Lue keskustelun säännöt.
Hermot menee - 9v poika kadottaa tavaroitaan tuon tuostaan!
28.09.2012 |
Syksyn saldona on jo ainakin uusi jalkapallo (joka unohtu kentälle), penaali tavaroineen (unohtu johonkin luokkaan), syksykengät (vaihtuivat musiikkiopistolla 2 numeroa liian pieniin), pari polkupyörän lukkoa (ei vaan muista mihin avaimet laittoi) ja nyt sitten tuoreimpana tapauksena uus syystakki (joka ilmeisesti jöi treenien jälkeen salin naulakkoon ja on tietysti kadonnut jo sieltä).
Hermot menee ja oikeesti, kaveri ei jotenkin yhtään pysty huolehtimaan kamoistaan vaikka asiasta on puhuttu jo tuhat kertaa!! Nyt sitten (suutuspäissäni) sanoinkin että uuden takin rahat otetaan hänen säästöistään.
Sydäntä tietty kirpasee kun poika on säästänyt jo muutamia kuukausia rahaa uuteen puhelimeen, mm. ajellut nurmikkoa josta on tienannut muutamia euroja, mutta en tiedä enää että miten muuten sen sais oikeesti oppimaan että omista tavaroistaan pitää huolehtia...
Kommentit (30)
Jos tavaroita joutuu kysymään useista eri löytötavaratoimistoista ainakin pk-seudulla, tulee unohtelu kalliiksi. Juttu oli Kuningaskuluttajassa pari jaksoa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee siis sinne musiikkiopistolle tai kentälle hakemaan ja vahtii, että kaikki makamat on mukana.
Kouluss ei varmaan olla monessakaan luokassa ja tavaroiden nimikoiminenkin auttaa.
Kyllä pitää jo alkaa opettaa sitä että huolehditaan omista tavaroista. Se että vanhempi roikkuu kentän laidalla tai musiikkiopiston ovella ei auta - koulussa on tavaroista joka tapauksessa itse huolehdittava. Karultahan tuo suunniteltu rangaistus kuulostaa enkä ole varma auttaako se yhtään, mutta vaikee on tarjota muutakaan neuvoa. Kärsivällisyyttä? Muistuttamista? Vai onko kyseessä erityislapsi?
eikä todellakaan mikään erityislapsi vaan luokkansa paras oppilas, varsinainen matikkavälkky, urheilullinen jne.
Mutta unohtaa vain. Juoksen vähän väliä koululla etsimässä tavaroita. Nimikoin kaikki suurin kirjaimin ja puh.nron kera. En moiti jatkuvasti, mutta muistutan monta kertaa päivän aikana, että muistaa tavaransa.
Mutta: en minä niitä parhaimpia vaatteita enää koulua varten osta, vaan kouluun lapsi laittaa vähän vanhempia takkeja yms. sekä vähemmän kalliita urheilukamoja yms. Ja joskus mietin, että ei se nyt niin kamalaa ole, vaikka muutama pipo häviääkin..
kulkee teillä tai miehelläs suvussa. Pystyy keskittymään hyvin, uskoisin, kun aihe kiinnostaa. Omakohtaista kokemusta tämäntapaisista nuoristamiehistä, yksi heistä on nykyään kirurgi, pienenä lähti usein kouluun ilman koululaukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta hävittää melkein itsensäkin.
No meitä se naurattaa, mutta lapsen äitiä ei.
Rahaa menee paljon ja hukkaajille ei kannata ostaa kalliita takkeja, varusteita ja ym.
Kyllä pitää jo alkaa opettaa sitä että huolehditaan omista tavaroista. Se että vanhempi roikkuu kentän laidalla tai musiikkiopiston ovella ei auta - koulussa on tavaroista joka tapauksessa itse huolehdittava. Karultahan tuo suunniteltu rangaistus kuulostaa enkä ole varma auttaako se yhtään, mutta vaikee on tarjota muutakaan neuvoa. Kärsivällisyyttä? Muistuttamista? Vai onko kyseessä erityislapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja joo, se hävittää itsensäkin. Kouluun lähtee iloisesti taaperon takissa, puhelin on aina hukassa ja avaimet kotona...
Jatkuvaa muistuttamista ja kamppeet halvimmasta päästä. Keskittymiskykyä löytyy, ja sehän se ongelma on, kun keskittyy niin ettei muulla maailmalla ole mitään merkitystä, koska muuta maailmaa ei ole.
Ei siis apua täältä, mutta vertaistukea.
Syksyn saldo:
- sateenkestävätakki
- useammat sukat
- bussikortti
- kouluvihkoja pari kappaletta ja muutama moniste
- kotiavain sekä pyöränavain
jos ei olisi puhelinta? Vaan kun ei tule... eikä muista katsoa kelloa. Puhelimeen sentään voi soittaa ja käskeä kotiin, jos sellainen on.