oliko exäni ihastunut ystävääni

päälle parikymppisiä reilusti :) ai kuulostiko siltä. No nuorekkaita ehkä

tällasia ajattelee ja lapsellistakin kyllä.. Ketään?? kuka vois sanoa jotain tähän?

jotain vastauksia onko liian pitkä viesti? No ei kai tällasta voi tietää kun mminä itse huoh. Mutta he ovat todella samanlaisia ja sopisivat toisilleen varmasti ja astrologisten karttojen mukaan täydellinen pari. Kertoo kai jotain, voisin mennä elämässä eteenpäin ja olla ilman tollasia vainoiluja ja olla hetken yksin...

tällasia ajattelee ja lapsellistakin kyllä.. Ketään?? kuka vois sanoa jotain tähän?

On olemassa ihan oikeitakin parisuhdeongelmia.

Ei ole todellakaan mitään syytä olla mustasukkainen. Ja oikeasti sinuna lopettaisin heti tommosen ajattelun, mieti mitä ongelmia itse itsellesi aiheutat miettimällä tämmösiä jonninjoutavia asioita. Mustasukkainen saa olla kun siihen on aihetta, muulloin se mielestäni on sairasta ja ajat vain tämän exän/nyxän vaan pois luotasi... Lieneekö edellinenkin ero johtunut jostain mustasukkaisuus asiasta.



Ja kerää itsellesi itseluottamusta, en ymmärrä miksi kyselet naisista mieheltäsi ovatko kauniita? Jos hän vastaisi että joo oli todella kaunis niin sinähän suuttuisit sen takia hän ei niin vastaa.



Kasva vähän vielä jooko. En tarkoita olla ilkeä, mutta kuullostat lapselliselta joka ajaa miehen hulluksi moisella hölmöilyllä. Yrität vaan että miehesi kehuisi sinua että olet kaunein jne.. Tyhmää, sinun itse pitää tietää se eikä kerjätä mieheltäsi.

En ole koskaan aikasemmissa suhteissa ollu mustasukkanen sehän tässä rasittavaa onkin. Mutta ehkä se puhkes nyt. En kerjää kehuja, haluan vain rehellisyyttä. Tämä mies oli suhteemme alussa todella mustasukkanen ja on jättäny mut kymmenen kertaa milloin tupakan polton takia milloin sen takia että olen lähtenyt kavereideni kanssa hauskanpitoon. Ja mies on myös todella omistushaluinen. Joka on saanu mut todella varpailleni, noh nyt oon saanu itsetuntoni takaisin mutta tää ongelma vielä välillä vainoaa mua. Käyn terapiassa, haluan kasvaa ja vapautua omista hulluista ajatuksista. Olen ollu miehelleni aina uskollinen, enkä ikinä ikinä tekisi mitään pettämiseen päinkään. Ehkä olenkin eläny jossain pilvilinnoissa..

ja annoin miehen päättää elämästäni, ehkä sekin sai mut mustasukkaseks siitä. Että entä jos en kelpaakaan koska niin usein joka tekemisessäni oli jotain vikaa. Mutta nyt on loppu marttyrointi :D

Älä välitä muiden sanomisista. Se että muut eivät koe asiaa oikeaksi parisuhde ongelmaksi ei ole sinun ongelmasi. Mikäli tälläisiä asioita ei selvitä on niissä hyvinkin potentiaalia muuttua isommiksikin asioiksi. Niin monta kertaa kun muut vähättelevät ongelmaasi tai sanomat että älä viitti tuollaista ajatella, ei se poista sitä tosiasiaa, että asia vaivaa sinua.



Meillä on itse asiassa vähän samanlainen tilanne, mikä myöhemmin kulminoituikin sitten miehen osalta tyhmiin tekoihin, mikä vain antoi lisää pohjaa näille ajatuksille. Asia kyllä selvitettiin, mutta samat ajatukset vaivaavat huonoa itsetuntoa ja tuntuvat pahalta.



Jutelkaa asiasta. Mikäli miehesi ei ole valmis asiasta keskustelemaan ei kannata yrittää uudestaan. :) Tsemppiä.



Ja jos muilla ei ole antaa neuvoja tilanteeseen niin älkää kommentoiko. Se ei hyödytä ketään. Tai perustelkaa edes ajatuksenne fiksusti.

mutta mies ei halua puhua siitä, on sanonu ettei ole kiinnostunu ja piste. Pitäisi tietty uskoa, mutta entä kun intuitio sanoo muuta huoh. En tiedä. Paitsi sen että pidän itsestäni huolta ja keskityn enemmän siihen mitä ite haluan elämältä :) ehkä se ratkasu tulee sitten itsestään tavallaan kun ei murehdi vaan luottaa siihen että kävi miten kävi niin sillä on tarkoitus. Ja kiitos vastauksista.

haluan sanoa vielä senkin että mua ei haittaa vaikka mies pitäisi muita naisia kauniina. Vaikka kattelis pornoa tms. Vaan nimenomaan ja ainoastaan se että pelkään sen rakastuvan tähän toiseen. Ei haittaa vaikka juttelee muitten naistenkans tai kun on missä lie missä on muita naisia, eikä ole koskaan haitannukkaa. Kyse ei ole siitä.. Mua naurattas jos kattos vaikka jonkun naisen tissivakoa ohi kulkiessa. Katonhan minäki sitä tissivakoa haha. Pelkään rakkauden menettämistä, sitä että joku toinen olisi parempi nainen, elämänkumppani.

Oletko kenties itse sitä mieltä, että ystäväsi on sinua kauniimpi tai erityisen parempi ihminen siis sinun itsesi mielestä? Ettet vaan jostain olisi hänelle kateellinen tms ja nyt sitten kuvittelet että miehesikin varmasti häneen ihastuu tms. Mielestäni pilaat moisella vain oman ystävyyssuhteesi, sillä kohta et voi enään pyytää ystävää kylään koska luulet miehesi kuolaavan salaa hänen peräänsä.

miehesi kiinnostunut tuosta yhteisestä(?) ysävästänne, mutta se ainakin on selvää, ettet oikein luota mieheesi ja se kaivertaa sekä itseäsi että suhdettanne.



Mieti, millainen suhde teillä on, siis ihan tämän kirjoittamasi asian ulkopuolella. Millaista teillä on yhdessä, onko luottamusta, rakkautta, oletteko mielellänne yhdessä, mitä teette yhdessä, oletko tyytyväinen suhteeseenne, miten sujuu seksi, työnjako, ylipäätään yhteiselämänne? Sovitteko yhteen, onko yhteenkuuluvaisuudentunnetta?



Ja sitten: suhteen eteen pitää myös tehdä jotain. Entä jos tänä viikonloppuna tekisitte jotain yhdessä? Huomenna pitäisi olla suht hyvä sää, menkää vaikka patikoimaan ja ottakaa termospulloon kahvia ja voileivät tms. ja tehkää ihana retki syysluontoon. Paistakaa makkaraa nuotiolla tms. Alkakaa huolehtia siitä, että teillä on yhdessä kivaa ja teette välillä jotain vähän erikoisempaa ja mukavaa ihan kaksin. Eikä sanaakaan siitä ystävästä!

lapsuudestani. Isäni antoi aina paljon enemmän huomioo siskolleni. Ja niin hullulta kuin se kuulostaakin edesmennyt äitini sanoi mulle jo kun olin pieni että isäni ja sen suku ei ois halunnu mua. Joten kuvittelin tämän olevan totta kunnes muutama vuosi sitten kysyin isältäni, äitini oli jo kuollut en voinu siltä kysyä enää miksi niin sanoi. Äitini kuoli kun olin 17. En kerjää sääliä tällä, haluan sanoa esimerkin miksi ihmisellä saattaa tällaisia ongelmia olla että nekin keillä ei ole koskaan ollut ymmärtäisivät että aina on syynsä kaikelle.

Kivaa että on ihmisiä jotka välittää ja koittaa ymmärtää ja neuvoa vaikkei edes tunneta :) Hyviä neuvoja! En puhu ystävästäni ja tehdään jotain kivaa kahdestaan nyt vkl. Patikoimaan meiän pitikin lähteä tänä syksynä, se olis kivaa varmasti.

olenko tyytyväinen suhteeseemme muutenkin ja onko meilllä yhteiset tulevaisuuden "haaveet" tai edes sinne päin ja kuinka sovitaan yhteen..

Tämän jutun on kirjoittanut noin 15 vuotias trollaustarkoituksissa. Sori vaan ap. Ei sinua voi ottaa tosissaan:-)

Ehkä jotkut viestit kirjotin hätäsesti mutta kyllä vain tällasta on joittenkin tosi elämä. En muutenkaa ole tänne kirjotellu aikasemmin sattu vain osumaan silmään et tänne voi kirjottaa ettei kukaan tunnista kun viestit menee niin nopeasti että tuskin kukaan tuttu ehtis näkemään. Mielikuvitus on ihan hyvä asia mut ootko tosissas et joku tänne tollasta kirjottelis huvikseen? Arvelinki et kun kerron tota perhetaustaa niin heti joku kuvittelee et tää on joku huijaus. Eip ei ole. Miks ei vois tosissaa kertoa tällasta?

...