Mitä ajattelet jos ystäväsi eroaa miehestään ja muuttaa suoraan uuden miehen luo?

Tuota sattuu, osa noin alkaneista jutuista onnistuu, osa ei. Ikävää tietysti entiselle miehelle että tullut jätetyksi ja lapsillekin ero aina tuskaa tuottaa, mutta eipä se kauheasti ulkopuolisille kuulu se asia.

Toivottavasti ap:kin pääsee tämän shokkitilansa yli joskus.

selvästi sekoamassa.

Tällainen uusi puoli hänessä vaatii sulattelua.



ap

Ensinnäkin siitä, että ystäväni on salannut minulta niinkin suuren asian, kuin että on rakastunut toiseen mieheen ja aikoo erota. Toiseksi olisin pettynyt ystäväni löyhään moraaliin ja siihen, että osoittautui periaatteiltaan ihan joksikin muuksi, jonka on antanut ymmärtää olevansa.

vielä rankempaa. Lapsen on vaikea (ehkä jopa mahdoton) ymmärtää miksi oma vanhempi hylkää jonkun "ulkopuolisen" takia. Miksi oma äiti pitää jotain vierasta miestä tärkeämpänä kuin omaa lasta.

Jos vielä tuohon tehdään äkkiä uusi lapsi, kokee "vanha" lapsi tulleensa vaihdetuksi parempaan.

Onhan tuo hyvin itsekästä.

pitää sydämensä mukaan toimia. Se on naisellinen oikeus.



Jos mies noin toimisi, niin se olisi petturisika :D.

Olen aika äimistynyt tilanteesta, ex-mies ja lapset luonnollisesti järkyttyneitä. Vaikea ymmärtää ystävää, hokee vain löytäneensä viimein elämänsä rakkauden ja toimineensa sydämensä mukaan...

Ei tuo mitään rakkautta ole, jos on "pakko" tarrautua heti uuteen kumppaniin, vaikkei ero ole selvä. Yhdessä kirjassa nuo liitettiin ihmisen omiin kasvukriiseihin ja silloinkin taustalla epkypsä tunne-elämä.

Yksi kaverini teki saman tempun ja kyllähän sitä ihmeteltiin, mutta eihän siinä oikein mitään voi kukaan tehdä. Halveksittava teko perheelle joka tapauksessa ja jotkuthan pitää sitä ihan normimeininkinä.

Kaverilleni tuli kyllä tosi kovat syyllisyydet parin vuoden päästä. Vaikka elämä siinä kaikilla asettuukin taas uomiinsa, niin kyllä tuo erotapa ainakin jälkensä jättää kaikkiin osapuoliin. Avioero kun on rankka prosessi muutenkin.