Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Silikoonit. In vai out?

Vierailija
20.09.2012 |

Oon kolmekymppinen kahden lapsen äiti ja alkanut haaveilemaan silikonirinnoista.

Olen aina ollut pienirintainen mutta sinut asian kanssa,ne oli sellaiset söpöt kiinteät rinnat, sitten tuli lapset ja jäljellä tyhjät hyvin pienet aa-pussukat :(

En koskaan ikinä ajatellut että rinnoista tulisi minulle jokin ongelma,kroppani muuten on ihan ok kunnossa mutta nuo rinnat voisivat olla 80v mummon.



En koe itseäni enää haluttavaksi ja se hiertää myös parisuhdetta. Mies ei koskaan ole sanonut mtn. negatiivistä ulkonäöstäni eikä kyse todellakaan ole hänen tai kenenkään muun kuin itseni miellyttämisestä.



Suoraan sanoen olen itse aika kärkkäästikin vastustanut tuollaisia ei niin tarpeellisia leikkauksia ja pelkään että jos otan silikoonit vihaankin itseäni enemmän koska eihän ne minun rintani ole vaan jotkut huijausmuovikassit :)



Mitä mieltä on av-raati? Entäs samassa tilanteessa silikoonit ottaneet äidit,oletteko katuneet?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

sama tilanne rintojen suhteen, mutta itse ajattelen ongelmaksi ainakin sen, että minkä viestin annan lapsille laittamalla silarit, enkä myöskään usko olevan 100% turvallista tunkea vieraita aineita sisäänsä. Kaikki me vanhenemme ja rupsahdamme, mutta toivottavasti elämään tulisi iän myötä jotain muuta mietittävää, kuin ulkonäkö... Toisaalta en itsekkäää sanoisi "ei koskaan".

Vierailija
2/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota, jos haluat. Älä liian isoja vaan luonnollisen kokoiset. Miehelle tärkeintä on, että nainen on sinut kroppansa kanssa. Pahinta mielestäni on, jos nainen häpeää vartaloaan ja tissejään, vaikka se olisi miehen mielestä ihan hyvä.



Jos ne silikonirinnat auttavat tuntemaan itsesi seksikkääksi ja haluttavaksi, niin ota ne. Se on se yleinen naisellisuus ja itsevarmuus, joka miehiä viehättää, ei ne pelkät tissit. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuo viesti mitä lapsilleen jakaa. Olet niin oikeassa!

Minä vaan ryven itsesäälissä tuossa peilin edessä etten ole tajunnutkaan ajatella silikooni-asiaa sen pidemmälle.

Tosin lapset nyt pieniä,mitä jos niille ei vaan kerro :)



Mua myös mietityttää se että jos/kun niitä joutuu 5-10vuoden välein uusimaan,eikai ne samat hautaan asti voi olla?

ap

Vierailija
4/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota, jos haluat. Älä liian isoja vaan luonnollisen kokoiset. Miehelle tärkeintä on, että nainen on sinut kroppansa kanssa. Pahinta mielestäni on, jos nainen häpeää vartaloaan ja tissejään, vaikka se olisi miehen mielestä ihan hyvä.

Jos ne silikonirinnat auttavat tuntemaan itsesi seksikkääksi ja haluttavaksi, niin ota ne. Se on se yleinen naisellisuus ja itsevarmuus, joka miehiä viehättää, ei ne pelkät tissit. :)


En ole kehdannut edes omalle miehelle puhua tästä kun varmaan raivostuisi vaan pelkästä ajatuksesta kuinka paljon rahaa niihin uppoaa :)

ap

Vierailija
5/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs jo ap alkuun hankkisit oikein nättejä rintaliivejä noiden pikkupussukoittesi :) suojaksi, "koristeeksi"?



Noin ainakin itse ajattelin tehdä mieltä piristääkseni, kun kohta imettämisen lopetan. (Viime kerralla imettämisen jälkeen entiset pyöreät C:n rintani kun todellakin lässähtivät tyhjiksi "rukkasiksi :D ).



Itselläni on kaksi tytärtä. Yritän antaa heille mallia, että muuttuva keho on osa luonnollista elinkaarta ja että naiseus ei ole rintojen koosta/kiinteydestä kiinni.

Vierailija
6/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietenkin "in" joissain piireissä.

Itse en haluaisi, minusta se olisi äärimmäistä rahantuhlausta ja pinnallisuutta. mullakin on nyt kahden lapsen jälkeen juuri sellaiset n.aa-kokoiset lutterot...! Mulle pienet rinnat oli ongelma silloin parikymppisenä, mutta nyt yli kolmekymppisenä olen sinun kroppani kanssa Rinnat ovat asiansa ajaneet, vauvat on niillä imetetty, ja nyt ne ovat sitä mitä ovat. Arkena en harrasta edes topattuja liivejä, mutta jos pikkasenkaan haluan panostaa, niin laitan topatut liivit tai joskus, todella harvoin ne "kananfileet".

Jos et voi hyväksyä kroppaasi sellaisena kuin se on, ja rinnat on iso osa itsetuntoasi, niin mikäs siinä, sitten vaan silareita ottamaan. Ei kai siinä mitään pahaa ole, varsinkin jos maltat ottaa sellaiset luonnollisen, sopusuhtaisen kokoiset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
20.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietenkin "in" joissain piireissä.

Itse en haluaisi, minusta se olisi äärimmäistä rahantuhlausta ja pinnallisuutta. mullakin on nyt kahden lapsen jälkeen juuri sellaiset n.aa-kokoiset lutterot...! Mulle pienet rinnat oli ongelma silloin parikymppisenä, mutta nyt yli kolmekymppisenä olen sinun kroppani kanssa Rinnat ovat asiansa ajaneet, vauvat on niillä imetetty, ja nyt ne ovat sitä mitä ovat. Arkena en harrasta edes topattuja liivejä, mutta jos pikkasenkaan haluan panostaa, niin laitan topatut liivit tai joskus, todella harvoin ne "kananfileet".

Jos et voi hyväksyä kroppaasi sellaisena kuin se on, ja rinnat on iso osa itsetuntoasi, niin mikäs siinä, sitten vaan silareita ottamaan. Ei kai siinä mitään pahaa ole, varsinkin jos maltat ottaa sellaiset luonnollisen, sopusuhtaisen kokoiset.


mutta itse asia kun vaikuttaa pintaa syvemmälle.

Onhan mulla toki itsetunnon kanssa ongelmia sitä en kiellä ja varmasti kumpuaa jostain ihan muusta kuin noista pelkistä riipoista.

Mulla vaan kävi päinvastoin kun sulla eli tosiaan aiemmin kun tajusin asian että hei mulla on tosi pienet tissit niin ajattelin että so what mutta nyt kun ne on niin perkeleen rumatkin vielä.

Jos nyt ne päädyn ottamaan niin ottaisin sellaiset kroppaani sopivat ja tosiaan aa-kuppi nyt niin ehkä sellaset b-c kokoiset.

Mulla on aika luiseva tuo ylävartalo,rintalasta siis vähän koholla niin näky on mielestäni luotaantyöntävä.

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän kuusi