Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauva vetäisi kurkunpalan henkeen
06.09.2012 |
Muistelin lukeneeni että kurkusta leikatut pötköt on hyvää sormiruokaa. Tähän asti on syöty vasta maissinaksuja.
Vauva kitisi lattialla ja ajattelin antaa kurkkua, jos vaikka ikeniä jomottaa.
Ensin imeskelikin ihan nätisti, mutta yht äkkiä saikin kahdella nysäalahampaalla paloja irti. Kaksi sain suusta kalastettua pois, mutta sitten vauva jähmettyi ja arvasin, että ehti vetää yhden syvemmälle.
Muutaman kerran tömäytin selkään ja sylkäisi vielä yhden palan pois.
Tilanne tuli niin äkkiä, että en ehtinyt säikähtää, mutta nyt jäi jälkikäteen pyörimään mieleen. Hui! Ei enää kurkkua meille.
Kommentit (6)
ja en todellakaan antanut vauvalle järsittäväksi yhtään mitään muuta kuin viilennettäviä puruleluja... Onpa nuo oppineet oikein hyvin syömään sitten, kun sen aika oikeasti on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarinalla oli onnellinen loppu!
Vesimelonista saa vähän kurkkua turvallisempaa naposteltavaa. Ja ruislimpun kannasta, sen verran kuivahtaneesta, ettei varmasti irtoa "lohkaretta".
En taida hetkeen kyllä antaa mitään muuta kuin maissinaksuja.
Parin viikon päästä saa aloittaa hapanmaitotuotteet, niin ehkä sitten raejuustoa?
Kahden lapsen kokemuksella, sitä ruokailua on syytä valvoa aika pitkään. Meilläkin jompsikupsi on tukehtumassa kerran kahteen viikkoon. Kiinteitä syövillä lapsillakin joku omituinen alkukantainen tapa tunkea ruokaa suu täyteen. Ja sitten kyyneleet silmissä kaotaan.
Alue: Aihe vapaa
ja lapsi oli siis sylissäni syömässä ja siitä ehdin nopeasti taputtamaan selkään. Syöttötuolissa ei olisi niin äkkiä ehtinyt.