Pelkään että petän miestäni kun lähden ulos viikonloppuna!:(

Olin reilun kaksi vuotta suhteitteni välissä sinkkuna ja minulla oli todella vaikeuksia hyväksyä yhtäkään miestä vaikka tulijoita olisi ollut paljon. Nykyinen mies oli ainut jonka kanssa pystyin muodostamaan suhteen joten helpolla en eroa. Lapsia myös mukana kuvioissa, omani. Tuntuu että oikeen kerjään huomiota kun en sitä saa. Jotenkin pitäis itse päästä yli tästä ja tyytyä tilanteeseen. Tuntuu vaan pahalle kun toinen ei halua edes seksiä kuin tosi harvoin. Ap

eli olet jo antanut itsellesi luvan pettämiseen. Yrität selittää ettei sille vaan voi mitään ja sitten se pettäminen vaan tapahtuu.



Asian hoitaminen kannattaisi ehkä aloittaa sieltä kotoa, oletko yrittänyt puhua miehen kanssa?

Pysy kotona ja hoida parisuhde kuntoon.

Tai ota ero ja sitten olet vapaa tekemään mitä haluat...saat hakea huomiota ja jakaa toosaa.

Tilanne siis tämä, rakastan kyllä miestäni todella paljon. Häneltä en vaan saa juuri minkäänlaista huomiota saati seksiä!:( Tai sitä on todella harvoin ja vain minun aloitteestani... läheisyyttä on mutta seki aloitteestani...pakko silti lähteä tuulettautumaan kun en ole kuukausiin ollut missään.

Koska et ole ollut kapakassa kuukausiin ja koska et saa tarpeeksi läheisyyttä niin TIETYSTI sinun ap pitää läheisyyttä hankkia. Mutta ei liikaa alkoholia, että olet tarkkana läheisyyskumppanin hakemisessa ja muistat olla hankkimatta itsellesi ( miehestä ei niin väliä) seksitautia.

Elät vain kerran ja ehdottomasti tarvitset läheisyyttä.

Mies ei varmaankaan huomioi sinua yhtään sen enempää vaikka kuinka harrastaisit seksiä muiden kanssa.



Jos et voi hyvin parisuhteessasi ettekä saa millään keinolla sitä toimimaan, niin erotkaa.



Sitten voit mennä ja harrastaa seksiä ihan vapaasti.

enkä ole ns. pettäjätyyppiä. Tuli vaan ajatus mieleen että mitä jos lankean koska huomiota ei tipu ei missään muodossa. Mies ei koskaan ikävöi, ei kerro välittämistään millään muotoa, ei huomioi teoillaan ei siis mitenkään. Läheisyyttä on jos tungen kainaloon. Seksiä on jos teen aloitteen. Käyttäytymiseni ei paljon humalassa tavallaan muutu mutta vaikuttaahan se. Overeitä en yleensä vedä alkoholin suhteen. On vaan jotenkin sellanen ihme kiukku takaraivossa että olkoon jollei niin ei sitten. Olen puhunut miehelle, en tietenkään ole puhunut tästä pettämispelosta. ap

siitä en edes pidä vieraiden kanssa, mutta se huomiointi etc..ap

ehkä hän alkaa huomioida sinua enemmän kerrottuasi, koska et olekaan enää itsestäänselvyys. kriisi teillä on nyt joka tapauksessa.

Olen aina ajatellut olevani loppuun saakka uskollinen ja sitä olen aina ollut. Nyt lähes viisikymppisenä on tullut olo, että haluan jotain muuta. Mies istuu yöt tietokoneella, minä kerjään hellyyttä ja huomiota - turhaan.



Miksi minun pitäisi tähän tyytyä? En aio elää loppuelämääni hellyysvajeessa.



Tein koemielessä profiilin nettiin ja sain valtavasti yhteydenottoja. En ole kenellekään mitään luvannut tai ketään tavannut, mutta mietin sitäkin.



Ajatus pettämisestä tuntuu vieraalta, mutta en kestä tätä tunteiden jääkautta kotona. Olen yrittänyt muuttaa asioita hyvällä ja pahalla, pussaamalla, puhumalla ja riitelemällä. Mikään ei ole tuottanut tulosta.



Pian lähden maailmalle ja mies saa istua koneella vaikka loppuelämänsä.