MITEN SAAN LEIKATTUA KOIRAN KYNNET? KOIRA RÄPIKÖI!

Että otit sen henkilökohtaisesti, en tarkoittanut sinua, vaan yleensä ihmisiä, että jos koiran hallinta on muutoin hankalaa, niin toki nameilla saa koiraa ehdollistettua paremmin. En siis missään nimessä tarkoittanut arvostella sinua ja sinun taitojasi eikä sinun namien käyttösi automaattisesti tarkoita sitä, etteikö hommat hoituisi muutenkin. Pahoittelen että luulit näin, taisin kirjoittaa hieman huonosti...olisi pitänyt selittää laajemmin mitä tarkoitan :/.

Vaikeata oli kyllä tulkita muuten, kuin alentuvana kommenttina sitä, että mielestäsi nameja tarvitaan vain, jos koiran hallinta on hieman hakusessa.

Vaikka toki sen koiran saa totutettua esim. hoitotoimenpiteisiin ilman palkkaakin, miksi sitä ei tekisi palkiten, jos se sillä tavalla toimii kummankin kannalta sujuvammin?

Mutta niin kuin jo sanoin, tapoja on monia, ja kukin kouluttakoon koiransa parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan saa asiat toimimaan, eikä vahingoita koiraa.

Että otit sen henkilökohtaisesti, en tarkoittanut sinua, vaan yleensä ihmisiä, että jos koiran hallinta on muutoin hankalaa, niin toki nameilla saa koiraa ehdollistettua paremmin. En siis missään nimessä tarkoittanut arvostella sinua ja sinun taitojasi eikä sinun namien käyttösi automaattisesti tarkoita sitä, etteikö hommat hoituisi muutenkin. Pahoittelen että luulit näin, taisin kirjoittaa hieman huonosti...olisi pitänyt selittää laajemmin mitä tarkoitan :/.

Vaikeata oli kyllä tulkita muuten, kuin alentuvana kommenttina sitä, että mielestäsi nameja tarvitaan vain, jos koiran hallinta on hieman hakusessa.

Vaikka toki sen koiran saa totutettua esim. hoitotoimenpiteisiin ilman palkkaakin, miksi sitä ei tekisi palkiten, jos se sillä tavalla toimii kummankin kannalta sujuvammin?

Mutta niin kuin jo sanoin, tapoja on monia, ja kukin kouluttakoon koiransa parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan saa asiat toimimaan, eikä vahingoita koiraa.

Siis tarkoitin nimenomaan sitä, että jos koiran kanssa muutenkin asiat on hankalia, niin palkka auttaa silloin, mutta kirjoitin asian huonosti. Täällä netissä on välistä asioita hankala selittää ilman, ettei väärinymmärryksiä synny, kasvotusten voi sanoa niin paljon paremmin ja nopeammin :).

Varmaankin palkan anto tuo palkitsijallekin sitä mielihyvää, että siksi annetaan (?) koska minäkinhän käytän "palkkana" rapsutusta? Ilmankin pärjää, mutta teen sen omasta mielihyvästä :). Ehkä ajattelen tuon palkkauksen omalla kohdallani hankaloittavana asiana ja siksi turhana, kun ilmankin on pärjännyt ja koirat ovat iloisia ja luottavaisia. Siksi siis mietin, että miksi palkkaa käyttää, jos siitä ei ole mitään hyötyä...mutta käytänhän toisaalta itsekin - sitä rapsutusta :D. Se vain on helpompi antaa homman päätteeksi, ei tarvitse säätää namien kanssa (kun minusta se tuntuu säätämiseltä). Minulla hoitotoimenpiteet siis sujuvat nimenomaan paremmin ilman ylimääräistä palkkausta, homma vain tehdään ja that's it :), siksi en palkannut alusta pitäenkään.

Koulutustilanteissa taas käytän ehdottomasti nameja, rauhoittaa oppimistilanteita ja motivoi, ei pelkällä kehulla pitkälle pötkitä :D.

Mutta tapoja on monia ja kannattaa valita aina ne omalle persoonalle ja koiralle sopivat tavat opettaa. Koirien kanssa kun ei ole olemassa yhtä totuutta!

Ota usein vähän kerrallaan, niin koira tottuu.

Opetat sille että kynsisakset on kiva juttu ja niiden yhteydessä tulee aina kehuja/rapsutusta tai herkkuja. Sama tassun koskemiselle ja käpälöimiselle. Sitten kynsi kerrallaan ja aina palkkaa kun menee hyvin.



Munkin dorka kissa oppi kynsienleikkuun tolla tyylillä, että eiköhän se koirakin.

aina kun pentu on väsynyt! Silloin kun se itse menee johonkin pötkölleen leikin jälkeen niin menet leikkaamaan kynsiä. Ja ihan rauhassa, ensin kynsi kerrallaan, palkinto. Sitten kun se sujuu niin tassu kerrallaan, palkinto. Annat koiran haistella saksia ja pidä niitä muutenkin näkyvillä. Kunhan pentu kasvaa niin kynsien leikkausta ei tarvitse ajoittaa siihen hetkeen kun pentu on väsy vaan se sujuu tuosta noin vaan! Voi myös helpottaa jos joku tulee kaveriksi esim. rapsuttelemaan pentua samalla.

Pidät pennusta kiinni (satuttamatta kuitenkaan) niin että edes se 1 kynsi tulee leikattua ja sitte palkkaus. Pyydät jonkun vaikka kaveriksi jos tuntuu ettei omat kädet riitä. Älä anna pennun oppia että räpiköimällä pääsee tilanteesta pois. Jos sen virheen teet, niin voin taata että kadut sitä myöhemmin ja aikuisen koiran kanssa on vaikeampaa opetella enää olemaan kunnolla tuossa tilanteessa. Eiköhän se siitä :)

Lisäisin vielä sen, että ehdottomasti tärkeintä on olla itse rauhallinen ja hoitaa homma päättäväisesti. Oma aikuinen koiranikin vielä yrittää rimpuilla ja räpiköidä, mutta rauhoittelen ja rapsuttelen sen ensin kyljelleen, annan nuuhkia kynsileikkureita ja annan namia - sitten tassusta kiinni ja kynnen leikkaus. Jos koira alkaa rimpuilla kesken kaiken, pidän päättäväisesti paikoillaan ja rapsuttelen ja rauhoittelen taas ja aina onnistuneen kynnen leikkauksen jälkeen annan namia. Jos koira aistii sinun olevan tilanteesta hermostunut, niin tuskin antaa niitä kynsiä suosiolla leikata.

Kukaan ei räpiköi eikä pyristele. Nuorin viimeksi nukahti kysniä leikatessa. Samalla näen alapuolelta etten vaan leikkaa vahingossakaan liikaa.

ettet aluksi edes leikkaa kynsiä. Totutat sen siihen että pidät tassusta kiinni ja tuot sakset lähelle ja leikkaat ilmaa. Sitten pikkuhiljaa eteenpäin. Ja namia onnistuneen suorituksen jälkeen.

Vielä tarkentaisin, että vaikka et anna periksi kun pentu räpiköi, lopeta kuitenkin aika pian sen jälkeen. Eli rimpuilevalle vaikka vaan napsautat leikkuria kerran ihan kynnen kärjessä ja sitten heti nami ja kehut ja lopetus. Parin tunnin päästä sama juttu toiselle kynnelle jne. Joka päivä leikkaat muutamasta kynnestä pikkupalan kärjestä - ja sitten aloitat alusta. Jos pentu rimpuilee hirveästi ja on hädissään, älä leikkaa ollenkaan vaan opeta se askel askelelta siihne että tassusta pidetään kiinni, leikkuri koskee tassuun, leikkurista lähtee naksahdus jne - namia joka välissä.



Kannattaa käyttää tähän se pari kuukautta nyt, niin saat vuosikaudet nauttia helposti hoitotoimenpiteisiin suostuvasta koirasta.

ettet aluksi edes leikkaa kynsiä. Totutat sen siihen että pidät tassusta kiinni ja tuot sakset lähelle ja leikkaat ilmaa. Sitten pikkuhiljaa eteenpäin. Ja namia onnistuneen suorituksen jälkeen.

meidän koira antoi pentuna leikata kynsiä ja kun ne ei kovin paljon kasvaneet kun kuljettiin asfaltilla, niin leikkasin tosi harvoin kynsiä.

Kun koira ei ole tottyunut leikkaamiseen niin eipäs sitten antanut leikata: räpisteli kunnolla ja jos piti kiinni niin yritti näykkiä.

Pakko aloittaa alusta, joka päivä koputtelin kynsiä saksilla ja leikkasin ismaa ja sivenlin muuten vaan tassuja. Välillä leikkasin yhden kynnen ja annoin namia ja kehuin jne jne

Eipä kyllä vieläkään anna leikata kaikkia kerrallaan, mutta yksi kerralaan ja taukoa jne

Itse kasvatan ja trimmaan koiria joten kokemusta on paljon.



Minä en ole ikinä lähtenyt pelaamaan minkään namien tai asteittain totuttamisten kanssa vaan homma hoidetaan ihan niin, että koira seisomaan pöydälle, ja siinä sitten tassu kerrallaan ylös ja kynnes poikki naps naps. Jos koira vastustelee, siitä ei välitetä vaan uudestaan nostetaan tassu ylös ja jatketaan.



Olen aina ihmetellyt näitä kynnenleikkausongelmia, kun mulla ei ole koskaan mennyt 5 min kauempaa edes sellaisten kanssa, jotka ei kotona edes uskalla yrittää aikuisen koiransa kynsien leikkuuta kun se on kuulemma niin kauhea puremaan ja vastustamaan.

Kun pentu on pieni, kannataa tehdä lähes joka päivä jotain hoitotoimia. Tutkia korvia, kammata, leikata kynsiä, laittaa pneua selälleen ja kaivella kainaloista takkuja. Vaivannäkö maksaa istensä takaisin monikertaisesti koiran elämän aikana.

Meillä on trimmattava rotu, joten edellämainittujen lisäksi seisotin koiraa sohvapöydällä monta kertaa viikossa ja nostelin sen tassuja siinä ilmaan. Nykyään otan ylpeänä vastaan kaikkien trimmaajien ja eläinlääkärien kehut siitä, miten alle 2-vuotias koira jo osaakin olla noin kauniisti pöydällä.

ettet aluksi edes leikkaa kynsiä. Totutat sen siihen että pidät tassusta kiinni ja tuot sakset lähelle ja leikkaat ilmaa. Sitten pikkuhiljaa eteenpäin. Ja namia onnistuneen suorituksen jälkeen.

meidän koira antoi pentuna leikata kynsiä ja kun ne ei kovin paljon kasvaneet kun kuljettiin asfaltilla, niin leikkasin tosi harvoin kynsiä.

Kun koira ei ole tottyunut leikkaamiseen niin eipäs sitten antanut leikata: räpisteli kunnolla ja jos piti kiinni niin yritti näykkiä.

Pakko aloittaa alusta, joka päivä koputtelin kynsiä saksilla ja leikkasin ismaa ja sivenlin muuten vaan tassuja. Välillä leikkasin yhden kynnen ja annoin namia ja kehuin jne jne

Eipä kyllä vieläkään anna leikata kaikkia kerrallaan, mutta yksi kerralaan ja taukoa jne

Itse kasvatan ja trimmaan koiria joten kokemusta on paljon.

Minä en ole ikinä lähtenyt pelaamaan minkään namien tai asteittain totuttamisten kanssa vaan homma hoidetaan ihan niin, että koira seisomaan pöydälle, ja siinä sitten tassu kerrallaan ylös ja kynnes poikki naps naps. Jos koira vastustelee, siitä ei välitetä vaan uudestaan nostetaan tassu ylös ja jatketaan.

Olen aina ihmetellyt näitä kynnenleikkausongelmia, kun mulla ei ole koskaan mennyt 5 min kauempaa edes sellaisten kanssa, jotka ei kotona edes uskalla yrittää aikuisen koiransa kynsien leikkuuta kun se on kuulemma niin kauhea puremaan ja vastustamaan.

kyllä sylissä enkä pöydällä. Koira ei tykkää, mutta homma hoidetaan. Lopuksi saa nameja.

Luulen, että aika suuri osa ongelmista johtuu siitä, että kun koira on aluksi vastustellut, leikkaajakin stressaa jo ennen toimenpidettä ja tartuttaa sen levottumuuden koiraan. Ainakin omalla kohdalla huomasin oman mielentilan merkityksen. Ei se vieläkään koiralle mitään lempipuuhaa ole, mutta sujuu kuitenkin.

Itse kasvatan ja trimmaan koiria joten kokemusta on paljon.

Minä en ole ikinä lähtenyt pelaamaan minkään namien tai asteittain totuttamisten kanssa vaan homma hoidetaan ihan niin, että koira seisomaan pöydälle, ja siinä sitten tassu kerrallaan ylös ja kynnes poikki naps naps. Jos koira vastustelee, siitä ei välitetä vaan uudestaan nostetaan tassu ylös ja jatketaan.

Olen aina ihmetellyt näitä kynnenleikkausongelmia, kun mulla ei ole koskaan mennyt 5 min kauempaa edes sellaisten kanssa, jotka ei kotona edes uskalla yrittää aikuisen koiransa kynsien leikkuuta kun se on kuulemma niin kauhea puremaan ja vastustamaan.

kyllä sylissä enkä pöydällä. Koira ei tykkää, mutta homma hoidetaan. Lopuksi saa nameja.

Luulen, että aika suuri osa ongelmista johtuu siitä, että kun koira on aluksi vastustellut, leikkaajakin stressaa jo ennen toimenpidettä ja tartuttaa sen levottumuuden koiraan. Ainakin omalla kohdalla huomasin oman mielentilan merkityksen. Ei se vieläkään koiralle mitään lempipuuhaa ole, mutta sujuu kuitenkin.

Minä en ole palkannut koiraa kynsien leikkuusta, laitan koiran makaamaan selälleen ja istun päälle kuitenkaan vahingoittamatta koiraa, leikkaan rauhallisesti ja päättäväisesti. En lepertele välissä, se on vain rutiinitoimenpide, mikä pitää tehdä, eikä mikään erikoistemppu, mistä tarvitsee palkita koiraa. Tai näin minä ajattelen, koiran pitää antaa tehdä hoitotoimenpiteitä myös ilman palkkaa, koska sinä olet johtaja, sinä päätät mitä tehdään.

Pennun kanssa voi aloittaa kynsi kerrallaan, jos ei meinaa rauhoittua. Periksi et kuitenkaan koskaan saa antaa, vaikka rimpuilee, koska oppii siihen, että rimpuilemalla pääsee ikävästä tilanteesta pois. Vasta kun pentu on rauhoittunut, päästät sen menemään. Lässyttely ja voivottelu kannattaa kuitenkin jättää, lisäät vaan epävarmuutta siinä tilanteessa ja hämmennät koiraa. Koiralle tulee olo, että nyt tapahtuu jotain oikeasti todella inhottavaa ja epäilyttävää, kun tuokin käyttäytyy noin oudosti!

Eikä ole ollut ongelmia kynsien leikkuussa kummankaan koiran kanssa ;), isoja on molemmat.

Niin ja tuo oli hyvä neuvo, että leikkaa pennun kynnet, kun on väsynyt, eikä jaksa niin pitkään pistää vastaan, tsemppiä :)!

Hei onhan tuo totta mitä puhuit tekstissäsi mutta minun koiralla on sellainen et hän antaa kyllä koskee tassuunsa mutta alkaa saman tien vetäytymään pois tilanteesta, koira on nyt 7 v narttu

Ei väkisin.

Jos ei itseltä onnisto, faunatar eläinkaupoissa leikkaavat.

Miksi koiran kynnet pitää leikata? Meillä noutaja. Aluksi yritin leikata pentuja mutta luovutin. Sen koommin ei ole leikattu. Nyt vanha ja elänyt hyvän elämän.

Oma koira tuli mulle kun se oli jo yksi vuotias, joten täysin pienestä en pystynyt sitä opettamaan kynsien leikkuuseen. Ja se kyllä kammosi kaikkia hoitotoimenpiteitä, oli aivan mahdoton! No, mulla koira ei tuolla totuttelulla (kynsisaksien haistelu, saksilla silittely ja kynsien koskettelu) räpiköintiä, murisemista ja näykkäisy-yrityksiä lopettanut. Lopulta jouduin vaan ns. väkisin tekemään operaation loppuun, koska kynnet oli pakko leikata. Kerran näin tehtyäni, koira on antanut jatkossa nätisti leikata ja on muutenkin tottunut hoitotoimenpiteisiin. Menin kylppäriin, josta koira ei päässyt räpiköidessään pakoon. Otin koiran lujasti jalkojen väliin, josta ei päässyt rimpuilemaan ja sitten yksi tassu kerrallaan läpi. Tauko kun räpiköi niin etten pystynyt leikkaamaan, mutta otetta en ottanut irti. Odotin vaan, että räpiköinti loppui ja sitten taas leikkasin yhden kynnen. Kyllä siinä kesti ja hiki tuli, mutta lopussa antoi jo leikata ilman räpiköintiä.

50-60-luvulla oli joka toisessa pihassa pystykorva vahtina. Leikattiinko niiltä kynnet?