en edes oleta että saisin sinne omat avaimet - enhän minä siinä talossa ole koskaan asunut joten en edes oleta sen olevan "minun kotini". Mutta tuo talo, jossa he sisarieni kanssa nyt asuvat, on "minukin kotini" niin totta kai menen sinne kuin omaan kotiini. :)
21-v jatkaa Unohdin äsken mainita, että koska vanhempani ovat sanoneet että edelleen voin tulla kuin omaan kotiini (isä sanoo että kotiin saa aina tulla ja tarkoittaa nimenomaan heidän kotiaan) niin siksi menen sinne omilla avaimillani ja etukäteen ilmoittamatta. Asia olisi tyystin eri, mikäli minulle olisi huomautettu asiasta tai ei olisi erikseeen mainittu mun olevan aina tervetullut.
Kun vanhempani muuttavat loppuvuodesta pienempään asuntoon en edes oleta että saisin sinne omat avaimet - enhän minä siinä talossa ole koskaan asunut joten en edes oleta sen olevan "minun kotini". Mutta tuo talo, jossa he sisarieni kanssa nyt asuvat, on "minukin kotini" niin totta kai menen sinne kuin omaan kotiini. :)
mun vanhemmaytkin saa tulla koska tahansa kotiini. en silti odota, että he paukkaavat omilla avaimilla sisään.
muuttaa varmaan kohta tyttöystävänsä kanssa yhteen.
Pojalla on avaimet kotiimme, mutta en todellakaan toivoisi hänen tulevan ilmoittamatta kotiin. Kotona asuu vielä 2 sisaruksista ja jo heidänkin yksityisyyden takia on selvää, että isoveljensä soittaa ja kysyy, olemmeko kotona.
Ja kun kaikki lapset ovat omillaan, en aio hyväksyä, että kotiimme tullaan milloin tahansa omilla avaimilla tai muuten kerään avaimet pois. Vaikka ovat omia lapsia niin silti.
Mutta ehkä nykyajan nuoret ovat osa vielä niin lapsellisia, etteivat ajattele asiaa toisin päin. Miltä heistä tuntuisi jos joku tulisi heidän kotiinsa milloin tahansa ilmoittamatta. Sellaista itsekkyyttä, minkä tajuaa vasta kun on itse samassa tilanteessa.
juttu, että joku ottaa tuollaisen kohteliaan "tämä on sinun kotisi ja voit tulla milloin tahansa"- litanian niin tosissaan, eikä ymmärrä, kuinka vaikeaa vanhemman on oikeastaan muuta sanoakaan.
Että soita ennen kuin tulet.
Aikuiset ihmiset monesti ymmärtävät, että ihmiset hyvyyttään sanovat enemmän kuin tarkoittavat, silti on fiksua noudattaa kohteliaita käytöstapoja.
Paitsi tietysti jos vanhempi on niin huono, ettei sitä ansaitse.
Mutta silloin, kukapa sinne haluaisi mennäkään.
on nuoret, jotka eivät ymmärrä itsenäistyä. Tämä ei ole oikeastaan mikään harvinaisuus. Moni tuttuni on puhunut, että ei uskalla ottaa poismuuttaneelta lapseltaan avaimia pois. Joku kertoi, että aikuinen lapsi käy jopa varastamassa jääkaapin ajoittain heiltä tyhjäksi kun omat rahat on loppu.
Totta, se että olen pari kertaa tullut vanhemmille humalaista poikakaveria pakoon klo 23 tarkoittaa sitä etten kunnioita vanhempieni yksityisyyttä. Olisi pitänyt jäädä jätkän hakattavaksi etten vaan häiritse äidin ja isin yhteistä aikaa, miksen miettinyt tuota :) Ja tuo on nimenomaan ollut tilanne jossa olen soittanut että saako tulla juuri nyt.
Valitettavasti olen sitä mieltä että jollei aikuinen ihminen tarkoita mitä sanoo, se ei ole minun ongelmani. Sen verran mitä minä isääni tunnen niin väitän hänen tarkoittavan aina sitä mitä sanoo. Enhän minä sinne laukkaisi jollei olisi erikseen sanottu että senkus tulet. Enkä todellakaan tule paikalle mihin kellonaikaan tahansa, tuo 23 on tosiaankin myöhäisin JA ehdottomasti poikkeustilanne.
Meillä tämä on ollut käytäntö ja on ainakin mun mielestä toiminut, oletan vanhempieni olevan samaa mieltä kun eivät kertaakaan ole sanoneet että mitäs jos soittaisit ennen.
Olen samaan mieltä kanssasi 21.v Lapsuutesikoti, jossa sisaruksesi ja vanhempasi vielä asuvat ON sinunkin kotisi. Eikä mielestäni kypsyys, aikuisuus tai lapsellisuus edes liity tähän asiaan. Koti on koti ja sinne saa mennä aina kysymättä ja selittelemättä. Itselläni ei ole vielä lapsia (toivottavasti tulevaisuudessa) mutta toivon kovasti, että kun he ovat täysi-ikäisiä minun luonani olisi heille aina koti, jonne tulla. Ihmeellisen kylmää meininkiä teillä, varsinkin te, jotka 15 vuotiaana annoitte lapsuudenkodin avaimet pois ja muutitte omaan kotiin. kuulostaa melkein hyljätyksi tulemiselta minusta.
Totta, se että olen pari kertaa tullut vanhemmille humalaista poikakaveria pakoon klo 23 tarkoittaa sitä etten kunnioita vanhempieni yksityisyyttä. Olisi pitänyt jäädä jätkän hakattavaksi etten vaan häiritse äidin ja isin yhteistä aikaa, miksen miettinyt tuota :) Ja tuo on nimenomaan ollut tilanne jossa olen soittanut että saako tulla juuri nyt.
Valitettavasti olen sitä mieltä että jollei aikuinen ihminen tarkoita mitä sanoo, se ei ole minun ongelmani. Sen verran mitä minä isääni tunnen niin väitän hänen tarkoittavan aina sitä mitä sanoo. Enhän minä sinne laukkaisi jollei olisi erikseen sanottu että senkus tulet. Enkä todellakaan tule paikalle mihin kellonaikaan tahansa, tuo 23 on tosiaankin myöhäisin JA ehdottomasti poikkeustilanne.
Meillä tämä on ollut käytäntö ja on ainakin mun mielestä toiminut, oletan vanhempieni olevan samaa mieltä kun eivät kertaakaan ole sanoneet että mitäs jos soittaisit ennen.
on ihan eri asia poukata milloin vaan huvikseen tai tuossa sun tapauksessas, jolloin on todellinen syy. ja etkös sä maininnut, että soitit ensin.
"Kotona asuu vielä 2 sisaruksista ja jo heidänkin yksityisyyden takia on selvää, että isoveljensä soittaa ja kysyy, olemmeko kotona."
Siis lapsesi ovat niin huonoissa väleissä keskenään, että kohteliaisuusväli pitää olla?? huh huh.
numero 7 taas tässä Olen samaan mieltä kanssasi 21.v Lapsuutesikoti, jossa sisaruksesi ja vanhempasi vielä asuvat ON sinunkin kotisi. Eikä mielestäni kypsyys, aikuisuus tai lapsellisuus edes liity tähän asiaan. Koti on koti ja sinne saa mennä aina kysymättä ja selittelemättä. Itselläni ei ole vielä lapsia (toivottavasti tulevaisuudessa) mutta toivon kovasti, että kun he ovat täysi-ikäisiä minun luonani olisi heille aina koti, jonne tulla. Ihmeellisen kylmää meininkiä teillä, varsinkin te, jotka 15 vuotiaana annoitte lapsuudenkodin avaimet pois ja muutitte omaan kotiin. kuulostaa melkein hyljätyksi tulemiselta minusta.
Totta, se että olen pari kertaa tullut vanhemmille humalaista poikakaveria pakoon klo 23 tarkoittaa sitä etten kunnioita vanhempieni yksityisyyttä. Olisi pitänyt jäädä jätkän hakattavaksi etten vaan häiritse äidin ja isin yhteistä aikaa, miksen miettinyt tuota :) Ja tuo on nimenomaan ollut tilanne jossa olen soittanut että saako tulla juuri nyt.
Valitettavasti olen sitä mieltä että jollei aikuinen ihminen tarkoita mitä sanoo, se ei ole minun ongelmani. Sen verran mitä minä isääni tunnen niin väitän hänen tarkoittavan aina sitä mitä sanoo. Enhän minä sinne laukkaisi jollei olisi erikseen sanottu että senkus tulet. Enkä todellakaan tule paikalle mihin kellonaikaan tahansa, tuo 23 on tosiaankin myöhäisin JA ehdottomasti poikkeustilanne.
Meillä tämä on ollut käytäntö ja on ainakin mun mielestä toiminut, oletan vanhempieni olevan samaa mieltä kun eivät kertaakaan ole sanoneet että mitäs jos soittaisit ennen.
on tietysti eri asia, mutta oikeasti, olisiko sulle jotenkin ylivoimaista soittaa muulloinkin, että "jos mä tulisin tänään/huomenna/viikonloppuna(mieluiten) käymään/yöksi"?
Yksi soitto, ehkä 20 sekuntia? Ja jos kuuluu hiukankaan epäröintiä, niin ehdottaa, että olisko joku muu ajankohta parempi.
Jos isäsi sanoo sinulle että voit tulla aina, ei se tarkoita, että äitisi olisi samaa mieltä.
"Kotona asuu vielä 2 sisaruksista ja jo heidänkin yksityisyyden takia on selvää, että isoveljensä soittaa ja kysyy, olemmeko kotona."
Siis lapsesi ovat niin huonoissa väleissä keskenään, että kohteliaisuusväli pitää olla?? huh huh.
ehkäpä jos vanhemmat ovat poissa, ja sisarukset ovat keskenään poikakaverinsa/kavereidensa kanssa, ja siihen paukasee sitten illanviettoon, ja yöksi keski-ikäinen velipoika?
Onhan siitä hyötyä sille pojallekin, ei tee turhaa reissua, kun kysyy ennakkoon, mikä on kotona meininki.
sen nyt luulis olevan hirveä vaiva kohdella omia vanhempia yhtä kohteliaasti kuin vieraampia ihmisiäkin, ja soittaa ennen kuin paukaisee ovelle. Ja uskoa sitten myös, jos se vanhempi yrittää selitellä olevan kiireitä, tai mitä nyt ikinä siivouspäivästä sopottaa...
Nykyään kun on noi puhelimet jokaisella matkassa.
Mutta kai nämä jotkut ymmärtävät vasta sitten, kun omat lapset ovat maailmalla, ja sattuu joku hankalampi tilanne.