Tahtoisin kuolla pois :(
näin ei pitänyt käydä, kävi silti, rakastuin varattuun mieheen.
Minun sisällä on niin suuri suru, ahdistus ja pahaolo. Ne vaan ei lähde pois, ei millään.
Mutta siellä on myös rakkaus, rakkaus tätä miestä kohtaan.
Jos en saa elämäni miestä, miksi tahtoisin elää enää. Edes lapseni ei riitä syyksi. Onneksi lasten isä on parempi huoltaja lapsille, kuin minä.
Olen niin rikki.
Kommentit (14)
On se surullista lukea näitä juttuja täältä. Ensin tehdään lapsia, leikitään onnellista perhe-elämää. sitten ei riitä lapset, ei oma mies, vaan lähdetään ja etsitään uus. Aivan järjetöntä. Siis lapset eivät riitä pitämään sinua elossa? Itse elän ja jaksan elää juuri heidän takiaan, juuri heidän takiaan olen valmis tekemään mitä vaan, juuri he saavat minut onnelliseksi, juuri heille haluan olla se äiti joka rakastaa heitä elämässä eniten , vaikken varmasti paras äiti ole. Kun aloin näitä lapsia hankkimaan, päätimme mieheni kanssa, että sinnittelemme vaikka miten jotta lapset saavat pitää molemmat vanhempansa jos hengissä ollaan. Ero ei ole ollut edes mielessä, vaikka suhde on välillä tylsähkö, kuiva, arkinen, mutta riittää että lapset voivat meidän perheessä hyvin. Ja kun muistaa tehdä jotain pientä suhteessa niin kyllä se vanha suhdekkin piristyy. Kamalan itsekkäitä ihmisiä valitettavasti elää vanhempina äiteinä ja isinä. Ajatellaan vaan omaa napaa, eikä jakseta ottaa vastuuta siitä mitä on vaan ajatellaan sitä ihanaa uutta suhdetta tai mikä se olikaan. Toivottavasti epäonnistut tuossa suhteessa ja toivottavasti silmäs aukenis joskus myös niille heikoille lapsillesi. Moicca
miten voisin jaksaa lapsia, kun hyvä että jaksan hengittää. Sekin sattuu pirun lujaa. -ap-
Kato kahden vuoden päästä uudelleen.
miten voisin jaksaa lapsia, kun hyvä että jaksan hengittää. Sekin sattuu pirun lujaa. -ap-
tapa sitten itsesi. Nyt vain pilaat monen elämän.
Eli älä edes kuvittele! Ja kuule, rakastuminen on kuvitelmaa sun päässä. Heijastat tähän mieheen kaikki sun haaveet ja toiveet, kuvittelet hänestä enemmän kuin hän on. Ja oikeastiko haluaisit miehen, joka pettäisi perheensä ottaessaan sut?
kannattaa katsoa tämä elämä ihan loppuun asti...Ei tämä matka niin kovin pitkä ole. siunausta ja rakkautta elämääsi
ei taida pohjimmiltaan olla rakastumista siihen ihmiseen vaan siihen haavekuvaan elämästä minkä tuon ihmisen kanssa (kuvitellusti) voisi saada.
Pakkomielle ei ole synonyymi sanalle rakkaus.
Luulen, että elät jotain kriisiä omassa elämässäsi ja se kanavoituu nyt tähän muotoon. Sinä tarvitset muutoksen elämääsi, se elämää eheyttävä muutos ei välttämättä silti ole juuri tuo mies.
Huomaat tämän kaiken vasta vuosia jälkeenpäin. Siksi nyt ei kannata luovuttaa, vaan jättäytyä elämän virtaan ja antaa elämän kuljettaa sinua eteenpäin. Aika parantaa, usko minua!
Onko teillä jotain suhteentynkää? Ruokkiiko hän jollain lailla tunteitasi?
Noita itsaripuheita en ymmärrä. Miksi sinun tarvitsisi kuolla, vaikket olekaan onnellinen? Onko se joku syy? Kenellekään meille ei ole mitään onnellisuustakuuta, vaikka jotkut näin kuvittelevat ja elävät ikään kuin sellainen olisi. MItä tahansa, muiden kustannuksella, kunhan itse on onnellinen.
tota,kasva nyt vähän!
keskity nyt niihin lapsiin,ja tee heidän kanssa jotain kivaa. vuoden päästä ihmettelet jo,mitä ihmette horisit silloin.
skeidaa sitä aikuinen nainen kirjoittaakin!
Ei taida olla muumit laaksossa.
Et varmasti edes oikeasti tunne koko miestä,haavekuvat ovat eri asia kuin todellisuus.
Kasva aikuiseksi.
Myötähäpeä miehesi ja lapsesi puolesta.
Ei kannata luovuttaa. Miehet ovat paskoja. Älä miehen takia itseäsi ruoski.
Mene eteen päin elämässä. Mutta älä itseäsi ruoski, ei ne miehetkään itseään ruoski.