Hoikat: Näetkö vaivaa hoikkuuden eteen vai tuleeko se itsestään?

Pyrin syömään säännöllisesti aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Syön terveellisesti, aamulla puuroa, lounaaksi keitto/salaatti, päivälliseksi kotiruokaa ja illalla jotain kevyttä, vaikkapa rahkaa tai pari hedelmää. Pyrin syömään 500g kasviksia päivässä. Juon tolkuttomasti kahvia kylläkin...

Herkkuja en syö päivittäin, mutta kerran viikossa pidän herkkupäivän jolloi ostan yleensä esim. irtokarkkeja, ja silloin syön päivälliseksikin vaikkapa pitsaa tms.

Liikun päivittäin, hyötyliikuntaa plus muuta kuntoilua 4-5 tuntia viikossa.

mutta en kohtuuttomasti. Syön säännöllisesti, pääasiassa terveellisesti ja harrastan liikuntaa 3 kertaa viikossa, mutta pääasiassa koska tällainen elämäntapa tuntuu paremmalta.



Syön hieman vähemmän kuin haluaisin ja syön herkkuja harkiten. Välillä rajoitan herkkuja ja hiilareita, niin että paino tippuu takaisin mukaviin mittoihin.



Jos ehtisin liikkua enemmän ja ruokailla vain omien halujen mukaan, painaisin varmaankin saman verran ilman erityistä yrittämistä.

ollut teininä ylipainoinen, nyt aikuisena olen pysynyt hoikkana/normaalipainoisena aikalailla vaivatta.



Lihattoman ruokavalion ajattelen auttavan asiaa, kun helposti tulee sitten enemmän syötyä kasvispitoista. Mietin kyllä syömisiäni ja jonkun verran rajoitan herkkumielitekoja (etenkin nyt toisen raskauden aikana niitä on olut harvinaisen paljon). En kuitenkaan ikinä mieti asiaa painon vaan terveyden kautta: vahvasti selkärangassa on se ajatus ettei ylenpalttinen sokerin ja rasvan mässääminen ole hyväksi omalle ololle eikä pidemmän päälle terveydelle. Etenkin kun molemmista suvuista tulee riskitekijöitä sekä kakkostyypin diabeteksen että sydän-ja verisuonitautien osalta.



Toki jokapäiväinen liikunta kuuluu myös elämään, terveys- ja mielenterveyssyistä sekin. Pälli tahtooo levitä jos ei pääse päivään-pariin ulos kunnolla liikkumaan.

Olen 168cm pitkä ja painan 53 kg. Voin syödä mitä haluan, koska olen perinyt läpipasko-geenit. :) Tänään olen esim. syönyt aamupalaksi jogurttia suklaarusinoilla, pari kuppia kahvia, välipalaksi puffet-jäätelön, lounaaksi tomaattikeittoa, välipalaksi pari Dumblea ja pari Suffelia, päivälliseksi 3/4 pizzaa ja jälkkäriksi jaffakeksejä, nyt olen lähdössä olusille ja kotiin ajattelin tulla Mäkkärin kautta:)

suht terveelliset ruokatavat ja -ajat. Syön herkkuja jos mieli tekee, en koskaan rajotia painon takia (mutten pysty kovian paljoa makeaa syömään edes). Liikuntaa harrastan 7-10h viikossa (en painon takia vaan koska rakastan sitä), olen hoikka mutta lihaksikas. En koskaan syö itseäni ähkyyn koska se tuntuu epämiellyttävältä vaan syön normaaleita annoskokoja.

Minäkin odotan vastauksia :) Itse olen normaalipainoinen, en hoikka enkä lihava. Syön ihan liikaa, joten olen siinä mielessä onnekas että varmasti voisin olla paljonkin painavampi. En osaa vastustaa kiusausta, ja syön hyvää ruokaa liikaa. Jos taas ruoka on normaalia tai minusta "huonoa" (mutta jota pitää joskus tehdä lasten takia), niin syön sitten sen edestä herkkuja. Ihan pöhköä joo. Liikun kyllä jonkin verran.

Lihavat lähes poikkeuksetta syövät millon sattuu, puoli päivää menee ilman ruokaa ja sitten ahmitaan.



En koskaan ahmi, syön normaaleja annoksia. Huono olo tulee, jos olen yli 4 tuntia syömättä. Tällä tavalla paino on koko aikuisiän pysynyt samoissa lukemissa, hoikka olen.

Kyllä mietin mitä syön.

En syö iltaisin koskaan kuuden jälkeen, ja joudun muistutan itseäni päivän aterioilla, että en tarvitse lounaalla leipää jne. Nälässä ei tarvitse olla, mutta en voi syödä niin paljon kuin olisi kiva syödä vain syömisen ilosta.



Yritän syödä vain hyvää ruokaa, sellaista mitä todella tekee mieli. Päivässä voi syödä niin vähän kaloreita, niin ei kannata syödä sellaista, mistä ei pidä. Se auttaa myös määrien hillitsemään "himoja": jos haluanjäätelöä, syön sitä vaikka monta annosta. Mutta en sitten syökään sillä kertaa paljoa muuta. jne.

Voin syödä mitä vaan. Minulla on aina hirveä nälkä ja häpeän ruokahaluani. Vanhempani jättivät minut heitteille lapsena ja kärsin aliravisemuksesta teini-ikään asti. Nälkä jäi mutta en liho.

Voisin hyvin olla pullukka jota on rakastettu ja ruokittu. Pullukat eivät ymmärrä että laihuudella on hintansa.

Rytmi, kohtuus, riittävä uni ja liikuntaan 5 krt viikossa. Pari päivää tiukkaa ruokavaliota, pari seuraavaa löysemmin ja pari päivää ei mitään rajaa.

Ei todellakaan tule luonnostaan vaan vaatii ponnisteluja joka päivä! Joskus vaikeampaa joskus helpompaa rajoittaa syömisiä, yleensä kuitenkin nälkä koko ajan, mutta siihen tottuu ajan myötâ.



Mielestäni ikä on tässä olennainen, nuorempana pystyin syömään melkeen mitä vaan, ja vielä 10v sitten laihduin parissa viikossa ylimäâräiset pois. Nykyään tuntuu että joka helvatan suupala menee suoraan vatsamakkaroihin.

aiemmin on voinut syödä mitä vaan lihomatta. BMI 19. Nyt kun 40v lähestyy niin vähän alkaa kumpua kerätä joten eka kerran joutuu miettimään ruokavaliotaan, varsinkaan kun en liiku juurikaan. Ruokailutottumukset ovat aina olleet (pakottamatta) "terveelliset", ei roskaruokaa, karkkia tai alkoholia kuin satunnaisesti. Lapsella selvästi sama hoikka ruumiinrakenne periytynyt.

Syön herkkuja lähes päivittäin. Juuri viimeistelin suklaalevyn, taisi mennä 3 riviä.



Perusruokaa ja siihen herkkuja päälle, niin minä oikeastaan toimin. En korvaa kunnon lämpimiä aterioita millään Hese-mätöillä, valmisruokiakin tulee syötyä tosi harvoin. Syön päivittäin lämpimän ruoan.



Annoskokoja en mieti, koska ruoka itsessään ei minua lihota.



En harrasta liikuntaa muuten kuin satunnaisia kävelyjä.

söin paljon, rasvaista ruokaa ja herkkuja, mutta en lihonut. Nyt vanhempana, kun pitää olla jo tosi tarkka siitä, mitä syö, olen miettinyt, mistä johtui etten aiemmin lihonut. Ehkä se johtui siitä, että vaikka söin paljon kerralla, niin söin säännöllisesti, ja päivässä jaksoin vain yhden ison aterian (koska söin niin paljon). Lisäksi en ole koskaan syönyt herkkuja (suklaata, karkkia tms.) jos on nälkä, vaan söin aina ensin jotain ruokaa, sitten vasta herkkuja. Pullasta, kakuista yms. en välittänyt enkä syönyt niitä ollenkaan.



Vanhempana (lähempänän neljääkymmppiä) jouduin alkaa kiinnittää huomiota syömiseen. Nykyään syön paljon vähemmän, pienempiä annoksia mutta useammin, paljon terveellisempää ja vähäkalorisempaa ruokaa.Herkkuja syön viikottain, mutta yritän olla syömättä. Olen huono syömään vain vähän herkkuja, on helpompaa olla syömättä ollenkaan kuin syödä vain vähän.

Olen 175cm/67kg ja ikää 43v.

Ehkä olen vähän liian "normaalipainoinen" sanoakseni itseäni "hoikaksi" - mutta vastaan silti.



En ole nähnyt mitään vaivaa ollakseni tämän painoinen.

Jos urheilen säännöllisesti, painoni saatta pudota kilon tai max 2. Olen painanut viimeiset 15 vuotta tämän verran, mutta sitä ennen ( ennen raskauksia ) painoin n. 8kg vähemmän, mutta silloin mulla ei ollut niin paljon lihasmassaa, kuin nykyään.



En ole koskaan laihduttanut. Nyt vanhempana huomaan, että syömieni ruoka-annosten koko on luontaisesti pienentynyt. Nuorempana söin todella paljon ja mitä tahansa.

Edelleen syö herkkuja milloin haluan, mutta en ole koskaan pitänyt makeasta, varsinkaan suklaasta.

Muutenkaan, en ole ikinä ymmärtänyt sitä, että joidenkin on vaikea olla syömättä esim. keksejä tai pullaa.

Itse syön pullan ehkä kerran kuussa, jokusen keksin pari kertaa vuodessa.



Syön yleensä vain nälkääni ja ruokailurytmini on todella epäsäännöllinen ja se on aina ollut myös tosi hiilaripainotteinen.

Syön mitä tykkään ja milloin tykkään.

Aina voinut syödä mitä vaan(tykkään herkuista), lapsia kolme joista nuorin alle 2v. ja silti paino ihan samoissa lukemissa kuin esim. 15 vuotta sitten...Olen 39v. 176/59kg.



Niin ja olen laiska liikkuja, inhoan kuntosaleja!

Minun ei tarvitse rajoittaa syömisiäni. Jos herkkuja tulee eteen syön niitä jos tekee mieli. En juurikaan ole mikään herkkusuu, mutta suolaiset herkut kyllä maittavat.



Syön säännöllisesti eikä mieleenikään tule yleensä syödä "ylimääräistä". Ehkä jonkinlainen tietoinen päätös on olla syömättä arkisin sipsejä tms., mutta tuo ei liity painoon, vaan terveelliseen ruokavalioon.



Voisin varmaan syödä enemmänkin, mutta en useinkaan viitsi syödä "turhaan" kun ei ole nälkä eikä mielitekoja. Eli en esim. syö työpaikan kahvihuoneessa olevia keksejä vain siksi että ne ovat siinä jos ei tee mieli.



Napostelen jonkin verran, mutta onneksi tykkään terveellisestä napostelusta. Tämänkin illan aikana olen napostellut monta raakaa kukkakaalinpalaa ja pari kirsikkatomaattia.



BMI 20, 37 v.

paljon p*skaa, rasvaista ja sokerista mättöä, kun en voi vastustaa. Paljolla tarkoitan 2-4 kertaa viikossa syön sipsipussin, suklaalevyn tai noin 200 g karkkia. Tingin sitten "oikeasta" ruoasta. Tiedän, ei ole terveellistä. Haluaisin vähän muuttaa ruokatapojani, mutta en vain löydä motivaatiota. Syöminen on minulle vaikea aihe. Minulla on jonkinlainen syömishäiriö, ja ahdistun, jos kalorimäärä menee yli kulutuksen. En mielelläni syö muiden seurassa, enkä pysty lopettamaan, kun kerran olen aloittanut herkkujen syömisen.



Teen fyysisesti erittäin raskasta työtä, ja kroppani on kiinteä ja lihaksikas huonosta ruokavaliosta huolimatta. Olen luonnostani semmoista tyyppiä, että lihasta tulee helposti, rasvaa ei niinkään. Näytän siltä kuin eläisin tosi terveellisesti. Ehkä tämä alkaa näkyä sitten kun ikää tulee lisää, jos en pysty muuttamaan tapojani...

Aina hoikka. Mulla on ilmeisesti melko nopea aineenvaihdunta, syön melko usein ja pienehköjä annoksia. Mulla on aina aamulla kauhee nälkä ja ulostan vähintään kerran, välillä kaksikin kertaa päivässä. Vanhempani ja sisarukseni ovat kuitenkin melko pyöreitä, eli ihmettelen välillä hoikkuuttani itsekin. Vanhempani syövät kyllä enemmän hiilareita, leipää ja imelää, joten ehkä se on syynä.

Mulle ei ole vaikeaa olla välillä pienessä nälässäkin, jos on mielenkiintoista tekemistä. Harrastan ja liikun melko paljon joten ei ole aikaa ajatella koko ajan syömistä. Kun olen toimeton, alan heti herkutella ja käyn jatkuvasti jääkaapilla. Syömme myös herkkuja ainakin parina päivänä viikossa, ja reilusti. Tällä hetkellä inetän, joten se vie ylimääräiset kalorit.