Lue keskustelun säännöt.
Koko ajan vihainen olo
21.09.2012 |
en jaksa enää, minusta on miehen mukaan tullut negatiivinen ja vittumainen ihminen. itse haluaisin vaan levätä, levätä, levätä, mutta kun en voi. töissä on käytävä, siellä on paljon hommia, joita ikinä ei ehdi tehdä, ja kun tulee kotiin umpiväsyneenä, päiväkodin kautta, niin joutuu uuden työmaan eteen: ruokaa, keittiön siivousta, pyykin pesua, lasten mekastamista ja erotuomarina oloa, ja sitten lasten rasittava iltarumba, iltapala, hampaiden pesu, riita siitä laitetaanko pyjamat päälle vai ei, iltasatu ja sen jälkeen lasten riekkumista vähintään puoli tuntia...
en vaan jaksa enää. naapurikin valitti meteliä, joka lähtee lapsista ja kuulemma myös minusta kun huudan niille. jos en huuda, niin pelkään, että löisin ja lujaa. tekisi oikeasti mieli antaa kunnon korvapuustit niille, mutta toistaiseksi olen hillinnyt itseni.
mieskin vaan valittaa kaikenlaisista pikkujutuista, esim päästän lapset naama likaisina keittiöstä ja sitten ne sotkee olohuoneen sohvaa. työpäivän jälkeen ei jaksa tuollaista lätinää, ja sitten mies loukkaantuu kun hermostun.
isovanhemmista ei ole kuin satunnaista apua, heillä on omat aikataulunsa ja menonsa. eikä mikään parin tunnin hoitoapu edes riitä, haluaisin tyrkätä lapset jonnekin pois häiritsemästä vaikka kuukaudeksi. tai ainakin viikoksi.
ja sitten nukkuisin, tai vaan lepäisin, sillä en pysty nukkumaan ilman unilääkkeitä, ja niistä ei tule aito levännyt olo.
no, kohta mies varmaan haluaa eron ja sittenpähän saan lapset aina välillä miehelle lykättyä.
Kommentit (7)
vaihda siis toiseen ehkäisykeinoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meininkiä...mitäs se mies tekee? Kyttää vierestä että hoidat kotihommat?
en käytä e-pillereitä.
teen ruokaa isoja satseja kerrallaan, mutta ikinä en ole onnistunut tekemään niin paljon, että joka arki-illalle jäisi lämmitettäväksi.
vaikka vaan lämmittäisin ruuan, niin silti vituttaa koko ajan, ja tekisi mieli lukkiutua kylppärin perhettä pakoon.
olenko ihan mielisairas? mieheni mielestä olen.
hakee usein lapset ja käy kaupassa, onnistuu yhdistämään nekin toiminnot nopeammassa ajassa kuin minä, sillä hän käyttää autoja ja minä julkisia. soittaa minulle kun olen matkalla hakemaan lapsia, että missä oot ja sanoo polleana ehtivänsä ensin päiväkodille. eikä tajua, että olisi voinut ilmoittaa ajoissa hakevansa lapset, niin olisin voinut jäädä edes vähän pitemmäksi aikaa töihin tekemään rästihommia. kotihommia väittää tekevänsä, eli korjaavansa lasten ja mun hutilointijälkiä, mutta ei se mun työtä helpota.
jos vitutukseen voisi kuolla, niin olisin jo kuollut.
minä vaan oon työttömänä kotona lasten kanssa. Eli mun velvollisuus on tehdä kaikki. Olen harkinnut eroakin vain sen takia että saisi joskus olla yksin rauhassa. Se tuntuu joskus niin taivaalliselta ajatukselta että joka toinen viikonloppu olisi yksin. En kyllä ole keksinyt mitään patenttiratkaisua, toivottavasti joku muu keksii. Kyllähän sitä hulluksi tuleekin jos on tuollaiset paineet koko ajan.
Miksi ihmeessä se mies ei sitten hae aina kakaroita hoidosta ja käy samalla kaupassa ja tekaise ruuat? Jos minä olisin töissä, antaisin kyllä miehen tehdä osansa, tai sitten ei tekisi kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-hanki korvatulpat ja käytä niitä kotona. Lasten äänen kuulee kyllä,korvatulppien läpikin, mutta ne suodattavat pahimmat säröäänet.
-tee ruokaa kerralla iso satsi ja lämmitä sitä parina päivänä. Osta valmisruokia.
-tee viikon ruokaostokset kerralla
-nukuttakaa lapset vuoroiltoina ja toinen pääsee iltalenkille toisen nukuttaessa lapsia