Jos itse ette kuulu kirkkoon, mutta lapsi haluaa mennä rippikouluun?

Kotinne on lapsen koti. Jos hän haluaa kasteen ja päästä ripille ja juhlia sitä, voi tietenkin olla kusipää ja estää juhlinnan. Mietipäs kuitenkin, millaisen viestin suvaitsevaisesta ateismista annat lapsellesi. Mieti myös, onko lapsen uskonnonvapaus (joka on ihmisoikeus) sinulle minkään arvoinen asia. Jos ei, miksi ei.

nuori ei nyt tässä kohtaa halua olla erilainen kuin kaverinsa.

enkä kovin monissa rippijuhlissakaan, mutta niissä joissa olen ollut ei todellakaan laulettu mitään hengellisiä lauluja tai muutenkaan tuotu uskontoa millään lailla esiin. Ainoa ero esim. yo-juhliin oli se kirkko-osuus ennen juhlia.



Eli pitäisin varmaan juhlat, mutta ilman noita mahdollisia uskonnollisia elementtejä. Paitsi siis jos rippilapsi nyt itse ihan välttämättä haluaisi jonkun ruokarukouksen mukaan ujuttaa niin siitä vaan sitten. Hänen päivänsähän se on.

käynyt yhdelläkään riparijuhlalla, millä olisi Jeesuksesta tai muusta kristinuskoon liittyvästä hoilattu tai paasattu. Ihan tavallisia kakku/kahvi juhlia. Kuin synttärit. :)

Mikä sulla rassaa oikein?



Itse olen käynyt lukuisissa rippijuhlissa ja koskaan siellä ei ole puhuttu paljon muusta kuin "saitko uusia ystäviä?" jne onniteltu ja juotu kahvit.



Terv. uskovainen

sanoisin lapselle että hän voi mennä protuleirille.

Ainakin silloin kun minä olin nuori, ei kirkkoon kuulumattomia otettu riparille.



Riparit kun maksavat ja mulla nyt on vähän sellainen periaate että vapaaehtoisesti en kirkolle anna rahojani. Joo, tiedetään että kuoltuani niitä rahoja sinne sysätään ja että osa verorahoistanikin menee kirkolle, mutta nuo eivät ole vapaaehtoisia.

Itse en pidä luterilaisen kirkon meiningistä, mutta annan lasten osallistua päiväkodissa ja koulussa kirkon tilaisuuksiin ja uskonnon opetukseen. Ihan vaan siksi, että lapset saisivat asiallista tietoa ja heillä olisi mahdollisuus itse päättää haluavatko olla siinä toiminnassa mukana.



Rippijuhlatkin järjestän lapsille jos nämä itse niin toivovat.

Kotinne on lapsen koti. Jos hän haluaa kasteen ja päästä ripille ja juhlia sitä, voi tietenkin olla kusipää ja estää juhlinnan. Mietipäs kuitenkin, millaisen viestin suvaitsevaisesta ateismista annat lapsellesi. Mieti myös, onko lapsen uskonnonvapaus (joka on ihmisoikeus) sinulle minkään arvoinen asia. Jos ei, miksi ei.

Lahjat! Ei nyt ollut kyse uskonnosta eikä edes uskonvapaudesta.

Minä juttelisin lapsen kanssa ja pyytäisin miettimään asiaa. Rippijuhlien järjestäminen minullekin tässä tapauksessa olisi epämiellyttävää, rahanmenoa ja tekopyhää.

Kyllä meillä ainakin kysyttiin kenen luokse saa tulla laulamaan. On ihan ymmärrettävää ettei kaikki halua.

On se kuitenkin yksi elämys sille lapselle, jota ei enää muuten koskaan saa. Ja jos se vielä sinne itse HALUAA mennä.

Tuossa on nyt kyse vain siitä että lapsi haluaa ne lahjarahat. Ei meillä ainakaan isoset ole kenenkään kotiin tulleet laulamaan ja enemmän se lapsi siitä todennäköisesti saa rahaa kuin mitä se leiri maksaa. Pakkoko sitä on niin tosissaan ottaa. Tarjoat vähän kakkua ja tyhjennätte sukulaisten tilit. Sitä se muillakin on, ei sillä uskonnolla siinä ole mitään tekemistä.

Eivät ne isoset tai papit tule kotiin, eihän ne edes ehtisi kaikkien luokse. Jos joku erikseen kutsuu, sitten ehkä yrittävät mennä.



Meillä oli juhlat kotona; kahvit, kakut, suolaiset, sukulaiset ja ystävät.. yhdessäoloa eikä mitään uskonnollisuuksia. Ihan niinkuin vaikka synttärit, ei se sen kummempaa ole.

jos haluaa kavereiden takia mennä. Rippileirillekin pääsee, jos maksaa omista rahoistaan.



Ripillehän ei pääse, jos ei ensin ota kastetta, ja siihen tuon ikäinen tarvitsee vanhempien suostumuksen. Toki antaisin suostumuksen, jos hän tosissaan sanoo uskovansa siihen mitä riparissa opetetaan, ja haluaa tämän uskonsa julkisesti tunnustaa. Mutta tekisin kyllä selväksi, että juhlia en järjestä, koska ripiltä pääsy ei ole mielestäni millään lailla juhlien arvoinen saavutus. Jos haluaa juhlat, niin saa itse hoitaa tarjoilut ja kutsut. Kahvit tokin keitän, jos joku kylään tulee. Lahjojakaan on turha ainakaan oman sukuni puolelta odottaa. Miehen suvusta saattaisi kyllä niitäkin tulla.

Mutta kannattaa keskustella, että rippikoulu ja konfirmaatio tarkoittaa liittymistä ev. lut. kirkkoon. Sitäkö hän todella tahtoo? Täällä jotkut ovat sanoneet, että rippikoulun voi käydä kirkkoon kuulumatonkin, mutta konfirmaatiota ei.



Ite en tykkää järjestää juhlia. Meillä jos kävisi, en silti juhlia järjestäisi, koska inhoan sellaista. Vain oman perheen kesken korkeintaan. Inhoan siis juhlia. Eihän rippijuhlissa uskontoa kotona yleensä näy mitenkään, kirkossa vain.

Jos lasta ei kasteta, ei tule konfirmaatiota eikä myöskään juhlia. Jos taas lapsi kastetaan, hänelle tai hänen on valittava myös kummit.



Meillä lasta ei ole kastettu mutta nyt hän tahtoo mennä rippikouluun. Valitsemme hänelle kummit yhdessä lapsen kanssa ja vietetään kauniit juhlat, sellaiset kuin nuori haluaa. Minusta uskonnollisuutta ei pidä sairaalloisesti pelätä. Se on ihmisyyteen kuuluva asia niinkuin kulttuuri ja taide.