Jos eroaisit, hirvittäisikö lapsillesi mahd tuleva äitipuoli

mahtuu monenlaista niihin äitieihin, iseihin ja isäpuoliin. Mummuja ja pappoja unohtamatta.

Vaikka emme ole eroamassa, pelkään tuollaista tilannetta silti ihan vietävästi. Itse olen hyvin lapsirakas, en ole vielä koskaan nähnyt ärsyttävää tai rasittavaa lasta, pidän ihan kaikista lapsista persoonallisuuksineen, joten pelottais jos lasteni äitipuoleksi päätyis joku tunnekylmä, muiden lapsia vihaava huuhkaja, jolle kelpaa vain omat lapset ja mun lapsia tultais haukkumaan tänne pitkin av:ta :(

ja jos oma mies on tossukka ja vähän vietävissä, niin ei tulis lapselle helppo elämä.

Siis jos äitipuoli olis sitä ainesta, mitä nämä av:lla lapsipuoliaan parjaavat äitipuolet on.

Ei pelottaisi. Tunnen mieheni sen verran hyvin, että tiedän hänen laittavan lapset etusijalle, ja valitsevan kumppaninsa huolella.

Kun ei voi koskaan tietää millaisen naisen kanssa se ex löisi hynttyyt yhteen. Pahimmillaan lapsille voisi tulla äitipuoleksi tunnekylmä, mustasukkainen ja pikkusieluinen nainen.

Ja en väitä että kaikki äitipuolet ovat tällaisia, mutta joukkoon mahtuu monenlaista.

Kyllä ja tämä on yksi syy siihen että en aivan pienistä olisi lyömässä hanskoja tiskiin lapsen isän kanssa. Myöskin pelottaisi että isä muuttaisi kauas ja lapsi joutuisi matkustamaan vähän väliä useita satoja kilometrejä. Tätä tapahtuu todella paljon. Vanhemmat vain hokevat että kyllä lapsi sopeutuu, vaikka eivät itsekkään jaksaisi tuollaista kulkemista. Lapsen voi silti laittaa tuohon.

Ei pelottaisi. Tunnen mieheni sen verran hyvin, että tiedän hänen laittavan lapset etusijalle, ja valitsevan kumppaninsa huolella.

Itse olen äitipuoli ja miehen kanssa minulla on myös biologinen lapsi. Tiedän jo kokemuksesta, että mies laittaa lapset ensimmäiseksi:) Hyvä mies kaikenkaikkiaan!

tyyppi, joten luulen, että hän löytäisi rinnalleen fiksun naisen.

Yrittäisin varmaan luottaa miehen arvostelukykyyn, mutta eihän sitä koskaan tiedä..



Onneksi meillä menee vielä hyvin ja toivottavasti menee vielä pitkään.

MUTTA jos me erottaisiin, toivoisin, että mies löytäisi jonkun uuden. Enemmän nimittäin hirvittäisi antaa lapsi isälleen niin, ettei siellä olisi kolmatta osapuolta. Mies kun on aika huithapeli, ei ikinä huomaa, näe tai kuule mitään, ei muista pestä lasten hampaita, syöttää suut ja silmät täyteen sokeria kolmevuotiaalle jne. + yksin ollessaan miehellä on kulunut alkoholia aika vinhaan tahtiin, joten joku toinen aikuinen olisi ihan hyvä olla paikalla ns. varmistamassa tilanne.

Toisaalta, mieheni on elämän joka saralla todella nirso ja vaativa henkilö, eli mikä tahansa airhead ei häntä saalistaisi.

nainen, että mieheni tietää et taistelisin viimeiseen hengenvetoon lapsien puolesta.



Oon jutellut siskoni kanssa, että jos mulle jotain joskus sattuisi, hän pitää lapsieni puolta. Ja tiedän hänen pitävän, lapseni ovat hänelle kaikki kaikessa, on hoitanut heitä paljon ja aina kysyy millin lapset voisi tulla hänen luokseen. Vie lomille mökeille, kylpylöihin, etelään, touhuaa lasten kansssa. Aidosti välittää.

Siskolla on ikää jo yli 50, talous kunnossa, omat lapset maailmalla ja olenkin pyytänyt jos äitipuoli olisi oikeasti väkivaltainen (henkisesti tai fyysisesti) siskoni ottaisi lapset asumaan ja se on jo sovittu. Mies tietää tämän.

ko. naisen mielenterveys ylipäätään, jos alkaa vapaaehtoisesti viiden kohtalaisen vauhdikkaan pojan (vanhin 8v.) äitipuoleksi. Voi olla järkytys ihan kylmiltään, ainakin jos hoitovastuu olisi fifty-fifty. Paitsi jos naisella itselläänkin olisi vaikkapa 3+ lasta, sittenhän siinä olisikin jo kohtalaisen kokoinen uusperhe.

ex pykäisi vielä uuden vauvankin kuvioihin...

Koska tiedän että miehelle lapset ovat aina se ykkönen ja jos ei asiat toimis lasten ja tulevan heilan kanssa, mies ei edes alkaisi suhteeseen. Tiedän tämän koska olen miehen lapselle äitipuoli.