Kestääkö suhde jossa nainen ei tee ruokaa (omaa osuuttaan - ei kaikkea)

Osa miehistä on suvereeneja keittiössä ja laatunaisen vuoksi ovat valmiit tekemään kaikki keittiöhommat.



Jossain pariskunnissa kumpikaan ei ole keittiöihminen ja sujuvasti eletään takeout- elämää.



Kolmas vaihtoehto on perinteinen av-mamma, jota perusmies ei jaksa katsoa pitkään jos se ei osaa edes laittaa ruokaa tai siivota. Ja av-mammalta siis odotetaan 100% kotitöistä, muuten ne saa kenkää.

Itse teen itselleni ja lapselleni ruokaa. Itselleni keittoja, salaatteja yms. oman meiltymykseni mukaan ja vauvalle soseet sekä puurot. Mies tekee itse itselleen mitä haluaa, jos nätisti pyytää niin kaupassa käydessäni ostan ruoka hänellekin :-) Syödään erilaista ruokaa enkä ikinä rupeais miehen takia kokkaamaan sellaista ruokaa mitä en itse halua syödä. Hänen kulutus on niin kovaa että tarvitsee aika hevit ruoat. Näin on alusta asti ollut joten tiesi kenet nai vaimokseen. Toki sitten pesen pyykit, siivoan ja tiskailen. Nuo kotihommat teen kaikki itse jo senkin takia että omat siisteyskäsitykset ovat hieman korkeammat kuin puoliskolla:D varmaankin joidenkin mielestä on hassua tuo ruokahomma mutta toimii meillä.

Ruoanlaitto ei automaattisesti kuulu naiselle.Meillä minä siivoan ja pyykkään,mutta kokkausyritykset päättyvät palohälyttimen ulvontaan ja pitsan tilaamiseen.Mies taas tykkää ruuanlaitosta.Toimiva työjako! Eli kyllä,suhde kestää vaikka nainen ei olisikaan perinteisesti hellan ja nyrkin välissä :D

Niin mitä lapset syö?



Minulla on lähipiirissä tälläinen perhe jossa nainen poraa ettei tee ruokaa, koska ei osaa muttei se mieskään mikään huippu siinä ole; silloin tehdään Italianpataa pussista.. :(



Olen huolissani tuosta perheestä. Ei ole yhtään terveellistä moinen asenne.



Ei ruuanlaitto ole raketinkeksimistä. Olisi hyvä jos suhteessa tasa-vertaisuus olisi sitä ettei ruuanlaitto jää toisen niskaan täysin. Toki sitä saa tehdä jos tykkää mutta äkkiä siinä on kyllä saranat natisemassa: varsinkin jos se ruokaa laittamaton on kotona.

joko mies tekee tai sitten syödään eineksiä / haetaan Stockalta valmista ruokaa / syödään ulkona.



Vihaan kokkaamista ja ruokakaupassa käyminenkin on inhottavaa, teen ruokaa todella harvoin enkä osaa kuin muutamaan lajia. Leivon kuitenkin aika usein, siitä pidän ja olen siinä hyvä.



Lapset ovat Steinerpäiväkodissa, jossa emäntä tekee paikan päällä kaiken alusta loppuun itse ja kasvisruokana. Arvostan tätä suuresti, minusta on hyvä, että lapset saavat kerran päivässä syödä kunnon kotiruokaa ja näkevät sekä osallistuvat ruuanlaittoon.



Muuten teen kaikkia kotitöitä mielelläni.

joka ei arvostaisi hyvää ruokaa valmiiksi tehtynä. Yleensä vielä arvostelevat exiään, kun olivat keittiössä ihan onnettomia. Eivät vaan miesraukat tienneet silloin paremmasta ;)



Tällä hetkellä naapurin ukko on ihan mun leipomusten lumoissa, kertoo ettei sen oma vaimo leivo ollenkaan, kun pitää pysyä laihana. Miesraukka.

Ei mun kohdalle ole koskaan osunut sellaista naistakaan, joka ei arvostaisi hyvää ruokaa valmiiksi tehtynä. Onhan tuo yleismaailmallisesti mukavaa ihan sukupuolesta riippumatta. Tosin naiset harvoin ovat niin ääliöitä, että heillä olis pokkaa arvostella vieraille exiensä ruoanlaittotaidottomuutta tai nykyistensä leipomattomuutta ikäänkuin se olisi joku oleellisin kelvollisen ihmisen mitta.



Sattumalta tuntemistani pareista ne, kenen suhde vaikuttaa kaikista onnellisimmalta, ovat sellaisia joista nainen ei juurikaan laita ruokaa tai jos laittaa, lähinnä auttelee miestä keittiössä esim. pilkkomalla kasviksia tms. Naiset sitten hoitavat enemmän siivousta tai pyykkihuoltoa kuin miehet näissä perheissä. Kuulemma asiasta ei koskaan ole tarvinnut edes käydä minkäänlaista keskustelua.



Tuskin tuohon yksikään suhde kaatuu, kunhan muuten työnjako kokonaisuudessaan toimii suht tasan. Hyvää, terveellistä ja laadukasta ruokaa saa kuitenkin suht kohtuuhintaan valmiinakin tai puolivalmiina, ainakin jos vertaa vaikka siihen, miten paljon kaiken pyykkihuollon tai koko talouden siivoamisen (päivittäisestä tavaroiden paikoilleen järjestelyistä lähtien) ulkoistaminen maksaisi.

ja harvemmin saan edes keittiöön mennä. Ei se haittaa, en siellä oikein muuta osaa tehdäkään kuin sotkua ja kaaosta. Vauvalle teen kyllä ruuat ja jälkkärit ja leipominen on hauskaa, mutta ruoka jää miehen vastuulle täysin.

Ruoanlaitto ei automaattisesti kuulu naiselle.Meillä minä siivoan ja pyykkään,mutta kokkausyritykset päättyvät palohälyttimen ulvontaan ja pitsan tilaamiseen.Mies taas tykkää ruuanlaitosta.Toimiva työjako! Eli kyllä,suhde kestää vaikka nainen ei olisikaan perinteisesti hellan ja nyrkin välissä :D

En edes muista, koska olisin tehnyt viimeksi ruokaa. Se homma kuuluu miehelle (myös hänen omasta tahdostaan).

Minä taasen hoidan siivouksen ja pyykin pesun.

Eikö siitä ollut joku tutkimus että parhaiten kestää ne liitot joissa kotityöt jaetaan mahdollisimman tasan. Tosin itse en kestäisi jos pitäisi syödä mieheni tekemää ruokaa usein, mielummin jotain muuta kotityötä hänelle. :D

Ja milloin voi sanoa että suhde kestää?



Kun ajattelee mun tuttavapiiriä ja heidän vanhempiaan niin suurimmalla osalla vanhemmat ovat eronneet. Näistä +-60v pareista tulee mieleen vain neljä, jotka ovat vielä yhdessä. Yllättäen niistä yksi on sellainen, jossa nainen ei ole keittiössä viihtynyt vaan se on ollut mihen valtakunta (tässä ikäluokassa kyllä harvinainen ratkaisu).

Nainen ei tee ruokaa, ei omaa osuuttaan ruuasta eikä kaikkea ruokaa. What?!

Ruuanlaitto ei ole mitenkään naiselle nakitettu toimi, eli suhde ei voi kaatua siihen.

Mies tekee.



Ja silloin kun lapset oli pieniä ja olin vielä kotona, niin mies teki meille ruoan valmiiksi.

Ja milloin voi sanoa että suhde kestää?

Kun ajattelee mun tuttavapiiriä ja heidän vanhempiaan niin suurimmalla osalla vanhemmat ovat eronneet. Näistä +-60v pareista tulee mieleen vain neljä, jotka ovat vielä yhdessä. Yllättäen niistä yksi on sellainen, jossa nainen ei ole keittiössä viihtynyt vaan se on ollut mihen valtakunta (tässä ikäluokassa kyllä harvinainen ratkaisu).

Ovat siis 60v+ pariskunta. Mies on suorastaan nero keittiössä ja hänen ruokiaan kehutaan älyttömästi. Vaimo ei ole ruokaa tehnyt ainakaan 20 vuoteen.

Niin mitä lapset syö? Minulla on lähipiirissä tälläinen perhe jossa nainen poraa ettei tee ruokaa, koska ei osaa muttei se mieskään mikään huippu siinä ole; silloin tehdään Italianpataa pussista.. :( Olen huolissani tuosta perheestä. Ei ole yhtään terveellistä moinen asenne. Ei ruuanlaitto ole raketinkeksimistä. Olisi hyvä jos suhteessa tasa-vertaisuus olisi sitä ettei ruuanlaitto jää toisen niskaan täysin. Toki sitä saa tehdä jos tykkää mutta äkkiä siinä on kyllä saranat natisemassa: varsinkin jos se ruokaa laittamaton on kotona.

pastaa ja jauhelihakastiketta. Siihen vierelle muutama porkkana ja kurkkua sekä tomaattia.

Vihaan ruuanlaittoa. Minusta on olennaisempaa, että lapsi saa tarpeeksi oikeaoppista ravintoa kuin se, että vietän elämäni keittiössä. Missään ei ole sanottu, että joka päivä on oltava eri ruokaa. Pastaa en suostu korvaamaan tofulla, vaikka miten inttäisit.

että liittomme on kestänyt nyt vasta 7 vuotta. Onnellisia silti ollaan! Mulla on pari bravuuria, joita osaan laittaa, mutta harvoin mä keittiössä pyörin. Mä hoidan puolestani suuriman osan elektroniikkajutuista, jotka "perinteisesti" on miesten juttu.

Leipominen ei taas ole minun juttu. Mies siivoaa , minä pyykkään ollaaan kumpikin eläkkeellä.

mukaan mistä kukakin tykkää/osaa parhaiten. Meillä mies ei osaa laittaa ruokaa. (noh saa se lapsille vaikka perunoita ja jauhelihakastiketta väännettyä hätätapauksessa.. :D) Minä hoidan ruuanlaiton, pyykit, lakanoitten vaihdon ja pölyjen pyyhkimisen, sekä vessan pesun. Mies imuroi, pesee lattiat+muut pinnat, siivoaa usein miten keittiön, vie roskat, jne.. Tiskikonetta täytellään ja tyhjennellään yléensä yhdessä, yms..



Miehen veljen perheessä vaimo ei tehnyt "mitään" ei edes laittanut sitä ruokaa.. Nyt ovatkin sitten eronneet..

Vaimo lähti viikko sitten mäjelle. Siivosi hyvin mutta ruokaa ei tehnyt ja se oli sitten siinä.

Urpot miksi nostatte ikivanhoja ketjuja