Lue keskustelun säännöt.
Anoppi arvostelee teinityttöämme
24.09.2012 |
Minulla on aina ollut tunne, ettei anoppini oikein pidä tyttärestämme. Nyt kun tytär on teini-iässä, se on jo ihan selvää. Anoppi arvostelee tyttäremme ulkoista olemusta ja moittii ja motkottaa monista asioista. Jos tyttö menee hänen luokseen kylään, hän saa ensimmäiseksi kuulla, että anoppi luuli, ettei tyttö enää tulekaan käymään, kun niin harvoin käy (noin kerran kuussa tai kerran kahdessa viikossakin aika ajoin). Ja että hiukset ovat liian pitkät ja ettei tuon näköisenä voi kulkea ihmisten ilmoilla ja kuinka sen ja sen perheen tytöillä on sellainen kampaus ja vaatteet ja kunnon poikaystävä. Tytär ei haluaisi mennä mummolle enää ollenkaan, mutta olen vaatinut ainakin silloin tällöin menemään. Asumme samassa kaupungissa, anoppi kaupungin laidalla.
Miten tekisitte? Antaisitte kohta 17-vuotiaan katkaista kontaktin mummoonsa?
Kommentit (29)
Kiitos kaikille rohkaisevista vastauksista. Olen toiminut varmaan väärin yrittämällä energisesti pitää mummosuhdetta yllä. Itselläni oli aivan ihana mummosuhde, joka toi elämääni paljon iloa ja onnellisuutta, ja ehkä tämä oli toivetta saada omalla tyttärelleni samanlaista. Ei se onnistu, ymmärrän nyt sen.
Ja kaikille kärkkäästi vastanneille, että syy olisi tyttäreni ulkonäössä oikeasti - ei voi olla. Tyttäreni on luonnollinen, meikkaamaton, seksikkäästi pukeutuvasta ns. pissiksestä todella kaukana. Hiukset ovat hyvin pitkät, mutteivat nekään mitkään överit eli ei läheskään vyötäröllekään vielä. Jos ne mummon mielestä kuuluvat ponnarille tai letille, tavallaan ymmärrän sen, mutta hyvänen aika... elämme vuotta 2012 eikä 1952. Kyllä minusta mummo ihan hakemalla hakee arvosteltavaa.
kärkkäät arvostelijat omaan arvoonsa! Tapa, millä anoppi tytärtäsi kohtelee ei olisi hyväksyttävää, vaikka tyttärelläsi olisi millaiset vaatteet, hiukset ym. Ei ole olemassa hyväksyttävää perustetta toisen lyttäämiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
antaneet lasten mennä yksin sellaisen ihmisen luo, joka on niin hankala, että sinä ja miehesi ette aikuisinakaan hänen kanssaan pärjää. Onko teillä siis muita lapsia, joille mummo ok?
Tuo on ihan tyypillistä käytöstä noilta ihmisiltä, että liittoudutaan joidenkin lähipiirin ihmisten kanssa ja otetaan yksi tai kaksi syntipukiksi hampaisiin. Näin mummolla on aina ne liittolaiset alibina. "Kyllä se vika on tuossa herkkänahkaisessa tytössä, kun katsos, miten ihanasti mulla näiden muiden lastenlapsien kanssa menee".
Minä en antaisi kenenkään lapsistani kyläillä tuollaisen "mummon" luona yksinään. Käytäisiin yhdessä perheenä se mitä käytäisiin ja that's it.
Mutta teidän kohdalla tietysti on hiukan myöhäistä reagoida, kun lapset on jo aikuisia melkein. Suurin vastuu koko jutussa on tietysti lasten isällä, eli ap:n miehellä. Harmi, että monet jää siinä mielessä lapsen tasolle, etteivät osaa pistää rajoja suhteessa omiin vanhempiinsa.
Onko teillä siis muita lapsia, joille mummo ok?
Tuo on ihan tyypillistä käytöstä noilta ihmisiltä, että liittoudutaan joidenkin lähipiirin ihmisten kanssa ja otetaan yksi tai kaksi syntipukiksi hampaisiin. Näin mummolla on aina ne liittolaiset alibina. "Kyllä se vika on tuossa herkkänahkaisessa tytössä, kun katsos, miten ihanasti mulla näiden muiden lastenlapsien kanssa menee".
Meillä on poika, jonka kanssa mummolla on hyvä suhde, samoin mummo pitää muista lapsenlapsistaan kovasti myös ja kertoo muille heidän menestyksestään jne. Tyttäremme on ainoa, joka on hänen hampaissaan, vaikka on ihan yhtä menestyvä lukiolainen kuin muutkin lapsenlapset (jos se siis siitä nyt kiinni voisi olla, muttei siis sekään voi olla syynä, että tässä olisi joku "menestyjien takana oleminen").
Siis sulla ja sun miehelläsi ei ole mitään suhdetta anoppiin? Miksi vaadit tytärtäsi sinne sitten menemään? Kahden tyttären äitinä en itse tuollaista käytöstä katselisi. Anopilla ei taida olla kaikki kotona, silkalta ilkeydeltä tuo kuulostaa. Kostaako anoppi teille jotain tyttärenne kautta? Tuntuu, että tyttärenne on anopille jonkinlainen sylkykuppi. Mitä tulee tuohon marttyyriasenteeseen, niin anna sen sitten olla marttyyri, minkäs sille voi.
Ja jos lapsi ei todella halua, et voi pakottaa. Tajuatko että lapsella on paha olla siellä. Olisko sinusta kiva kuunnella koko päivän pelkkää haukkumista ja mollaamista, tuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisen kanssa, joka kohtelee teidän OMIA lapsia täysin epätasa-arvoisesti? Ja nyt kun on 17- vuotias, on ap vihdoin herännyt?
Ja mikä se sun kysymys on? Että oih ja voih, pitäisköhän jo antaa tyttären luopua näistä säännöllisistä mollaussessioista? Varmaan siitä tytöstä tuntuu todella kivalle, että veli sentään on upea tyyppi mummonkin silmissä. Huhhei, kuka vanhempi katselee noin pitkään tollasta menoa ja vielä kannustaa lapsiaan osallistumaan tuohon kuvioon?
Meitä on tosiaan moneen junaan...
Mullakin oli tuollainen mummo, jolle kaikki minussa oli aina väärää. Kun on pyöreähkö lapsi, olin läski. Kun laihduin, oli liian laiha. Pukeuduin väärin, en osannut oikeita asiota, olin aina liikaa tai liian vähän.
Oikeasti olin ihan tavallinen nuori. En nyt ollut täydellinen, mutta useimmiten ihan keskiverto. Sitäpaitsi nuori tarvitsee hyväksyntää, ei ilkeilyä.
Jossain vaiheessa lopetin yhteydenpidon mummoon, koska en vaan jaksanut sitä vähättelyä. Niin tai näin, aina väärin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nyt omien lasten kohdalla olen ollut tarkkana, etteivät he tule saman henkilön taholta mollatuiksi. Olen vierailuilla itse mukana ja pystyn puuttumaan ja tarvittaessa lähtemään pois lasten kanssa kun ilkeily alkaa. Kaikki vanhat ihmiset vaan eivät ole mukavia (eivät ehkä ole nuorempanakaan olleet), turha sitä tosiasiaa on kieltää. Väärin syyllistää lasta /nuorta isovanhemman huonosta käytöksestä, niin kuin täällä joku yrittää tehdä.
Eiköhän ap omalla tytölläsi ole elämässä muita iloa ja onnellisuutta tuovia asioita!