Lue keskustelun säännöt.
hei, onko mulla kohtalotovereita????
14.09.2012 |
Ihana perhe, ihana mies,kolme tervettä ihanaa lasta, mutta... kaikki omat oikeat ystävät puuttuvat...
Nuoruuden/opiskelujen/vauva-ajan ystävät ovat etäääntyneet... Ei enää jaeta murheita ja iloja niin kuin ennen, jos järjestetään juhlia kutsut juhliin eivät ole enää itsestään selvyys...
Siis olen hirveän onnellinen lapsistani ja miehestäni, ihanasta perheestäni ja töstäni, mutta haikeana ajattelen että en taida enää olla kenellekään se oma tärkeä ystävä, jolle jaetaan kaikki ilot ja surut.
Onko tämä tavallinen tarina, kun itsekin viihtyy omalla perheellä parhaiten vai onko ystävät unohtaneet minut????
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaisia tosi läheisiä ystäviä ei enää ole; mies läheisin. Mutta tuttuja kyllä ja toisaalta ei aikuisena enää tarvikaan samallalailla bestiksiä kuin nuorena.
Olen saanut jonkin verran uusia ystäviä aikuisena, mutta ei niidenkään kanssa olla jatkuvasti paljon tekemisissä.