kummallisia työkavereita
Oon tässä jo jonkin aikaa ihmetellyt työkavereitani, näitä jotka ovat tässä viereisissä huoneissa. Yksi on mukava ja ok, mutta kaksi muuta:
käyvät sanomassa huomenet ja heipat vain tälle mukavalle - ei siis minulle - ja syömään lähdettäessä sama juttu, minä olen kuin ilmaa.
Joo, pikkujuttujahan nää on eikä mun elämää kaada, mutta jotenkin oudolta tuntuu...
kyseessä on siis kaksi minua 10-15 vuotta vanhempaa naista - ehkä tää on vaan ihan normaalia....
Kommentit (3)
aikani olen tässä uskollisesti tervehtinyt, mutta nyt juuri todennust että enpä enää jaksa...
kyseessä on siis aika tiivis neljän hengen tiimi, joten siksi ihmettelen.
Eipä sillä että täällä tätä asiaa ratkasitaisiin, mutta tuntuu hyvältä kertoa jollekin:)
t. Ap
Pidätkö mukana eväitä - ehkä muut olettavat, että et edes halua ulos syömään?
Miten itse koet, oletko saman tyylinen, kuin muut, vai ihan eri maailmasta? Kaipaatko itse asiassa edes heidän seuraansa;)
Mutta toki peruskohteliaisuus on aina paikallaan ja vähintään tulee tervehtiä kaikkia.
pidäthän huolen siitä, että sinä kuitenkin muistat: tervehdit ja pyydät lounaalle omasta puolestasi.
Toisaalta, en mäkään käy meidän 40 hengen laitoksen jokaisessa kopissa erikseen toivottamassa huomenta. Koputan ehkä vain parille ovelle, joiden asukkaiden kanssa teen juuri nyt tiiviimpää yhteistyötä: samalla päivitetään tilannekatsaus ja kellonajat, jos on tarpeen. Loppuja tervehdin jos he tulevat käytävällä vastaan tai sattuvat kahvihuoneeseen tai kopiokoneelle tms samaan aikaan kuin minä.