Uskovaisia paikalla? Mitä kuuluu uskonelämään ja muutenkin? :)

Se on selvästi paha puute, yksin kun ymmärtelee asioita joskus väärin, tai ennemminkin antaa vihollisen puhua itselleen väärää totuutta.



Olen vaan niin kumman laiska viikonloppuisinkaan mihkään lähtemään...

Paremmalla hoidolla pitäisi olla Jumalasuhde.

http://media7.fi/raamattuopisto/

Uskonelämähän ontuu heti, kun Raamatun lukeminen vähenee. Aionkin just nyt mennä ja avata rakkaan Ison Kirjan ja lukea sitä yhdessä poikani kanssa. Josko pääsis läheisyyteen taas.



Olen ajatellut tilata TV7:lta David Pawsonin Raamattu avautuu I ja II -teokseet.

http://kauppa.tv7.fi/epages/GPL.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/15092008-99…



Pawson on ihana opettaja! Mulla on Sanan nälkä!

Raamatun lukemisesta on jo aikaa ja uskon asiat alkaa jäämään heti taka-alalle arjen hälinässä.



Tarvisin itselleni seurakunnan jossa olisi hyvä käydä ja josta saisi säännöllisyyttä raamatun tutkiskeluun ja oman "hengellisen kodin ja perheen".

Se on vain vielä hakusessa.



Olen raskaana pikkulapsiarjessa ja tuntuu että nyt en pysty keskittymään oikein mihinkään. Raamattua olen lukenut viimeksi ehkä n. 2kk sitten ja rukouksetkin jäänyt lasten iltarukouksiin.



Normaalisti minulla on raamattu aina esillä ja luen sitä lähes päivittäin.



En edes muista mitä viimeksi luin. Jotain kevyttä, varmaan sananlaskuja.



Heti kun uskonasiat alkaa jäämään taka-alalle minulle alkaa pikkuhiljaa tulemaan ahdistus, en saa rukousvastauksia ja arkihuolet painaa päälle. Usko tuo minulle todellakin rauhan!



Mutta mitä minulle kuuluu? Odotan vain että pääsisin jo synnyttämään. Laskettuaika on jo takanapäin eikä mitään tapahdu. Odottavan aika on todellakin pitkä. Toivon että synnytys menisi hyvin ja lapsi olisi terve.