Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos et ole tyytyväinen itseesi

Vierailija
14.09.2012 |

niin miksi et muutu sellaiseksi kuin haluat olla? Mikä sun selitys on?

Eli jos haluaisit olla vaikka avoimempi niin miksi et ole? Tai jos haluat olla urheilullisempi niin mikset ole? Jos haluaisit olla sosiaalisempi niin mikset vain ole?

Mikset ole sellainen kuin haluat?

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tänäänkin päätin mennä mukaan yhteen juttuun ja olla fiksu ja asillinen ja hillitä itseni. Mitä vielä, päädyin munaamaan itseni todella tehokkaasti ja nyt tässä mietin, että yritänkö korjata antamani ääliövaikutelman vai onko se turhaa ja pahentaa vain tilannetta.

Vierailija
2/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teini-ikäni ja nuoruuteni meni siihen kun häpesin itseäni ja yritin eri tavoin muuttaa itseni sellaiseksi kuin haluaisin olla. Aloitin vähän väliä kaikenlaisia ohjelmia joissa päätin korjata jonkun ongelman ja muuttua sen suhten erilaiseksi. Yleensä tein vain itseni naurettavaksi enkä onnistunut muutoksesssa ollenkaan.



Nykyisin keski-iässä jo onneksi hyväksyn itseni sellaisenani kuin olen, eikä tarvitse muuttaa itseään miksikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä en ymmärrä sitä jos te tiedätte minkälainen teidän nk.ihanneihminen on, niin MIKSI te ette ole sellaisia? Mikä teitä estää?

Vierailija
4/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä en ymmärrä sitä jos te tiedätte minkälainen teidän nk.ihanneihminen on, niin MIKSI te ette ole sellaisia? Mikä teitä estää?

No saanko kehuja ja kiitosta: Kävin vuosia, vuosia terapiassa koska en ollut tyytyväinen itseeni enkä elämääni (masennus ja persoonallisuushäiriö). Olen nykyään ihan tyytyväinen sekä itseeni että elämääni.

Ei itsensä muuttaminen ole mikään pikkujuttu joka kädenkäänteessä hoituu.

Vierailija
5/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun pohjimmiltani en ole sitä, niin minulta puuttuu sisäinen palo urheilla. Lähisuvussa on todella urheilullisia ihmisiä jopa kilpatasolla, niin heillä on sisäsyntyinen tarve urheilla ja kilpailla ja he ovat myöskin lahjakkaita siinä.



Mutta minun kohdalla tällaista lahjakkuutta eikä paloa ole, joten kaikki urheilu olisi pakottamista ja luonteeni vastaista, siksi se on niin vaikeaa ja tylsää. Siinä minun selitykseni.

Vierailija
6/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja usein ihmettelen samaa kuin ap:kin; miksi jotkut vain valittavat tyytymättömyyttään, eivätkä ole valmiita muuttumaan sellaiseksi kuin haluaa olla. Sitten muistan VÄITÖSKIRJANI! Tai siis sen keskeneräisyyden... Haluaisin olla tohtori ja väitöskirjatutkimuskin on jo ollut pitkään hyvällä alulla. En vain saa itsestäni irti sitä, että istuisin työpäivän jälkeen tai viikonloppuna koneelle kirjoittamaan artikkeleita. Tykkään niin paljon enemmän esimerkiksi liikunnasta ja jos vaihtoehtona on artikkeli tai kympin lenkki, niin valitsen ehdottomasti jälkimmäisen.



Eli haluaisin olla tohtori, mutta eipä se niin helposti tapahdu, jos on muitakin (parempia) intressejä elämässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

oman itsen muuttamisen (ts. itsevihan kierteen) lopettaminen aikaansaa todellisen ja kestävän muutoksen.

Vierailija
8/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

oman itsen muuttamisen (ts. itsevihan kierteen) lopettaminen aikaansaa todellisen ja kestävän muutoksen.

Onhan se itsestään selvää, että jos onnistuu murtamaan kierteen ja oppii pitämään itsestään, positiivinen kierre alkaa ruokkia itse itseään ja tyytyväisyys lisääntyy.

Mutta ei se ole mikään pikkujuttu eikä toimi vain päättämällä, sen eteen pitää myös tehdä töitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että muutos tulee kun lopettaa itsensä muuttamisen. Addiktiohan sekin pohjimmiltaan on. En pidä itsestäni. Päätän muttua. Päätös saa aikaan välittömästä paremman olon. Yritän muuttua. Se ei onnistu. Tunnen oloni entistä pahemmaksi ja huonoksi ihmiseksi. Päätän muuttua. Olo tulee välittömästi paremmaksi. Yritän muuttua. Ei onnistu. Tunne oloni entistä pahemmaksi...

Vierailija
10/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut kyllä sosiaalinen ja tiedän mitä se on. Silloin ihmettelin itsekin niitä jotka eivät vain ole.



Nykyään minulla on sosiaalisten tilanteiden kammo, kahvikuppineuroosi vai mikä lie :D



Nuo tilanteet saa minut tulipunaiseksi, hikoilen ja vapisen. Vähän niinkuin ahtaanpaikan kammo, kun ihminen on liian lähellä, minulla ei ole hyvä olla, haluan pois.



Yritäppäs sitten olla siinä sosiaalinen ja kysellä toisen kuulumisia kun kroppa alkaa häröilemään vaikka mieli tekisi seurustella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut kyllä sosiaalinen ja tiedän mitä se on. Silloin ihmettelin itsekin niitä jotka eivät vain ole.

Nykyään minulla on sosiaalisten tilanteiden kammo, kahvikuppineuroosi vai mikä lie :D

Nuo tilanteet saa minut tulipunaiseksi, hikoilen ja vapisen. Vähän niinkuin ahtaanpaikan kammo, kun ihminen on liian lähellä, minulla ei ole hyvä olla, haluan pois.

Yritäppäs sitten olla siinä sosiaalinen ja kysellä toisen kuulumisia kun kroppa alkaa häröilemään vaikka mieli tekisi seurustella.

mä ajattelinkin. Siis mietin tuleeko teillä itseenne tyytymättömillä ihmisillä jotain fyysisiä oireita kun yritätte käyttäytyä teidän normaalista poiketen. ap

Vierailija
12/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä en ymmärrä sitä jos te tiedätte minkälainen teidän nk.ihanneihminen on, niin MIKSI te ette ole sellaisia? Mikä teitä estää?

esimerkiksi. Esimerkiksi minä haluaisin olla rohkea, mutta synnynnäisen temperamenttini takia minussa käynnistyy uusissa tilanteissa jännitys- ja pakokauhureaktio. Sydän hakkaa, kädet vapisee, änkytän, en pysty toimimaan.

Tai kun haluaisin olla sosiaalinen ja luonteva, en vaan keksi ihmisille mitään puhuttavaa joten olen taas hiljainen ja tökerö vaikka kuinka olisin päättänyt mitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä ajattelinkin. Siis mietin tuleeko teillä itseenne tyytymättömillä ihmisillä jotain fyysisiä oireita kun yritätte käyttäytyä teidän normaalista poiketen. ap

Minä tein sellaisen kokeen että "päätin" olla hermoilematta erästä palaveria. En antanut tavallaan itseni ajatella koko palaveria, käänsin heti ajatukset muualle jos koko juttu tuli mieleen. Puolivälissä palaveria alkoi migreenipäänsärky joka paheni koko ajan. Taistelin päättäjäiskahvit ja smalltalkin pelkällä tahdonvoimalla, toivotaan nyt että asiakas ei pidä minua outona. Palaverista painuin suoraan oksentamaan. Ei tee mieli kokeilla uudestaan.

Vierailija
14/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruskeasilmäinen, mutta kumma juttu kun se ei ole tahdosta kiinni...



Ap:lle taas sanoisin, että mikset sinä ole älykkäämpi, se helpottaisi meitä kanssaeläjiä aika lailla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:lle taas sanoisin, että mikset sinä ole älykkäämpi, se helpottaisi meitä kanssaeläjiä aika lailla?

Vierailija
16/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eilenkin suorastaan yllätin itseni ja olin oikein tyytyväinen... :) Solmuja on auennut ja mä olen eri tavalla elossa kuin aiemmin. Olen alun alkaen pitänyt ihmisistä vaikken se kaikkein seurallisin ole ollutkaan. No sitten oli kausi jota en kaipaile, mutta nyt, nyt olen palaillut alkulähteilleni ja se tuntuu kyllä mukavalta. Mä olen omana itsenäni ihan ok ja monien mielestä jopa kivaa seuraa.



Ei ne isoja juttuja jonkun muun mielestä olisi, mutta mulle ne kuitenkin on, enkä nyt selitä tarkemmin.

Vierailija
17/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska olen laiska,inhoan hikoomista ja nautin viinin lipittämisestä ja syömisestä liikaa!

pitäisi saada ainakin kolkyt kiloo pois.

mikä on ap;n heikkous?

Vierailija
18/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

juuri sellainen kun haluaisi olla? Eli eroa ihanneminän ja todellisen havaitun minän välillä ei ole lainkaan? Jos hän ei ole tällainen, niin miksi ei muuta itseään sellaiseksi sitten?

Vierailija
19/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut kyllä sosiaalinen ja tiedän mitä se on. Silloin ihmettelin itsekin niitä jotka eivät vain ole.

Nykyään minulla on sosiaalisten tilanteiden kammo, kahvikuppineuroosi vai mikä lie :D

Nuo tilanteet saa minut tulipunaiseksi, hikoilen ja vapisen. Vähän niinkuin ahtaanpaikan kammo, kun ihminen on liian lähellä, minulla ei ole hyvä olla, haluan pois.

Yritäppäs sitten olla siinä sosiaalinen ja kysellä toisen kuulumisia kun kroppa alkaa häröilemään vaikka mieli tekisi seurustella.

mä ajattelinkin. Siis mietin tuleeko teillä itseenne tyytymättömillä ihmisillä jotain fyysisiä oireita kun yritätte käyttäytyä teidän normaalista poiketen. ap

enkä oikein edes ymmärrä miksi ja miten se voi olla mennyt tähän. Ei siitä ole montakaan vuotta kun olin työssä jossa tapailin paljon ihmisiä, olin kokoajan esillä, luennoin enkä miettinyt hetkeäkään mitään ulkoisia asioita, miten olin tai mitä puhuin. Tuo oli helppoa ja sellainen työ josta pidin ja jota tykkäsin tehdä. Pystyin olla täysin oma itseni.

Pikkuhiljaa tilanne sitten meni tuohon. Aloin saamaan töissä tuollaisia fyysisiä juttuja, sanat meni sekaisin, tarkastelin itseäni kamalasti, mietein millaisen kuvan annan, stressasin noita etukäteen ja lopuksi aloin vihata työtäni ja otin lopputilin.

Pikkuhiljaa tuo alkoi vaikuttaa muihinkin sosiaalisiin tilanteisiin.

Olisihan se hienoa jos joskus pääsisin takaisin tuollaiseen tilanteeseen jossa joskus olin mutta nyt nuo tilanteet ovat vain niin helkutin vastenmielisiä ja olen kehittänyt tuosta niin suuren ongelman että tuohon en enää pääse.

Mutta en minä silti luokittelisi itseäni kategoriaan: "Itseensä tyytymätön ihminen." Tuo on vain yksi asia elämässäni missä olen itseeni tyytymätön.

Vierailija
20/23 |
14.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen aina halunnut olla vahva ja lihaksikas ja urheilullinen. Eipä vaan oo napannut tehdä niin paljon töitä sen eteen, että olisi toteutunut. Välitön mielihyvä (sohva ja jäätelö) on mennyt edelle.



Nyt 4-kymppisenä ei enää vaan voi olla kuin lapatossu. Mä olen siis pakottanut itseni urheilulliseksi. Treenaan ja lujaa.



Nautinko siitä? EN!



Minulla on uimarin hartiat ja hauikset, mutta millä hinnalla? Inhoan liikuntaa edelleen ja joskus menee töissä puoli päivää sen miettimiseen, että jaksaisko sitä nyt tänään.



Muutos on ollut lähinnä siinä, että olen oppinut sietämään epämukavuutta, maitohappoja ja hikeä ja väsymystä. Tunnenko itseni paremmaksi ihmiseksi? Hetkittäin.



Liikkumisesta on tullut tapa tyyliin hampaidenpesu ja säännölliset tarkastukset. Kuka nyt menisi hammaslääkäriin menemisen ilosta?



On tää vaan kakspiippuinen juttu. Ehkä tästä pakotetusta muutoksesta tulee vielä joskus mielihyvän lähde, mene tiedä. Opinhan rakastamaan kaaliruokiakin. HUOKAUS.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi viisi