Mä en tiedä enää rakastanko miestäni.
Mies on hyvä isä,käy omassa yrityksessään töissä,käyttää alkoholia kohtuudella,meillä ei ole väkivaltaa tms. mutta itse olen kotona koska fyysisiä sairauksia paljon enkä edes töihin kykenisi.En saa työmarkkinatukea eikä lääkärit kirjoita eläkepapereita. Romantiikkaa meillä on tosi harvoin,kahdenkeskistä aikaa ei oikeastaan ikinä. Täällä ei ole mll.n lastenhoitopalvelua eikä ketään kuka hoitaisi lastamme,olen kyllä kysellyt. Mies ei puhu kuin firmastaan ja niistä asioista. Elämä on pelkää arkea.Olen jotenkin tylsistynyt. Ikää minulla kohta 40v miehellä muutama vuosi vähemmän.Mitä te tekisitte?jatkaisitteko yhdessä vai eroaisitteko?
Kommentit (23)
ja fyysisiin töihinkään en sairauksien takia pysty niin saisin kai työmarkkinatukea mutta se on aika pieni ja karenssiakin voisi tulla. Lisäksi mietin että löytääkö tässä iässä siss 40v monen sairauden omistavana(tavallaan työkyvyttömänä eläkettä vaan en saa)uuden miehen?olen vielä ylipainoinenkin.ap
pidä nyt jotain rajaa provoketjun vedättämiselle.
Liian överiksi menee.
ja fyysisiin töihinkään en sairauksien takia pysty niin saisin kai työmarkkinatukea mutta se on aika pieni ja karenssiakin voisi tulla. Lisäksi mietin että löytääkö tässä iässä siss 40v monen sairauden omistavana(tavallaan työkyvyttömänä eläkettä vaan en saa)uuden miehen?olen vielä ylipainoinenkin.ap
pidä nyt jotain rajaa provoketjun vedättämiselle.
Liian överiksi menee.
ihan tosi elämää.ap
Tietenkin jos koet, että nykyinen elämäsi onparempaa kuin elämä eron jälkeen olisi, niin sittenhän sinun pitää valita se.