Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen vihasta eroon? Vihaan erästä ihmistä niin paljon, että se vie voimani :(
05.09.2012 |
Kyseessä on siis entinen puolisoni, jonka kanssa joudun valitettavasti olemaan vielä harvakseltaan tekemisissä, perhe kun aikoinaan yhdessä perustettiin...
Tuo ihminen on äärettömän itsekäs, julma ja häikäilemätön, eikä kykene esimerkiksi kohtelemaan lapsiaan tasapuolisesti (osan on hylännyt kokonaan, ja osaa kohtelee ajoittain todella ikävästi). Hyvät puheenlahjat omaavana tämä tyyppi puhuu itsensä "kuiville" mistä tahansa tilanteesta, eli käytännössä hän on täysin teflonpintainen ja haavoittumaton.
Tunnen ajoittain niin suurta voimatonta vihaan tyypin vuoksi, että meinaan pakahtua. Tietenkin tiedän, että ei pitäisi vihata, pitäisi olla ajattelematta koko ihmisen kuvatusta, mutta kun ei näissä olosuhteissa tosiaankaan voi.
Erostamme on jo vuosia aikaa, mutta silti tuo ihminen saa minussa melkein oksennusreaktion aikaan.... pahinta on, että ajan mittaan viha tuntuu päin vastoin yltyvän, kun tajuan, etten voi suojella minulle rakkaita ihmisiä mitenkään tuon ihmisen julmalta ja häikäilemättömältä kohtelulta.
Ja ketään muuta en tosiaankaan ole koskaan noin kovasti vihannut - johtunee siitä, että ketään yhtä karmeaa ihmistä en ole (onneksi) koskaan tavannut.
Kommentit (15)
anna anteeksi, ettei hän pysty olemaan parempi ihminen ja lakkaa rikkomasta itseäsi sen vuoksi.
Viha osoittaa,että sinulla on yhä tunteita häntä kohtaan, hän ei ole sinulle merkityksetön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimakas viha on äärimmäisennkuluttavaa. Käy juttelemassa ammatilaisen kanssa asiasta.
Tuollainen viha ei ole normaalia. Oletko ottanut asioita henkilökohtaisesti, etkä ole päässyt niistä yli vuosienkaan jälkeen? Kulutat itseäsi, lapsesi huomaavat vihasi ja se vaikuttaa heihinkin.
Voi kun tietäisin vastauksen. Oma tunteeni exää kohtaan ei ole varsinaisesti vihaa, vaan enemmän voimatonta ahdistusta. Nyt kymmenen vuoden jälkeen voin sanoa, että ahdistus on vähentynyt tai muuttunut yleiseksi pettymykseksi elämään. Exä ei enää ole päivittäin tai viikottain mielessä, vaikka lapsen asiat on pakko hoitaa. Muistan hyvin harmistukseni, kun vielä kolmen tai viiden vuoden päästä erosta tuntui, että viha ja ahdistus vain kasvaa, vaikka ajan oli luvattu parantavan.
Yksi mitä voit tehdä on minimoida kommunikointi exän kanssa. On hyvin vähän mitään välttämätöntä, mistä pitäisi keskustella tai sopia. Lasten asiat voi yleensä järjestää niin, ettei tarvitse huomioida exää. Lisäksi koeta huolehtia, ettet lue hänen viestejään illalla ennen nukkumaanmenoa tai työpäivän aikana.
Lenkille lähteminen on hyvä ensilääke, kun rintaa alkaa painaa. Noin tunnin liikunta auttaa ja vie lopulta vähemmän aikaa kuin vihan pyörittely mielessä.
Lasten puolesta suuttuminen ei auta lapsia, joten koeta luoda lapsille omaan kotiisi normaali, rauhallinen ilmapiiri, jossa kenenkään ei tarvitse ajatella exää. Se hullu on lapsille vaarallinen vain, jos hän onnistuu myrkyttämään sinunkin kotisi. Muista, että lapsille on tärkeämpää kodin rauha ja sinun mielenrahasi kuin että puolustat heitä exää vastaan. Sinulla ei siis lasten takia ole velvollisuutta ajatelle exää.
ettei se myrkyttäisi omaa elämääsi tai haittaisi jokapäiväistä elämääsi. Lasten kannaltakin se olisi hyvä juttu, sillä käsittelemättömät vihantunteet tulevat kyllä muodossa tai toisessa ulos, vaikket niitä lapsiin suoranaisesti siirtäisikään. Samoin lapset saisivat hyvän mallin siitä miten käsitellä vihantunteita ja muita vaikeita tunteita.
Eli hyvää terapeuttia suosittelen. Paino sanalla hyvää. Voi vaatia vähän työtä löytää hyvä, samoin ehkä rahaa, mutta kannattaa varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämän pilata nykyistäkin elämääsi ja lastesi sinun kanssa viettämää aikaa.
Edestään löytää tekosensa tuokin mies ihan varmasti.
Luettele tapauksia hänen tekemisistään/sanomisistaan yksityiskohtaisesti. Puhu jollekin muulle, jos et täällä halua kertoa. Muidenkin ihmisten tarinoiden kuuleminen saattaisi helpottaa. Koska exääsi pahempia ihmisiä on ihan taatusti olemassa, jollakin kumppanina jopa.
Vihaa ei pidä yrittää kieltää tai tukahduttaa. Se pitää hyväksyä. Viha on inhimillinen reaktio. Miten haluaisit vihasi kohteen kärsivän? Jos et itse halua olla vastuussa hänen kärsimyksestään, auttaisiko ajatus siitä että esim. saisit kuulla että joku, jolle hän on valehdellut, on vaikka tempaissut sitä kusipää-exää päin näköä?
Ajatus siitä että "pitkäaikainen vihaaminen tai kostaminen on pikkumaista" on vain manipulointipropagandaa, jonka vain heikkomieliset uskovat. Salli itsesi vihata.
Entä vihaatko mahdollisesti itseäsi koska tunnet että olisit voinut ehkäistä joitain hänen ilkeyksistään?
Ihan näin ihmisenä sanoisin että parasta terapiaa sinulle olisi kyhätä jonkinasteinen kostoprojekti, tai vähintäänkin suunnitella sellainen. Ajattele asia loppuun asti toki ja älä jää kiinni. Älä kerro kenellekään. Järjestä kosto sellaiseksi että hän ei voi liittää sitä sinuun. Äijäsi tuntien hänellä on arvatenkin enemmän kuin pari vihamiestä. Siinähän sitten arpoo kuka syyllinen on.
Kiusaa ja kostoahan ihmiselle voi tehdä monella tapaa. Tietysti seurausten kanssa tulee olla varovaisia, ettei kostolle tulisi toissijaisia kärsijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edestään löytää tekosensa tuokin mies ihan varmasti.
Tämä on sitä pahinta toiveajattelua. Tarpeeksi moni kun tuohon uskoo, kukaan ei lopulta tee mitään ja pahalta jää palkka saamatta. Toivo yksin ei saa mitään aikaiseksi. Tarvitaan tekoja.
Eron jälkeen kävin jonkin aikaa juttelemassa psykologin kanssa, koska entinen puoliso koetti mionin tavoin kostaa sen että halusin hänestä eron ja koin, että en jaksa sitä myllytystä. Nykyään tilanne on se, että hän koettaa yhä enemmän laistaa velvollisuuksistaan lasten huoltajana, vaikka kynsin hampain pitää kuitenkin huoltajuudestaan kiinni. Hänen nykyinen imagonsa ei kestäisi kaiketi sitä, että hän ei tapaisi yhtään lastaan, osan kun on jo joka tapauksessa hylännyt lopullisesti.
Pahinta nyt on se, että hän on alkanut nöyryyttää yhtä lapsistamme ja lapsi huomaa sen. Hieman muunneltuna esimerkiksi sellainen tapaus, että pakottaa pojan käyttämään julkisesti naisen vaatteita. Miten lasta voi suojella tällaiselta? Jälkikäteen asiaan kun ei voi mitenkään puuttua ja seuraava nöyryytys voi olla jo aivan erilainen. Voimaton vihani vain kasvaa....
Joku takaisinmaksu toisi tietenkin pientä tyydytystä ja helpotusta. Olen esimerkiksi päättänyt, että en aio ikinä kannustaa lapsia pitämään tähän ihmiseen tai hänen lähipiiriinsä yhteyttä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna lukisin pari narsismia käsittelevää kirjaa. Ja tekisin kaikkeni ettei lasten tarvitsisi olla tuollaisen kanssa tekemisissä.
Sinuna lukisin pari narsismia käsittelevää kirjaa. Ja tekisin kaikkeni ettei lasten tarvitsisi olla tuollaisen kanssa tekemisissä.
Joskus se viha on hyväksi, viha voi antaa voimaa laittaa rajat toisen käytökselle, ja voimaa poistaa elämästään tuollaiset tyypit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kunnollinen psykoterapia on varmaan paras apu vihasta selviämiseen, mutta ehdotan helpommaksi keinoksi sellaista asenteenmuutosta, että exäsi on mieleltään niin sairas, että häneltä ei voi odottaa mitään normaalin ihmisen käytöstä. Yritä alkaa suhtautua häneen kuin hankalaan pikkulapseen. Tai johonkin fyysiseen, elottoman esteeseen. Mieti ikään kuin ylemmällä tasolla, miten saat asiat konkreettisesti sujumaan parhaiten, niin kuin miettisit, miten selvitä kun talosta on yksi seinä romahtanut tai putkiremontista tms.
Ja tosiaan, jos mitenkään mahdollista niin yritä suojella lapsiasi tuolta ihmiseltä. Voisiko teoista tehdä ls-ilmoitusta? Ja 12-vuotiasta ei enää pakoteta tapaamaan, jos lapsi ei halua.
Eron jälkeen kävin jonkin aikaa juttelemassa psykologin kanssa, koska entinen puoliso koetti mionin tavoin kostaa sen että halusin hänestä eron ja koin, että en jaksa sitä myllytystä. Nykyään tilanne on se, että hän koettaa yhä enemmän laistaa velvollisuuksistaan lasten huoltajana, vaikka kynsin hampain pitää kuitenkin huoltajuudestaan kiinni. Hänen nykyinen imagonsa ei kestäisi kaiketi sitä, että hän ei tapaisi yhtään lastaan, osan kun on jo joka tapauksessa hylännyt lopullisesti.
Pahinta nyt on se, että hän on alkanut nöyryyttää yhtä lapsistamme ja lapsi huomaa sen. Hieman muunneltuna esimerkiksi sellainen tapaus, että pakottaa pojan käyttämään julkisesti naisen vaatteita. Miten lasta voi suojella tällaiselta? Jälkikäteen asiaan kun ei voi mitenkään puuttua ja seuraava nöyryytys voi olla jo aivan erilainen. Voimaton vihani vain kasvaa....
Joku takaisinmaksu toisi tietenkin pientä tyydytystä ja helpotusta. Olen esimerkiksi päättänyt, että en aio ikinä kannustaa lapsia pitämään tähän ihmiseen tai hänen lähipiiriinsä yhteyttä.
ap
ymmärrettävää, mutta jos haluat päästä siitä irti, siihen on vain yksi keino: anteeksiantaminen. Se ei tarkoita unohtamista, eikä sitä että ihmisen kanssa pitäisi olla kaveri, eikä se poista ihmisen oikeudenmukasuutta. Vaan se tarkoittaa sitä, että luovut kostonhalustasi. Joka päivä, päivä toisensa jälkeen, jokaisen tapahtuman jälkeen.
Lue kirja Taikasanat ja http://www.tuulikkisaaristo.fi/?cat=30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka te olette päässeet eteenpäin?
Montako vuotta meni?
Mitä teitte, mikä helpotti?
Minulla on alkanut tulla yhä useammin mieleen, että miten nämä tarkoituksellisen hirviömäiset ihmiset uskaltavat jatkaa käytöstään? Mistä kumpuaa sokea luottamus omaan turvallisuuteen? Jos herättää käytöksellään vihaa muissa, vieläpä tahallaan, ihanko totta ei tule mieleen että se voi olla vaarallista? Eikös viimeksi juuri eilen joku ampunut Helsingin keskustassa isänsä sanoen, että hän oli "tehnyt paljon pahaa" tms.?
Sinunkin exälläsi ap olisi syytä (periaatteessa) pelätä mitä tahansa sinun tai lastenne taholta.